Kesä 2019 oli aluillaan, kun teimme retken Helsinkiin vaimoni kahden siskon kanssa meiltä Järvenpäästä käsin. Siellä oli tyttäreni meitä vastassa. Kävimme kolmessa mielenkiintoisessa kohteessa, Sörnäisissä, Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Siinä oli sightseeingiä kerrakseen! Kuvailen tässä Seurasaaren käyntiä.

Seurasaaren ulkomuseo sijaitsee Meilahdessa nykyisen presidentin virka-asunnon Mäntyniemen ja entisen Suomen presidentin Urho Kekkosen kotimuseon välissä. Seurasaaressa voi nauttia historiasta, luonnosta ja merestä ulkoilun lomassa. Jos haluaa kiertää saaren ympäri, niin matkan pituus on kolme kilometriä.

Seurasaaressa 2019

Vasemmalla puolella kuvaa on Iisalmen pappila. Se on pystytetty toukokuussa 1969 uudelleen näihin maisemiin. Noiden seinien sisällä on Juhani Ahokin viettänyt aikaansa nuoruudessaan noin viiden sadan kilometrin päässä Iisalmessa. Juhanin isä Theodor Brofeldt toimi kirkkoherrana 31 vuotta (1883-1914) ja tämä oli hänellä työsuhdeasuntona. Karunan kirkon tapuli on tämän kuvan etuosassa.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkitty *-merkillä”.

Pappilan opastaulu

Tälle pappilalle meinasi käydä köpelösti Seurasaaressa. Sehän siirtyi Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1966. Pitkään se ehti olla pressun alla hirsikasana. Tarvittiin jälleen kerran Urkkia, niin kuin monessa asiassa ennen vanhaan.

Urho Kekkonen pelaa kyykkää

Tässä on kuva Suomen presidentistä, joka siis melkein päivittäin vieraili Seurasaaressa ulkoilulenkeillään. Kuvan on ottanut Pekka Kyytinen 8.6.1974. Se on Museoviraston kuvakokoelmista peräisin.

Urkki ruokkii lintua

Tämän kuvan Urho Kekkosesta on ottanut valokuvaaja U.A. Saarinen. Kuva on otettu Seurasaaren sillalla 28.11.1956.

Urho Kekkonen oli ahkera ulkoilija. Kotona Tamminiemessä ollessaan hän liikkui lähes päivittäin Seurasaaressa ja sen läheisyydessä. Hän oli ihmetellyt tuota hirsikasaa, joka oli jo pitkään ollut pressun alla. ”Miksi tässäkään ei mitään tapahdu!” Tällöin Urho Kaleva Kekkosen mahtikäskyllä tartuttiin tuumasta toimeen ja työllisyysrahoilla kulttuurihistoriallisesti arvokas Iisalmen vanha eli iso pappila muutettiin jälleen hirsikasasta rakennukseksi.

Pappila oli monessa käytössä Seurasaaressa useita vuosikymmeniä. Se oli alkuun näyttely- ja toimistokäytössä. Näyttelypuolella huoneet kuvastivat pappilassa asuneiden eri kirkkoherrojen aikaa. Joitakin näyttelyjä lukuun ottamatta Iisalmen pappila toimi ikään kuin puoliteholla. Vasta vuonna 2018 saatiin tämä arvokas kohde näyttämään siltä kuin sen pitikin näyttää. Meillä oli käynnin ajoitus sen vuoksi hyvä, että menimme sinne vasta vuonna 2019.

Pappilan Iisalmessa nähneet muistavat sen valkoisena rakennuksena, jonka päädyissä oli 1800-luvulla rakennetut laajennussiivet. Alun perin rakennuksessa oli kuusi huonetta, keittiö ja eteinen. Nyt muutostyön myötä on etu- ja puutarhapuolelle rakennettu uudet kuistit, jotka ovat 1700- ja 1800-lukujen mukaiset. Täällä pappila on punainen ja öljymaalilla maalattu.

Oheistamani sisäkuvat ovat kaikki Antin talosta, joka on siirretty Säkylästä. Vähän olen harmitellut, etten kuvan kohteita tarkemmin merkinnyt ylös vajaa neljä vuotta sitten käydessäni. Antin talo on alun perin rakennettu 1820-luvulla Satakunnassa.

Askarteluvälineitä

Askarteluvälineitä löytyi ennen vanhaan joka tuvasta. Tässä on kangaspuut ja rukki sekä joitakin huonekaluja.

Astiakaappi
Astiakaappi

Astiakaappi oli avomallia. Puusta olivat useimmat astiat valmistettu.

Ikkuna ulos
Kamari on Antin talosta.

Lasten leikkivälineet olivat myös puusta tehtyjä.

Kehto
Kehto on keskellä lattiaa Antin talossa.
Kulahtanut kiikku
Ruokapöytä tuvassa
Reikäleipiä katossa on Antin talossa, joka on siirretty Säkylästä.
Pappilan mansardikattoa näkyy vähän kuvassa.
Näkymää tuvasta
Tuvan seinää
Tuvan uuni
Tyttären kamari on Antin talosta. Se on siirretty Satakunnasta, Säkylästä. Se siirrettiin 1930-1931.

Iisalmen pappila oli Brofeldtin perheen lisäksi myös Savolaisen laulun säveltäjän Karl Collanin koti. Pappilat olivat ennen vanhaan seuraelämän keskuksia ja arvovieraiden majoituspaikkoja. Suomen sodan aikaan muun muassa Ruotsin ja Venäjän upseerit illastivat Iisalmen pappilassa 23.10.1808. Koljonvirran taistelun aikaan pappilassa majoittui venäläisten esikunta. Kirkkoherra P.J. Collanin ensimmäisiä tehtäviä nimityksensä jälkeen oli vuonna 1812 Venäjän armeijan sotilasosastojen vaurioiden korjaaminen pappilan rakennuksissa. Pappila saatiin kuntoon vasta 1820-luvun alussa. Venäjän tsaari Aleksanteri I vieraili Iisalmessa 27.8.1819 ja samana päivänä hän kävi myös pappilassa.

Seurasaaressa järjestetään kesän aikana erilaisia käsityöpajoja, musiikkitapahtumia ja opastuksia.

Tässä on Antin talon rakennus ja pihamaata.

Nykyään Iisalmen pappilassa on museoitujen tilojen ja huoneiden lisäksi myös museokauppa. Siellä myydään tuotteita vanhan ajan malliin. Työntekijöillä on vanhanaikaiset vaatteet. Makeat mantelinekut ovat erityisen suosittuja myyntituotteita. Pappilan puutarhassa on mahdollisuus syödä myös omia eväitään. Sieltä on hyvä merinäköala ja kauniita kukkia on puutarhassa näköetäisyydellä.

Seurasaari on avoinna joka päivä. Saareen on vapaa pääsy. Se on ihanteellinen paikka ulkoiluun. Siellä on kesyjä sorsia, joutsenia, hanhia ja oravia toivottamassa tervetulleeksi.

Tässä on muutamia mainoksia! Käy katsomassa, mitä on tarjolla!

*

Katso ja klikkaa, mitä Naantali Spa&Hotel tarjoaa!

*

Nyt on edullisia tuotteita Vallila Outletissa! Käy kurkistamassa! Klikkaa kuvaa ja katso!

*

Offerillan kautta saat edullisia lahjakortteja. Siellä on 1500 erilaista diiliä. Katso ja klikkaa oheista kuvaa!