{"id":1539,"date":"2024-10-16T12:49:55","date_gmt":"2024-10-16T12:49:55","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1539"},"modified":"2025-12-16T05:29:05","modified_gmt":"2025-12-16T05:29:05","slug":"vanhoja-taloja-mikkelista-pirttiniemenkatu-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1539","title":{"rendered":"Vanhoja taloja Mikkelist\u00e4 – Pirttiniemenkatu Osa 2"},"content":{"rendered":"\n

Jatkan nyt Mikkelin vanhojen puutalorakennuksien esittely\u00e4 vanhojen valokuvien kautta. Silloin t\u00e4ll\u00f6in tulee taloja my\u00f6s muista materiaaleista, kuten t\u00e4ss\u00e4 osassa esimerkiksi ex-maakunta-arkiston rakennus. Olemme toisen kerran Pirttiniemenkadulla. Joitakin taloista on edelleen j\u00e4ljell\u00e4. Vanhat puurakennukset tulivat itselleni tutuiksi 1960-luvun puoliv\u00e4lin kieppeilt\u00e4 1970-luvulle. Neli\u00f6nmuotoisen koulumme tontin, Mikkelin lyseon, yksi sivu oli Pirttiniemenkadulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Naisvuorelta koilliseen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n valokuvan on ottanut Tapani Wirilander vuonna 1962. Etualalla on Savo-Karjalan maakunta-arkisto, jossa Tapani itsekin toimi arkistovirkailijana. Arkiston edess\u00e4 on Arkistokadun ja Pirttiniemenkadun risteys.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Porrassalmenkatu 28 ja Pirttiniemenkatu 2<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talon on rakentanut 1870-luvun paikkeilla juvalainen maanviljelij\u00e4 F. Koponen. Talon omisti vuosisadan 1900 vaihteessa kauppias A. Haikarainen ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 leipuri E. Tanskanen. Talossa sijaitsi Tanskasen leipomoliike, kahvila sek\u00e4 biljardisali. T\u00e4m\u00e4n kuvan on ottanut Pirjo Julkunen. Ajankohta oli vuosi 1971. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirttiniemenkadun ja Porrassalmenkadun risteys<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kuvan on ottanut Pekka Kyytinen vuonna 1966. Vasemmalla on Porrassalmenkatu 28 ja Pirttiniemenkatu 2. Mikkelin helluntaiseurakunta oli t\u00e4ss\u00e4 talossa vuodet 1960-1971. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Savo-Karjalan maakunta-arkisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuntematon kuvaaja on ikuistanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4 Savo-Karjalan maakunta-arkistosta. Se on kuvattu pohjoisesta p\u00e4in. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. Nykyisin arkisto on Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankadun ja Pirttiniemenkadun risteys<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tapani Wirilander on kuvannut Kansankadun ja Pirttiniemenkadun risteyst\u00e4 vuonna 1978. Ylemm\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa k\u00e4vin ottamassa ehtojeni takia kes\u00e4lomani aikana vuonna 1967 oppitunteja algebrassa ja geometriassa. Opettajanani oli veljeni Jorman entinen luokkakaveri Jukka H. Sain ehdot l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirttiniemenkatu 11<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan osoitteesta Pirttiniemenkatu 11 on ottanut Markku Paappanen. H\u00e4n ikuisti n\u00e4kym\u00e4n vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta. T\u00e4m\u00e4 on Maakunta-arkiston vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Siis Arkistokadun ja Kansankadun v\u00e4lilt\u00e4. 80-luvulla talossa asui tuomari Paakkanen. Kuvan ottamisaikaan talossa on asuneet kaupunginarkkitehti Heikki Ravila ja vaimonsa arkkitehti Eila Ravila nelj\u00e4n lapsensa kanssa. He muuttivat Helsinkiin 70-luvun alkupuoliskolla. Talossa oli ihana aidattu puutarhapiha. T\u00e4ss\u00e4 oli muutamia kommentteja Miun vanha Mikkeli-ryhm\u00e4st\u00e4, jossa olen postannut t\u00e4m\u00e4n kuvan joitakin viikkoja sitten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansankatu 1 ja Pirttiniemenkatu 13<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4nkin kuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirttiniemenkatu 13 ja Kansankatu 1<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on toinen Markku Paappasen ottama kuva samaisesta talosta kuin edellinen. T\u00e4ss\u00e4 ollaan Kansankadun risteyksess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirttiniemenkadun ja Kansankadun risteys<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luokkakaverini lyseon ajalta, Arto H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, on ikuistanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4 elokuussa 1980 Pirttiniemenkadun ja Kansankadun risteyksen kohdilta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4majankatu 19 ja Pirttiniemenkatu 16<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Markku Paappanen on ottanut t\u00e4m\u00e4n kuvan vuonna 1970. Se on Elkan arkistosta per\u00e4isin.
