{"id":1029,"date":"2023-12-15T13:24:34","date_gmt":"2023-12-15T13:24:34","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1029"},"modified":"2025-12-16T14:37:28","modified_gmt":"2025-12-16T14:37:28","slug":"kirkollisia-valokuvia-mikkelista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1029","title":{"rendered":"Kirkollisia valokuvia Mikkelist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Olen t\u00e4h\u00e4n kuvapainotteiseen blogiini koostanut kirkkoaiheisia kuvia, jotka k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s hautausmaan, seurakuntatalon, kivisakastin ja kaikkea muuta sen kaltaista. Vanhin valokuva on vuodelta 1897. Silloin oli nykyisen tuomiokirkon vihki\u00e4iset vuonna 1897. T\u00e4ss\u00e4 koosteessa ei ole kuntaliitoksien kautta Mikkeliin liittyneiden pit\u00e4jien kirkkoja mukana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin Uusi kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uusi kirkko eli Tuomiokirkko vihittiin Mikkeliss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 28.11.1897. Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson suoritti vihkimisen. H\u00e4nell\u00e4 oli apunaan kymmenen pappia. Johansson toimi my\u00f6s Turun arkkipiispana vuosina 1899-1930. Kirkon suunnitteli Josef Stenb\u00e4ck ja se rakennettiin punatiilest\u00e4. Se on Suomen uusgoottilaisen kirkkoarkkitehtuurin p\u00e4\u00e4t\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin tuomiokirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Resoluutio on v\u00e4h\u00e4n huono t\u00e4ss\u00e4 kuvassa, jonka on ottanut Gustaf Broman. Ajankohta on ollut 25.6.1899. T\u00e4m\u00e4 kuva on Mikkelin kaupungin museoista. T\u00e4lt\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4nyt etualalla tienoo, johon my\u00f6hemmin tuli Mikkelin Urheilupuisto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin ortodoksinen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin ortodoksinen kirkko rakennettiin vuonna 1906 Linnam\u00e4elle Pyh\u00e4lle Yrj\u00f6lle omistettuna. Siit\u00e4 puhuttiin kansan suussa ennen vanhaan ns. Ryss\u00e4n kirkkona. Tuohon aikaan oli Mikkeliss\u00e4 paljon ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 erikoisesti sotav\u00e4en keskuudessa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimi ven\u00e4l\u00e4inen 5. tarkka-ampujarykmentti. Kirkko purettiin vuonna 1958. Oheisen kuvan on otattanut kustantaja M.L. Carstens vuonna 1908. Se on Museoviraston kuvakokoelmista per\u00e4isin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin tuomiokirkko 1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kustantaja M.L. Carstens on otattanut t\u00e4m\u00e4n valokuvan vuonna 1908 Mikkelin tuomiokirkosta. Kuva on Museoviraston kokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti Vanha kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ajankohtaa ei ole tuolle vuosikymmeni\u00e4 sitten kuvatulle postikortille tiedossa. Nykyisin kirkko tunnetaan Mikkelin pit\u00e4j\u00e4n kirkkona. Kirkko on valmistunut vuonna 1817. Se on entinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko. Rakennus on pystytetty kuuluisan kirkonrakentajan Matti Salosen johdolla. Piirustukset on tehnyt Charles Bassi (1772-1840). Istumapaikkoja kirkossa on 1900. Se on yksi Suomen suurimmista puukirkoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Isopappila<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin maaseurakunnan Isopappila on kuvassa 1930-luvulla. Tuntematon kuvaaja on ikuistanut pappilaa kaakon suunnasta. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. Kuvassa on p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti pylv\u00e4ineen ja edess\u00e4 on lipputanko istutusten keskell\u00e4. Sijainti on ollut Kenk\u00e4verossa Mikkeliss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Seurakuntatalon rauniot 1940<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rakennus tuhoutui pommituksessa 5.1.1940. Taustalla on yhteiskoulu. Sijainti on Savilahdenkadun ja Otto Mannisenkadun risteyksess\u00e4. Kuva on Suur-Savon museon kokoelmasta. Talvisodan ilmapommituksissa tuhoutuneen rakennuksen tilalle alettiin rakentamaan uutta seurakuntataloa syksyll\u00e4 1949. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Martti V\u00e4likangas.