Asuin ensimmäiset kymmenen elinvuottani Ristiinassa. Isäni toimi sekatavarakauppiaana entisessä Albin Kääriäisen kaupassa. Hän oli siellä itsekin töissä jossakin vaiheessa ennen kuin osti liikkeen omiin nimiinsä.

Tässä on Mauno Oksalan ottama valokuva Albin Kääriäisen kaupasta 1940-luvulla eli ennen sitä aikaa, kuin kauppa siirtyi isälleni. Maunon ottama valokuva oli joitakin vuosia sitten Ristiinalainen-lehdessä.

Isämme kuoli vuonna 1961. Sen jälkeen tässä toimii jonkin aikaa Eero Tukiaisen rautakauppa. Tästä on matkaa noin puoli kilometriä Metsälinnan lavalle ja noin 1,5 km Ristiinan kirkolle.

Me muutimme Mikkeliin syksyllä 1963. Asuntomme oli kaupan yhteydessä ja käynti kotiimme oli sisäpihan puolelta.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkitty *-merkillä”.

Tässä on luokkakuvani kolmannelta luokalta Ristiinan kirkonkylän kansakoulusta. Opettajamme on Antero Vähämäki. Hän on vasemmalla kakluunin edessä. Ylärivissä vasemmalta alkaen ovat luokkakaverini Kari Väisänen, Simo Polenius, Ari Sopanen, Juha-Pekka Kervinen, Timo Polenius, Pekka Salomaa, Hannu Laitinen, Jari Hämäläinen ja Jouni Kiesilä. Keskirivissä vasemmalta sisareni Arja Manninen, Satu Korpisalo, Mirja Piira, Päivi Kunnari, Helinä Salonen, Anjariitta Lyytikäinen, Riitta Veijalainen, Lilja Himanen, Teija Rahkola ja Anna-Riitta Monni. Eturivissä vasemmalta alkaen ovat Seppo Pöyry, Veli-Matti Liukkonen, Arimo Manninen, Hannu Pöyry, Jari Mynttinen, Matti Partio, Hannu Mynttinen, Pekka Turkia, Teijo Turkki, Jukka Pöntinen ja Jouko Kautiainen.

Meillä ei tuohon aikaan ollut televisiota kotona. Muistaakseni torstaisin juuri koulun loppumisen jälkeen tuli Rintintin telkkarista ja vuoroin Musta ori. Kiiruhdimme niitä Turkin Tekin kotiin katsomaan. Turkit asuivat meistä noin 50 metriä Lappeenrannan tielle päin. Teijon isä Unto ajeli Panhard-merkkisellä autolla. Hän oli urheilumiehiä ja toimi muun muassa Ristiinan Urheilijoiden puheenjohtajana jonkin aikaa. Jos oikein muistan, niin hän oli metsäteknikko ammatiltaan.

Sitten laitan Ristiinan vanhempaan historiaan liittyviä vanhoja valokuvia. Olen niistä joitakin julkaissut facebook-ryhmässä Miun vanha Mikkeli ja nyt viime aikoina myös Ristiina vanhoissa kuvissa ryhmässä. Olen paljon tykästynyt paikallishistoriaan erikoisesti niillä alueilla, joissa olen itse ehtinyt asustella. Ristiinassa vietettyjen ensimmäisten 10 vuoden jälkeen asuin Mikkelissä 14 vuotta. Vuonna 1977 lähdin töihin pääkaupunkiseudulle ja asuin Helsingissä syksyyn 1989, jolloin perheemme kanssa muutimme sitten Järvenpäähän.

Tässä on ristiinalainen haiku- eli savutupa Rahikkalan kylästä. Ajankohta on ollut vuosi 1910, kun U.T. Sirelius on tämän kuvan ikuistanut meillekin nähtäväksi. Tämä on Museoviraston kokoelmista peräisin.

Savutupa kaikkine askeettisuuksineen muistuttaa meitä ajasta, jota minun ikäluokkani isoisien aikaan vietettiin. Siitä on noin 110 vuotta vierähtänyt. Eipä ollut vielä sähköjä maaseudulla syrjäisillä paikoilla puhelimista puhumattakaan. Ei ollut koululaiskuljetuksia tuohon aikaan, vaan pitkätkin matkat tehtiin kävellen tai hiihtäen. No koulutkin taisivat olla kiertokouluja, joissa lukemisen ja kirjoittamisen taidot opittiin sekä vähän matematiikkaa ja joitakin tärkeitä muita asioita. Suihkun sai sateella ulkona ja kylmä rinki oli peffan alla vessareissulla.

