{"id":1188,"date":"2024-08-29T06:37:58","date_gmt":"2024-08-29T06:37:58","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1188"},"modified":"2025-12-16T05:35:18","modified_gmt":"2025-12-16T05:35:18","slug":"vanhoja-taloja-mikkelista-kansankatu-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1188","title":{"rendered":"Vanhoja taloja Mikkelist\u00e4 – Kansankatu Osa 2"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on jatkoa Kansankadun taloille, jotka ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti olleet puurakennuksia. Suuri osa n\u00e4ist\u00e4 vanhoista valokuvista on Markku Paappasen ottamia. H\u00e4n on kuvannut n\u00e4it\u00e4 vuonna 1970 It\u00e4-Suomen Instituutin toimeksiannosta. Muutama kuva t\u00e4ss\u00e4 kuvapainotteisessa kirjoitelmassa on arkistovirkailija Tapani Wirilanderin ottamia. Yksi valokuva on Pirjo Julkusen ikuistama.<\/p>\n\n\n\n

Kansankatu on aikanaan kuulunut Likolammen kaupunginosaan etel\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Emolaan pohjoispuolella. Erkki Kuujon toimittamassa Entisajan Mikkeli-teoksessa<\/em> on ratamestari Rytk\u00f6sen runollisesti kirjoittamaa teksti\u00e4 Likolammesta vuonna 1912: ” T\u00e4ss\u00e4 mainitun kaupunginosan rajoittavat: etel\u00e4ss\u00e4 runollisen kaunis Naisvuori, l\u00e4nness\u00e4 hopean kirkas Likolampi, josta alue on nimens\u00e4kin saanut ja pohjoisessa jykev\u00e4n harmaa Akkavuori. Ainoastaan it\u00e4isell\u00e4 sivulla sulautuu puheenaoleva kaupunginosa vanhaan kaupunkiin… Sanotut sisarusvuoret; Naisvuori ja Akkavuori, jotka ik\u00e4\u00e4n kuin yhteisest\u00e4 sopimuksesta hoitelevat helmoissansa l\u00e4hell\u00e4 l\u00e4ikkyv\u00e4t\u00e4 Likolampea, ovat alusta alkaen antaneet sille kaupunginosalle luonnonomaisen vieh\u00e4tyksen.”<\/p>\n\n\n\n

Koska nyky\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ole Likolammen kaupunginosaa, niin voidaan katsoa, ett\u00e4 etel\u00e4inen puoli Kansankatua kuuluu Mikkelin keskustaan ja pohjoinen osa Emolaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 11<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansankatu 11 on ollut aikanaan kauppias Otto Siitarin lesken Tyyne Siitarin omistama talo. T\u00e4m\u00e4n kuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Se on Elkan arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 12<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valokuva on my\u00f6s Markku Paappasen ottama. Kansankatu 12 on t\u00e4m\u00e4 rakennus osoitteeltaan. N\u00e4kym\u00e4 on vuodelta 1970.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 12 talvella<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tapani Wirilander on kuvannut talvista n\u00e4kym\u00e4\u00e4 osoitteessa Kansankatu 12 Olkkolankadun risteyksess\u00e4 vuonna 1964. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 12-14<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pirjo Julkunen on kuvannut kahta vanhaa puurakennusta Kansankatu 12 ja 14. Ajankohtaa ei ole tiedostossa. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 13<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Savonseudun myym\u00e4l\u00e4 numero 28 osoitteessa Kansankatu 13. Talossa on aikanaan ollut kaksi asuntoa, joista toinen on ollut yl\u00e4- ja toinen alakerrassa. T\u00e4m\u00e4n kuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970 ja se on Elkasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 13 nyky\u00e4\u00e4n<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on esimerkki siit\u00e4, kuinka hyvin on onnistuttu peruskorjauksessa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monia yksityiskohtia. Vertaile t\u00e4t\u00e4 Oikotie.comin kuvaa l\u00e4hiajoilta ylemp\u00e4n\u00e4 olevaan 54 vuotta vanhempaan versioon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 14<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Kansankatu 14, joka on ollut aikanaan suutari August Penttisen lesken Olgan talo. Sen rakennutti 1800-1900-lukujen vaihteessa vanginvartija Edvard Siljander. H\u00e4net murhattiin junan ollessa viem\u00e4ss\u00e4 vankeja Mikkelist\u00e4 Haukivuoren k\u00e4r\u00e4jille. On se ollut karmea kohtalo!<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valokuva on Markku Paappasen ottama vuonna 1970. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 14 piha-aluetta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4kin rakennuksessa Kansankatu 14 on ollut monta asuntoa. T\u00e4ss\u00e4 on Markku Paappasen kuvaama n\u00e4kym\u00e4 pihan puolelta. Ajankohta on vuosi 1970. Kuva l\u00f6ytyy Elkan arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 14 toinen pihakuva<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eip\u00e4 ole nurtsilla pelattu futista l\u00e4hiaikoina, kun on p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4h\u00e4n kasvamaan. T\u00e4m\u00e4kin kuva on Markku Paappasen ottama osoitteessa Kansankatu 14 pihan puolelta vuonna 1970.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 14 talvella<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tapani Wirilander on ottanut talvisen kuvan osoitteesta Kansankatu 14 maaliskuussa 1964. Kyseess\u00e4 on ollut ”Penttisen mummon talo”. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 15<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on aikoinaan ollut kuurojen koulun opettaja Rissasen talo. Markku Paappanen on kuvan ottanut Kansankatu 15 rakennuksesta vuonna 1970. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankadun jatke ja Revonkatu 5 a<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4kin n\u00e4kym\u00e4 on Markku Paappasen kuvaama ja sen h\u00e4n otti vuonna 1970. It\u00e4-Suomen Instituutti ty\u00f6llisti Markkua kyseisen\u00e4 vuonna niin Mikkeliss\u00e4 kuin my\u00f6s Savonlinnan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankadun jatke ja Revonkatu toinen talo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on toinen kuva Kansankadun jatkeelta Revonkadun suuntaan vuodelta 1970. Markku Paappanen on t\u00e4m\u00e4nkin n\u00e4kym\u00e4n ikuistanut.<\/p>\n\n\n\n

Jatkan viel\u00e4 yhden kerran t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Kansankadulta kuvapainotteisen blogin v\u00e4lityksell\u00e4 rakennuksien esittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 on jatkoa Kansankadun taloille, jotka ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti olleet puurakennuksia. Suuri osa n\u00e4ist\u00e4 vanhoista valokuvista on Markku Paappasen ottamia. H\u00e4n on kuvannut n\u00e4it\u00e4 vuonna 1970 It\u00e4-Suomen Instituutin toimeksiannosta. Muutama kuva t\u00e4ss\u00e4 kuvapainotteisessa kirjoitelmassa on arkistovirkailija Tapani Wirilanderin ottamia. Yksi valokuva on Pirjo Julkusen ikuistama. Kansankatu on aikanaan kuulunut Likolammen kaupunginosaan etel\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Emolaan pohjoispuolella. Erkki […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,57,74],"tags":[17,22,43],"class_list":["post-1188","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu","category-paikallishistoria","category-rakennukset","tag-mikkeli","tag-paikallishistoria","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1188","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1188"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4061,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1188\/revisions\/4061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}