T\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n historiaa: Talon on rakennuttanut 1880-luvulla mahdollisesti ty\u00f6mies Liukkonen. H\u00e4nen poikansa hallikauppias Hugo Liukkonen peri sen ja myi edelleen Anttolasta kotoisin olevalle liikemies R. Korpikalliolle, joka osti talon lastensa koulukortteeriksi. Viimeksi (1970-luvun tieto) talon on omistanut opettaja Aili Laajaluoto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirttiniemenkatu 17 ja Ristim\u00e4enkatu 27<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Markku Paappanen on t\u00e4m\u00e4nkin kuvan ottanut It\u00e4-Suomen instituutin toimeksiannosta vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta.
Lyhyesti historiaa viel\u00e4: Talon on rakentanut alkuaan puusepp\u00e4 Kaarle Forsstr\u00f6m vuonna 1875. Oikealla oleva rakennus on vuodelta 1911. Forsstr\u00f6m lis\u00e4si talonsa rakennuksia noin vuonna 1880 ja myi tehtaansa 31.5.1886 puusepp\u00e4 D. Parkkiselle, joka suoritti vuonna 1911 edell\u00e4 mainitun laajennuksen. Sittemmin toimi kaksikerroksisessa talossa Hauhian ruumisarkkuliike ja kemiallinen pesula (Mikkelin Pesupalvelu). <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n kommentointia Miun vanha Mikkeli Facebook-ryhm\u00e4st\u00e4, jossa julkaisin my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n samaisen kuvan. Niist\u00e4 tulee esille, kuinka vaarallinen kielelle oli Turusen kaupan rautakaide. <\/p>\n\n\n\n

”Talossa oli my\u00f6s 1950-luvulla Janhusen sekatavarakauppa. Purettu 1970-luvun alussa. Auton kohdalla toimi 60-luvulla sekatavarakauppa, (siirtomaatavarapuoli ja tuoretuote\/ l\u00e4hinn\u00e4 maitopuoli). Janhusten talo sijaitsi P\u00e4\u00e4majankadulla ja siin\u00e4 oli kivijalassa Turusen maitokauppa viel\u00e4 60-luvun lopussa. Muistan kaiteen, taottua umpirautaa, suojasi kellarin ikkunoita. Kellarissa toimi pesula (Alanen). Turusen Antin kaupasta k\u00e4ytiin ostamassa pennin nalleja. Antti py\u00f6r\u00e4ytti ne paperit\u00f6tter\u00f6\u00f6n. Miunkii kielen h\u00e4n on sulattanu tosta rautakaiteesta. Minun mummo asui t\u00e4ss\u00e4 talossa toisessa kerroksessa. Oikealla kulmassa oli kammarin ikkuna. Keitti\u00f6n ikkuna oli pihaan p\u00e4in ja siit\u00e4 seurattiin usein huutokauppaa, joita Hauhian Tommi piti. H\u00e4n oli iso mies ja mahtava \u00e4\u00e4ninen my\u00f6s. Tuttu talo ja ne Turusen kaupan mansikkakarkit paperit\u00f6tter\u00f6ss\u00e4 ovat ihania lapsuuden muistoja.”<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirttiniemenkatu 19<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Markku Paappanen on ottanut t\u00e4m\u00e4n kuvan Pirttiniemenkatu 19 rakennuksesta vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta. Mainiossa Miun vanha Mikkeli-ryhm\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 taloa kommentoitiin muun muassa seuraavasti:
