{"id":101,"date":"2022-11-14T12:50:37","date_gmt":"2022-11-14T12:50:37","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=101"},"modified":"2025-12-16T15:00:04","modified_gmt":"2025-12-16T15:00:04","slug":"mannerheim-ja-paamajan-aika-mikkelissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=101","title":{"rendered":"Mannerheim ja P\u00e4\u00e4majan aika Mikkeliss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Olen ollut v\u00e4litt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 parin vuoden ajan kuvia Miun vanha Mikkeli-facebook ryhm\u00e4ss\u00e4. Aika monia kuvia olen saanut tuoda tarjolle my\u00f6s sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimist\u00e4. En ihannoi sotaa, mutta kunnioitan sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 Mannerheim on tehnyt itsen\u00e4isyytemme ja sen s\u00e4ilytt\u00e4misen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sotamarsalkka G. Mannerheim<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mikkeli on ollut Suomen ylimm\u00e4n sodan johdon P\u00e4\u00e4majana ensimm\u00e4isen kerran jo lyhyen ajan 11.4. – 16.5.1918. Sitten 3.12.1939 alkaen puolustusministeri Juho Niukkasen antamalla k\u00e4skyll\u00e4 P\u00e4\u00e4maja siirrettiin j\u00e4lleen Mikkeliin Talvisodan aikana. Tarkempi sijaintipaikka oli Mikkelin keskuskansakoulu, jonka nykyinen nimi on P\u00e4\u00e4majakoulu. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tuli lukuisia muitakin rakennuksia P\u00e4\u00e4majan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa 1940 alkup\u00e4ivin\u00e4 Mikkeli\u00e4 pommitettiin rajusti. P\u00e4\u00e4majan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut hotelli Seurahuone tuhoutui t\u00e4ll\u00f6in. Siell\u00e4 Mannerheim y\u00f6pyi siihen asti. Tiedossa on siis melko varmasti ollut pommittajilla t\u00e4m\u00e4kin asia. Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 pelastui kuitenkin t\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4n siirsi toimintansa Otavan opistolle Mikkelin maalaiskuntaan noin 12 km Mikkelist\u00e4 etel\u00e4\u00e4n. Seuraava siirto tapahtui maaliskuussa, kun Otavaankin alkoi kohdistua pommitusta. Tieto oli j\u00e4lleen kiirinyt viholliselle. Nyt Mannerheim siirtyi Juvalle Inkil\u00e4n kartanoon. Sielt\u00e4 k\u00e4sin h\u00e4n toimi l\u00e4heisine miehineen v\u00e4lirauhan tuloon asti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin L\u00e4\u00e4ninsairaalan pommitusta 5.1.1940. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin l\u00e4\u00e4ninsairaala on saanut pommi-iskun 5.1.1940. Neuvostokoneet pommittivat tuona p\u00e4ivin\u00e4 Mikkeli\u00e4 kovasti. Hy\u00f6kk\u00e4ykseen osallistui 40 konetta. Tappiot olivat 30 kuollutta ja 36 loukkaantunutta. Kuva on SA-arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4majaa hajasijoitettiin Mikkelin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n maaseudulle eri puolille. P\u00e4\u00e4majan henkil\u00f6kuntaa asusteli muun muassa Otavassa, Vuolingolla ja R\u00e4m\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Mikkelist\u00e4 tuli P\u00e4\u00e4maja-kaupunki osittain sen johdosta, ett\u00e4 siell\u00e4 oli kallioper\u00e4ist\u00e4 maastoa. Pieks\u00e4m\u00e4kikin oli ollut yksi vaihtoehto, mutta Mikkeli vei voiton, koska siell\u00e4 pystyttiin louhimaan kallioon suojatiloja P\u00e4\u00e4majalle. N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t alkoivat heti Talvisodan syttyess\u00e4 ja valmistuivat sen loputtua kes\u00e4ll\u00e4 1940. Melko turvattomissa oloissa saivat Mannerheim ja muu sodan johto olla koko Talvisodan ajan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Talvisodan pommitusten j\u00e4lki\u00e4 Hallituskadulla Mikkeliss\u00e4 vuonna 1940.