Helmikuun puolivälissä tänä vuonna 2023 kävin Erkkolassa Tuusulan rantatien varrella. Siellä oli menossa lasimuotoilija Helena Tynellin näyttely ”Rakkaudesta lasiin ja valoon”. Sen kesto on 8.2. – 28.5.2023, joten vielä ehtii hyvin käydä siellä. Parasta aikaa on menossa myös Riihimäen lasimuseossa Nanny Stillin (1926-2009) tuotantoa esittelevä näyttely. Nyt siis hemmotellaan taidelasista kiinnostuneita edellä mainituissa kohteissa. Jos on myös huutokaupan ystävä, niin näistä saa myös hyvää tietoa. Tarkoitan sitä, että jos esimerkiksi joskus eksyy matkallaan Hirvaskankaalle Aki ja Heli Palsanmäen huutokauppaan, niin osaa heti päätellä, jotta lasituotteet ovat aitoja.
Runoilija J.H. Erkon kotitalo 1900-luvun alkupuolilla on ollut nykyisin useiden kiertävien näyttelyiden pitopaikka. Itse olen siellä vieraillut ainakin viisi kertaa pikkuisen yli vuoden vanhan museokorttini kanssa. Tämä rakennus on ikään kuin Halosenniemi pienoiskoossa. Se ei ole ihme, sillä Pekka ja Antti Halonen kävivät tämän rakennuksen pystyttämässä samoihin aikoihin, kun Halosenniemikin rakennettiin.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkitty *-merkillä”.
Hellin Helena Turpeinen syntyi 10.12.1918 Äänekoskella ja kuoli 18.1.2016 Tuusulassa eli pitkän elämän hän sai täällä viettää. Helena teki hienon uran Riihimäen Lasi Oy:n muotoilijana työskennellen siellä vuosina 1946-1976. Hänellä oli myös monipuolinen ja kansainvälinen ura.
Helena valmistui Ateneumin Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1943 mallipiirustusosastolta. Siellä kaikki opittiin teoreettisesti ja piirtämällä. Tästä opetustavasta hän sai myöhemmin kokea paljon hyötyjä, koska sitä pystyi soveltamaan myöhemmin lasi- ja valaisinmuotoiluissa. Vuonna 1943 Helena alkoi avustamaan Paavo Tynelliä valaisinsuunnittelussa. Arabian tehtaille hän muotoili keramiikkaa vuosina 1943-1946. Tuohon aikaan hän suunnitteli myös huonekaluja. Vuonna 1946 hän vielä opiskeli puoli vuotta Taideakatemiassa. Koska opiskelu olisi vaatinut täysipäiväistä läsnäoloa, valitsi Helena työelämän.
Helenan yhteydet Riihimäen Lasiin syntyivät Taito Oy:n ja sen johtajan Paavo Tynellin kautta. Vuonna 1947 Paavosta tulikin Helenan aviomies.
Oheinen kuva on Helena ja Paavo Tynellistä Taito oy:ssä 1940-luvulla. Kuva on Uma Laurenin tekemästä kirjasta Helena Tynell Rakkaudesta lasiin. Ostin tuon kirjasen näyttelyssä käydessäni.
Helena Tynell tykkäsi enemmän tehdä taidelasia kuin arkisia lasituotteita. Erkkolan näyttelyssä saa tosi hienon käsityksen hänen upeasta tuotannostaan. Helena oli aina hyvin kiinnostunut lasista materiaalina. Erityisesti lasiveistoksien luominen oli hänelle tärkeää.
Helena Tynellin tunnetuimpia lasiteoksia on maljakko Aurinkopullo. Sitä valmistettiin vuosina 1964-1974. Se on edelleen hyvin suosittu keräilykohde. Aurinkopullo tunnetaan myös nimellä Kukkapullo. Sitä on tehty kaikkiaan 19 eri väriä ja neljää eri kokoa. Pulloa tehtiin siitä lasimassasta, jota uuniin sattui muusta tuotannosta jäämään. Se tuskin laskee tämän upean lasiteoksen arvoa. On hieno juttu, että jo tuolloin oivallettiin kaiken raaka-aineen hyödyntäminen.
Kun Helena Tynell palasi Saksasta 1986 Suomeen viettämään eläkepäiviään, hän ei voinut olla tekemättä luovaa työtä. Hän alkoi tehdä lasista tilataidetta. Hän itse on kertonut: ”Minun piti kehittää sellaiset työmuodot, että pystyn muodostamaan esineet itse. Käytän tavallista ikkunalasia, josta teen uniikkiteoksia punomalla ja kutomalla.” Niin syntyi vielä sarja esineitä, kuten muun muassa ylhäällä oleva Isoäidin kirkkomatka.
Riihimäen lasitehtaan lopettamisen jälkeen Helena Tynell siirtyi vuonna 1976 töihin Saksaan Limburgin lasitehtaalle. Hän suunnitteli siellä aluksi erikoisesti valaisimia. Myöhemmin hän suunnitteli sielläkin myös taidelasiesineitä. Hän on työskennellyt myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Helena Tynell nivoutuu hyvin tuusulalaiseen taiteilijayhteisöön ja sen kulttuurihistoriaan omalla sarallaan. Hän asui perheensä kanssa Tuusulan Rusutjärvellä vuodesta 1966 alkaen. Vuonna 1978 Helenalle myönnettiin Valtion taiteilijaeläke.
Tilaustöitä on Helena Tynell myös tehnyt arvovaltaisille henkilöille ja myös yhteisöille. Niitä on ollut muun muassa presidentti Urho Kekkonen, Itävallan Liittopresidentti, säveltäjämestari Jean Sibelius, Hotelli Vaakuna, Suomen Eduskunta ja Turun Linna.
Uta Lauren kertoo kirjassaan Helenasta ja hänen suhtautumisesta lasiin seuraavaa: ”Helena Tynell ei nähnyt lasia kuplamaisena pehmeänä aineena. Hänen mielestään lasi oli voimakasta ja omatahtoista ja hän halusi kokeilla, miten pitkälle lasin muotoilussa myös teknisessä mielessä voi mennä.”
Taiteilija Helena Tynellin viimeisten teosten kautta sulkeutui tavallaan ympyrä: Esineissä yhdistyvät piirtämistä ja kuvanveistoa rakastavan lasitaiteilijan ja -muotoilijan rakkain elinikäinen intohimo. Helenan mielestä lasin tulee olla taiteilijan kädessä yhtä arvokas materiaali kuin hyvänsä on pronssi taikka sivellin tai kynä taiteilijan kädessä.
Laitan lopuksi muutamia mainoksia sopimuskumppaneiltani. Katso ja klikkaa heidän hyviä tarjouksiaan! Kotisohvalta etänä tilatessa vältät myös pöpöt ja basillit!
*Käy katsomassa Telian tarjouksia!
*Björn Borg oli aikanaan maailman paras pelaaja tenniksessä. Käy katsomassa hänen tuotteitaan!
*Käy kurkistamassa Hobbyboxia! Siellä on jopa 70 % varastoalennuksia.