Tämä kuva on Pukkilan tilalta Ristiinasta vuodelta 1915. Vanhukset istuvat tuvan edessä. Korpeen hakatulla kangasaukeamalla on pieniakkunainen savutupa, josta lapset ovat lähteneet jo maailmalle. Vain vanhukset ovat jääneet kotikonnulleen. Kuvan on ottanut Ivar Aleksander Ekström. Hän on itse ollut A. Ahlströmin leivissä ja oman työnsä ohella ottanut valokuvia metsien asukkaista ja maisemista. Tämä kuva on hänen Metsäkansa-kokoelmasta ja se liittyy A. Ahlströmin kokoelmiin ja yhdessä ne ovat arkistoituna Varkauden museoihin.

Ristiinan työväenyhdistyksen talon edusta on täynnä vapun juhlijoita. Ajankohta on vuosi 1919. Kuva on Työväen arkistosta.

Tässä vietetään käsityöiltaa vuosien 1942-1944 aikana Pien-Toijolan tuvassa. Lottien toimesta näitä tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea. Rintamalla tarvittiin erilaisia neuleita ja muita käsitöitä. Kuvan on ottanut Yrjö Kalimo. Se on Suurtalkoot ry:n kokoelmasta Museovirastosta.

Tässä on toinen kuva käsityöillasta Pien-Toijolasta samoihin aikoihin, kuin edellinenkin kuva oli. Kolme naista tekee käsitöitä ja poika lukee. Kuva on Yrjö Kalimon ottama.

Tässä on tukkien kuormaamista traktorirekeen Ostolahden jäällä Ristiinassa. Teollisuuskuvaamo Mannelin on ottanut tämän kuvan vuonna 1956. Se on Luston, Suomen Metsämuseon kokoelmasta. Ostolahti on vähän matkaa Ristiinasta Lappeenrannantieltä Kouvolan suuntaan.

Tässä on jäälle varastoituja puutavaranippuja Ristiinassa. Taidetaan edelleen olla Ostolahdessa. Kuvan on ottanut Mauno Mannelin vuonna 1956. Lusto – Metsämuseo

Kansanedustaja Olli Kervisen talo on kuvassa vuonna 1979. Hänen poikansa Juha-Pekka oli minun luokallani kaikki ne luokat, joita ehdin Ristiinan kirkonkylän kansakoulussa käydä ennen muuttoamme Mikkeliin. Tämän kuvan on ottanut Matti Liukkonen.

Olli Kervinen oli minun poliittisen tietämykseni ensimmäinen suurnimi. Hänhän oli kansanedustaja Ristiinasta ja asui aivan koulumme vieressä. Olli oli agrologi koulutukseltaan. Kansanedustajana hän toimi kauden 1962-1966 Keskusta-puolueessa. Hän sai kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

Tässä on niin kutsuttu Natulinin talo Mikkelissä. Kuvan on ottanut Teuvo Kanerva vuonna 1968. Se on Museoviraston kuvakokoelmista peräisin. Talo sijaitsi Vuori- ja Mikonkadun risteyksessä.

Kaupunginpalvelija Anders Natulin rakennutti vuonna 1847 yksikerroksisen empiretyylisen talon asuintalokseen. Siinä on aumakatto ja kiviperusta. Kotiseutuneuvos Olli Kervinen pelasti talon purkutöiden alta ja siirrätti sen vuosina 1990-1991 Ristiinaan. Se sijaitsee Ristiinan kirkonkylän kansakoulun opettajien entisellä kasvi- ja laidunmaalla. Se on nimetty Gränna-taloksi.

Tässä on entinen Natulinin talo Ristiinaan siirrettynä. Täällä se on Gränna-talo. Se toimii myös Ristiinan museona. Talossa on myös kahvila kesäisin. Osoite on Linnatie 3.

Gränna-talon kesäkahvilan ovella on Ella Leskinen. Hän toimii kahvilan pitäjänä. Tämä kuva on ollut Mikkelin kaupunkilehdessä 20.6.2019 ja sen on ottanut Anni Suomela. Kyseisessä lehtiartikkelissa Ella kertoi pitävänsä huolen siitä, että tarjolla on aina tuoreita leivonnaisia.

Tässä on muutama mainos lopuksi. Katso ja klikkaa, mitä sopimuskumppanini tarjoavat.

*

Tätä kautta on helppoa vuokrata mökki. Vaihtoehtoja löytyy noin 4200 mökeistä, huviloista ja huoneistoista. Nyt kannattaa alkaa katsomaan jo talvimökkiä hiihtokeskuksien läheltä! Klikkaa kuvaa ja katso!

Käynti Helsingin yliopistollisessa apteekissa on helppoa vaikka Mikkelistä käsin. Klikkaa oheista kuvaa ja ala tehdä ostoksia! Ei ole jonoja! Kotisohvalta käsin voit tilata tuotteet ja tietyn tilausmäärän jälkeen saat tuotteet ilman lähetyskuluja lähimpään postipisteeseen. Vertailepa hintoja siinä samalla! Esimerkiksi minun kohdalla Apobase voide on tätä kautta edullisempaa kuin mennä paikallisista apteekeista täällä Järvenpäässä ostamaan.