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paljon P\u00e4\u00e4majan historiaa l\u00f6ytyy entisen ty\u00f6kaverini Mikko Karjalaisen tekem\u00e4st\u00e4 kirjasta ”Mannerheimin P\u00e4\u00e4maja”<\/em>. Mikko oli aikaisemmin t\u00f6iss\u00e4 Sota-arkistossa ja kun se nivoutui yhteen Kansallisarkiston kanssa, niin meist\u00e4 tuli saman valtion viraston ty\u00f6ntekij\u00e4it\u00e4. En ole itse Mikon kirjaa lukenut, mutta joitakin mielenkiintoisia otteita sielt\u00e4 olen saanut napattua. Mikko kertoo kirjassaan muun muassa, ett\u00e4 Mannerheim oli sairas jokaisena sotatalvena, v\u00e4lill\u00e4 useamminkin ja jopa eritt\u00e4in vakavastikin. Muutamaan otteeseen h\u00e4n oli jopa kuolemansairas, niin ett\u00e4 oli ollut pakko mietti\u00e4 h\u00e4nelle seuraajakin. <\/p>\n\n\n\n

Marskia vaivasivat ainakin kihti, reumatismi, tulehtunut hammasjuuri ja ihottuma. Useimmiten s\u00e4nkypotilaaksi h\u00e4net ajoi kuitenkin kuumeflunssa. Mannerheimin sairastelussa oli selv\u00e4 syklisyys, sill\u00e4 h\u00e4n sairasteli talvisin ja kes\u00e4ll\u00e4 vointi oli taas parempi. Kun t\u00e4m\u00e4n sitoo sotatapahtumiin, niin ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 oli kunnossa aina silloin, kun h\u00e4nt\u00e4 eniten tarvittiin. Ainoa kriittinen hetki oli Talvisodan viimeinen viikko. Armeija k\u00e4vi silloin henkiinj\u00e4\u00e4miskamppailua. Samaan aikaan Mannerheim ja osa muusta P\u00e4\u00e4majan henkil\u00f6kunnasta makasi kuumeen kourissa. Kyseess\u00e4 oli kuitenkin niin lyhyt ajanjakso, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4maja oli toimintakykyinen.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4majassa oli enimmill\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kuntaa noin 2000 henke\u00e4. Se n\u00e4kyi Mikkelin katukuvassa. Se vilkastutti Mikkelin ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 monin tavoin. Useita rakennuksia oli otettu P\u00e4\u00e4majan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hotellit ja yksityismajoitukset t\u00e4yttyiv\u00e4t ja ravintoloissa riitti ruokailijoita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kahvittelua ja keskustelua on t\u00e4ss\u00e4 Mikkelin klubilla 20.4.1942. Vasemmalla puolella on Vilho Nenonen, sitten ministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner ja marsalkka Mannerheim. Kuva on Ty\u00f6v\u00e4en arkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4majan henkil\u00f6st\u00f6n ruokailu oli j\u00e4rjestetty useaan eri paikkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4. Osittain siin\u00e4 oli mukana my\u00f6s arvovaltasyyt. Miehist\u00f6 ja upseeristo sek\u00e4 ylin johto ruokailivat eri paikoissa. Osa P\u00e4\u00e4majan upseereista sek\u00e4 naisista ruokailivat Kalevan ravintolassa sek\u00e4 ravintola Suur-Savossa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomen ylint\u00e4 johtoa Mikkeliss\u00e4 1941. Vasemmalla p\u00e4\u00e4ministeri Johan Wilhelm Rangell, keskell\u00e4 on presidentti Risto Ryti ja oikealla marsalkka Mannerheim. Kuva on Valtion tiedotuslaitoksen ottama.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Marsalkka Mannerheim asui kes\u00e4n 1941 huvilalla ja sitten kaupunkiasunnossa. Vuodesta 1944 helmikuusta alkaen h\u00e4n majoittui Sairilan kartanossa, jossa asui my\u00f6s muita. Osa kenraalikuntaa asui p\u00e4\u00e4osin hotelli Kalevassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ruotsin perint\u00f6prinssi Gustaf Adolf vieraili Suomen armeijan P\u00e4\u00e4majassa syksyll\u00e4 1941. Vasemmalta alkaen on kuvassa Wlijo Tuompo, Vilho Nenonen, Gustaf Adolf ja sotamarsalkka Mannerheim. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 ruokailuista ja vierastarjoiluista vastasi hotelli Kaleva henkil\u00f6kuntineen. Ruoat nautittiin Mikkelin klubin tiloissa, joista osa oli varattu marsalkan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Marskin p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ruokaili tavallisesti 8 henkil\u00f6\u00e4. Vakioseurue oli yleisesikunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kenraaliluutnantti Erik Heinrichs, komentoesikunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Wiljo Tuompo, p\u00e4\u00e4majoitusmestari kenraaliluutnantti Aksel Airo, tiedustelujaoston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Aladar Paasonen, tykist\u00f6ntarkastaja kenraaliluutnantti Vilho Petter Nenonen sek\u00e4 adjutantit majuri Ragnar Gr\u00f6nvall ja kapteeni Oswald B\u00e4ckman. Usein p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 oli ministereit\u00e4, l\u00e4hettil\u00e4it\u00e4, rintamajoukkojen komentajia, P\u00e4\u00e4majan osastop\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4 ja ulkomaalaisia vierailijoita. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sotarovasti Johannes Bj\u00f6rklund nimitettiin Suomen ensimm\u00e4iseksi kentt\u00e4piispaksi vuonna 1941. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kiitospuhetta Mikkelin klubilla. Vasemmalta alkaen ovat henkil\u00f6t Marskin adjutantti Ragnar Gr\u00f6nvall, kentt\u00e4piispa Bj\u00f6rklund, tarjoilija Taru Stenvall, Marski ja ruotsalainen ratsuv\u00e4enkenraali Ernst Linder. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lounasta sy\u00f6tiin klo 12.30 ja p\u00e4iv\u00e4llist\u00e4 klo 19.30. Marsalkalle tarjottavan ruoan tuli olla hyv\u00e4\u00e4. Siihen ei kuulunut monia ruokalajeja kerrallaan ja sen tuli olla kevytt\u00e4. Lounaalla tarjottiin aina yksi ruokaryyppy. Alkuruokana olivat leikkeleet, munakas tai kohokas. P\u00e4\u00e4ruokana oli esim. lammasta ja riisi\u00e4, kaalik\u00e4\u00e4ryleit\u00e4, joskus jopa silakkalaatikkoa. J\u00e4lkiruokana oli yleens\u00e4 kahvia. Ruokajuomana oli olut. P\u00e4iv\u00e4llisell\u00e4 tarjottiin kaksi snapsia, joista Marski aina toisesta itse kielt\u00e4ytyi. Kerrotaan, ett\u00e4 Marski seurueineen nautti jatkosodan aikana Mikkelin klubilla 1800 ateriaa. Nuorempi adjutantti Oswald B\u00e4ckman oli kirjannut nuo ateriat yl\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Marskin lempiruokia olivat muun muassa seljanka, vorschmack ja kuha Walewska eli Marskin kuha. J\u00e4lkiruoista maistuvimmat olivat suklaakakku sek\u00e4 mansikat. ”Sy\u00f6n kaikkea hyvist\u00e4 raaka-aineista hyvin tehty\u00e4 ruokaa, paitsi haukea. Se on vain rantarosvo, joka sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n kanoille”, oli Marski sanonut. Aamuisin h\u00e4n s\u00f6i puuroa ja kananmunan sek\u00e4 joi isosta teekupista ranskalaisen maitokahvin. H\u00e4nell\u00e4 oli muutenkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ajatus, ett\u00e4 arkena sy\u00f6d\u00e4\u00e4n arkiruokaa ja jos on juhla, niin sitten juhlavampaa.<\/p>\n\n\n\n

Marskin ryyppyyn tarvitaan 1 litra Rajam\u00e4en akvaviittia, 2 cl kuivaa ranskalaista vermuttia ja 1 cl gini\u00e4. Vorschmak vaatii 1 kilon lampaan ja vasikan paistia, voita paistamiseen, 3 liotettua sillifilett\u00e4, suolaa, valkopippuria, 1 dl konjakkia, 1 dl korppujauhoa sek\u00e4 3 dl kuohukermaa. T\u00e4st\u00e4 syntyy 10 annosta. T\u00e4h\u00e4n viimeiseen osioon sain itse tutustua Mikkelin Klubilla vuonna 2010, kun pidimme siell\u00e4 sukukokousta Fagerlundin sukuseuran kanssa. Ryypyn j\u00e4tin kuitenkin ottamatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4ss\u00e4 ovat Marsalkka Mannerheim ja presidentti Risto Ryti nousemassa autoon. Ovea pit\u00e4\u00e4 auki kuljettaja Kauko Ranta. Kuva on otettu 22.7.1941. Mikkelin kaupungin museot<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