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tuomiokirkko kuvattuna Kirkkokadun suunnasta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuomiokirkkoa on kuvattu vuosien 1957-1959 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Me asuimme 1960-luvun lopulla vasemmalla puolella olevassa kerrostalossa osoitteessa Kirkkokatu 7. T\u00e4m\u00e4 tuntemattoman kuvaajan ottama kuva on Mikkelin kaupungin museosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Harjun hautausmaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Harjun hautausmaalla on sankarihautoja 233. Muistomerkin ”Rauhaan” on tehnyt kuvanveist\u00e4j\u00e4 Heikki Varja. Se paljastettiin vuonna 1962. Hautausmaan osoite on Saattotie 7. Tuntematon kuvaaja on ikuistanut t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti Harjun hautausmaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Harjun hautausmaan sankarihaudat ovat kuvattu postikortissa 1950-luvulla. Muistomerkki\u00e4 ei ole viel\u00e4 pystytetty. Kortti on Mikkelin kaupungin museosta. Harjun siunauskappeli on valmistunut vuonna 1937 arkkitehti Martti V\u00e4likankaan suunnitelmien mukaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maaseurakunnan kirkko ja lainajyv\u00e4st\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on vanha valokuva Otavankadun varrella olevista Lainajyv\u00e4st\u00f6st\u00e4 ja maaseurakunnan kirkosta, joka nykyisin tunnetaan Mikkelin pit\u00e4j\u00e4nkirkkona. Lainajyv\u00e4st\u00f6 eli pit\u00e4j\u00e4nmakasiini muuttui samalla vuosikymmenell\u00e4 Suur-Savon museoksi. Kuva on 1950-luvun alkupuolelta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Entisen Maaseurakunnan sankarihautausmaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muistomerkin on veist\u00e4nyt Kalervo Kallio ja se on paljastettu 17.5.1959. Muistomerkin nimi on Velvollisuus. Sankarihautoja on 254. Hautausmaan katuosoite on Otavankatu 9. Tuntematon kuvaaja on ikuistanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4 hautausmaalta 17.4.1972.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tuomiokirkko 27.5.1973<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin Tuomiokirkon kuva on Aalto yliopiston arkistosta. Se on otettu 27.5.1973. Noita aikoja olen itsekin seisonut kaikkien Mikkelin ylioppilaiden kanssa ryhm\u00e4kuvassa noilla kirkon rappusilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kivisakasti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin Kivisakastia on kuvannut Teuvo Kanerva vuosien 1982-1983 aikana. Kuva on Museoviraston kokoelmista. Puinen Savilahden kirkko on ollut t\u00e4m\u00e4n yhteydess\u00e4 aikanaan. Se rakennettiin 1320-luvulla. T\u00e4m\u00e4 kirkon sakastiosa on per\u00e4isin 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alusta. Se on yksi Savon vanhimmista rakennuksista. Puukirkko ei ole palanut, vaan se on purettu vuonna 1776.<\/p>\n\n\n\n

Liit\u00e4n t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 kuvaa vuodelta 1963. Se on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistosta l\u00f6ytyv\u00e4 esittelyfilmi Mikkelist\u00e4. Siin\u00e4 tulee esille kirkkoja, pappilaa, hautausmaita, kivisakasti sek\u00e4 my\u00f6s tuon aikainen piispamme Osmo Alaja. Linkki filmiin on t\u00e4ss\u00e4: https:\/\/elonet.finna.fi\/Record\/kavi.elonet_elokuva_161074<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jatkan my\u00f6hemmin kirkollisilla kuvilla liitt\u00e4en joukkoon muun muassa Otavan rukoushuoneen, Ristiinaa ja Anttolaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen t\u00e4h\u00e4n kuvapainotteiseen blogiini koostanut kirkkoaiheisia kuvia, jotka k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s hautausmaan, seurakuntatalon, kivisakastin ja kaikkea muuta sen kaltaista. Vanhin valokuva on vuodelta 1897. Silloin oli nykyisen tuomiokirkon vihki\u00e4iset vuonna 1897. T\u00e4ss\u00e4 koosteessa ei ole kuntaliitoksien kautta Mikkeliin liittyneiden pit\u00e4jien kirkkoja mukana. Uusi kirkko eli Tuomiokirkko vihittiin Mikkeliss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 28.11.1897. Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson suoritti […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,12,57],"tags":[25,17,22,43],"class_list":["post-1029","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-matkailu","category-paikallishistoria","tag-kulttuuri","tag-mikkeli","tag-paikallishistoria","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1029","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1029"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4066,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions\/4066"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1029"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1029"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1029"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}