”No nyt voi tokkiisa. Ovesta vasemmalle 2 ikkunaa oli meijj\u00e4n asunnon, pihan puolella 1 ikkuna ja sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti asuntoon. Talosta vasemmalla talo jonka edess\u00e4 Anglia, on Elomaan talkkarin talo. Toinen jonka p\u00e4\u00e4ty n\u00e4kyy, on pitk\u00e4sivu p\u00e4\u00e4majankadun puolella. Se on p\u00e4\u00e4rakennus. K\u00e4vin viimeksi eilen rippijuhlissa siell\u00e4. Kerroin kaikille ketk\u00e4 eiv\u00e4t tienneet tapahtumista. Asuimme kuvanottohetkell\u00e4 tossa ja talon omisti silloin ja loppuun asti Yl\u00f6sen Veikko. Myi talon tontteineen rakennusliikkeelle. Uuden talon valmistumisen j\u00e4lkeen muutti Veikko Vaimonsa kanssa siihen ja eliv\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun asti. Toini kuoli pari vuotta sitten. Talo oli rakennettu kahdessa osassa ja uudemmassa osassa (oikea puoli), jossa Yl\u00f6setkin p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 asuivat, oli keskusl\u00e4mmitys ja kuumavesi. Vanhassa ei ollut kuin asukkaitten yhteinen vuorovessa ja kylm\u00e4vesi. L\u00e4mmityksen\u00e4 oli hella ja puu-uunit. Siin\u00e4 oli 3 asuntoa joista 1 yl\u00e4kerrassa. Meid\u00e4n oli isoin. Uudemmalla puolella oli 2 isoa ja niiss\u00e4 mukavuudet. Oli my\u00f6s ulkohuussi, komposti ja sianruoka astia.
Ne olivat upeita, vaikkakin k\u00f6yhi\u00e4 aikoja.” T\u00e4m\u00e4 oli melkein kokonaan Facebook kaverini Jyrin kommentointia. Siit\u00e4 sai selke\u00e4n k\u00e4sityksen, joka kuvastaa varmaan monien muiden saman ik\u00e4isten talojen tilannetta t\u00e4ll\u00e4 kadulla ja tienoolla. T\u00e4ss\u00e4 tuli muun muassa Jyrin ja Maritan kertomusta kyseisest\u00e4 talosta. Kiitokset heille! N\u00e4m\u00e4 lyhyet jutut v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kuivahkoa teksti\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n

Jatkan viel\u00e4 yhdell\u00e4 osalla Pirttiniemenkadulta. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkan nyt Mikkelin vanhojen puutalorakennuksien esittely\u00e4 vanhojen valokuvien kautta. Silloin t\u00e4ll\u00f6in tulee taloja my\u00f6s muista materiaaleista, kuten t\u00e4ss\u00e4 osassa esimerkiksi ex-maakunta-arkiston rakennus. Olemme toisen kerran Pirttiniemenkadulla. Joitakin taloista on edelleen j\u00e4ljell\u00e4. Vanhat puurakennukset tulivat itselleni tutuiksi 1960-luvun puoliv\u00e4lin kieppeilt\u00e4 1970-luvulle. Neli\u00f6nmuotoisen koulumme tontin, Mikkelin lyseon, yksi sivu oli Pirttiniemenkadulla. T\u00e4m\u00e4n valokuvan on ottanut Tapani Wirilander […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[81,57,74],"tags":[17,22,88,43],"class_list":["post-1539","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mikkeli","category-paikallishistoria","category-rakennukset","tag-mikkeli","tag-paikallishistoria","tag-pirttiniemenkatu","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1539"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4052,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1539\/revisions\/4052"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}