T\u00e4ss\u00e4 kuvassa on Marsalkka Mannerheim Mikkelin Klubilla vuonna 1942. Taustalla on tarjoilija Taru Stenvall, joka on tehnyt kirjan Marskin hovista. Pekka Kyytinen on reprokuvannut t\u00e4m\u00e4n otoksen ja se l\u00f6ytyy Museoviraston kuvakokoelmista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Mikkelin rautatieasemalla kohtasivat Marsalkka Mannerheim ja puolustusministeri Rudolf Walden. Kuva Mikkelin kaupungin museot.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Mannerheim on omassa ty\u00f6huoneessaan P\u00e4\u00e4majassa kes\u00e4ll\u00e4 1942. Kuva on Museovirastosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Marski on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ratsastamaan. Kuvan on reprokuvannut Pekka Kyytinen ja se on Museoviraston kuvakokoelmista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Parasta aikaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sotaa Euroopassa. Vastakkain ovat Ven\u00e4j\u00e4 ja Ukraina. Oman maamme sodan loppumisesta on kulunut muutaman vuoden vajaa 80 vuotta. Niin sanotuilla suurilla ik\u00e4luokilla on viel\u00e4 paljon muistoja noista ajoista. Itse sodan sankareita ja maamme puolustajia ei ole en\u00e4\u00e4 kovin monia elossa. Toivottavasti sota Ukrainassa vihdoinkin loppuisi. Sen vaikutus n\u00e4kyy kaikkialla maailmassa ja uhka ydinsodasta leijuu my\u00f6s pelokkaimmissa skenarioissa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n loppuun laitan linkin el\u00e4viin kuviin. Finlandia katsauksessa no 1 p\u00e4\u00e4see tutustumaan Mannerheimin ristien luovutukseen vuonna 1943 Mikkeliss\u00e4. Samassa filmiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomi-Ruotsi j\u00e4\u00e4pallomaaottelua, jota pelattiin aika kehnoissa olosuhteissa El\u00e4intarhan kent\u00e4ll\u00e4 Helsingiss\u00e4. Viel\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 raitiovaunussa sek\u00e4 lennokkiharrastuksesta on my\u00f6s juttua.<\/p>\n\n\n\n

Linkki filmiin: Finlandia-katsaus 1 | Nationella audiovisuella institutet | Finna.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Se on Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ollut v\u00e4litt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 parin vuoden ajan kuvia Miun vanha Mikkeli-facebook ryhm\u00e4ss\u00e4. Aika monia kuvia olen saanut tuoda tarjolle my\u00f6s sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimist\u00e4. En ihannoi sotaa, mutta kunnioitan sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 Mannerheim on tehnyt itsen\u00e4isyytemme ja sen s\u00e4ilytt\u00e4misen hyv\u00e4ksi. Mikkeli on ollut Suomen ylimm\u00e4n sodan johdon P\u00e4\u00e4majana ensimm\u00e4isen kerran jo lyhyen ajan 11.4. – […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,57,87],"tags":[17,18,19],"class_list":["post-101","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu","category-paikallishistoria","category-sotahistoria","tag-mikkeli","tag-paamaja","tag-sotahistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=101"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/101\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4095,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/101\/revisions\/4095"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=101"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}