{"id":1657,"date":"2024-11-06T09:04:14","date_gmt":"2024-11-06T09:04:14","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1657"},"modified":"2025-12-16T05:26:49","modified_gmt":"2025-12-16T05:26:49","slug":"taidetta-ja-historiaa-postikorttien-valityksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1657","title":{"rendered":"Taidetta ja historiaa postikorttien v\u00e4lityksell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Olen aika ajoin vuosikymmenien varrella ollut innostunut postikorteista. Olen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti s\u00e4ilytt\u00e4nyt kaikki kortit, joita olen itse saanut. Niit\u00e4 on sit\u00e4 kautta kuitenkin varsin v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Harrastin vuodesta 1997 alkaen muiden t\u00f6iden ohessa antikvaaristen kirjojen kauppaa. Sit\u00e4 kautta tuli joskus kirjojen mukana kuolinpes\u00e4st\u00e4 postikorttia ja muuta hilpet\u00f6\u00f6ri\u00e4, jota laitoin talteen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 tutkimista varten. Eip\u00e4 nek\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4t kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n suuria olleet. Kirjakaupan lopetin 6-7 vuoden j\u00e4lkeen. Nyt olen 3-4 vuotta vaihe vaiheelta innostunut enemm\u00e4n postikorteista. En ole ollut viel\u00e4k\u00e4\u00e4n varsinainen ker\u00e4\u00e4j\u00e4, mutta nyt niit\u00e4 kortteja alkaa olla jo parisen tuhatta. Museoita kiert\u00e4ess\u00e4ni olen samassa yhteydess\u00e4 k\u00e4ynyt l\u00e4pi heid\u00e4n korttitarjontaansa. Tuusulan Rantatiell\u00e4 Erkkolassa k\u00e4ydess\u00e4ni olen aina tutkinut Korttien talon uusiopainokset Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun piirt\u00e4mien korttien osalta. Silloin t\u00e4ll\u00f6in olen ostellut kortteja my\u00f6s netti-ilmoitusten pohjalta. Pari vuotta sitten oli tuuria, kun n\u00e4in ilmoituksen vanhoista joulukorteista. Niit\u00e4 oli runsaasti ja hinta oli halpa. Kaiken lis\u00e4ksi kortit olivat myynniss\u00e4 noin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kotoani. Olin onnellinen mies ne saadessani.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Koirakortti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

El\u00e4inaiheiset kortit ovat olleet suosittuja 1900-luvun alussa. T\u00e4ss\u00e4 on omien korttieni joukosta koirakortti, joka on toiminut onnittelukorttina 23.1.1901. Se on liikkunut Edithille Gamla Hamniin Mustasaareen.<\/p>\n\n\n\n

Tuon t\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 varsinaisessa postikorttiblogissani esille Suomen historiaan, yleiseen ja paikalliseen, liittyvi\u00e4 postikortteja. N\u00e4m\u00e4 ovat valokuvattuja kohteita mielenkiintoisista aiheista. Laitan niit\u00e4 t\u00e4nne tekstieni v\u00e4liin pienine selityksineen. Muutamia postikortteja laitan my\u00f6s omieni joukosta.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Wiipurista<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nathan & N\u00e4ther Hampurista on kuvannut Wiipuria 1800-1900-lukujen vaihteessa. T\u00e4m\u00e4 postikortti on Katariinankadulta. T\u00e4m\u00e4 on Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kortit voivat olla kuin taideteoksia pienoiskoossa. 1900-luvun alun suomalaiset taidemaalarit olivat monetkin innokkaita piirtelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s postikortteja. Joillakin on ollut laaja skaala, kun on ollut maalaustuotantoa postikorteista alttaritauluihin. Heit\u00e4 ovat olleet esimerkiksi V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja Arthur Heickell muutaman nimen mainitakseni. Kortin tekij\u00f6iden joukossa on my\u00f6s muista kuvituksista tuttua v\u00e4ke\u00e4 muun muassa Tove Jansson ja Kari Suomalainen. Kirjojen ja lehtien kuvittajia on postikorttien tekij\u00f6iden joukossa useita, kuten Martta Wendelin, Rudolf Koivu ja Helga Sj\u00f6stedt sek\u00e4 lukuisia muita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tove Jansson<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On se Tove Jansson muutakin piirt\u00e4nyt kuin Muumeja. T\u00e4ss\u00e4 on yksi h\u00e4nen postikorttinsa minunkin kokoelmastani. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa alkoi postikorttien historia 10.10.1871. Kortit olivat alkuun kuvattomia ja niit\u00e4 kutsuttiin kirjeenvaihtokorteiksi. Sakari Topeliuksen kaksi korttia tunnetaan t\u00e4lt\u00e4 ensimm\u00e4iselt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Ne h\u00e4n l\u00e4hetti serkulleen Vaasaan. Pikku hiljaa alkoi painotekniikka kehitty\u00e4 ja kortteihin alkoi tulla kuvia. Ensi alkuun tuotiin Suomeen postikortteja runsaasti Saksasta ja Ruotsista. Alkuvaiheessa kortit painettiin mekaanisesti. 1880-1890-luvuilla siirryttiin kemialliseen painomenetelm\u00e4\u00e4n kohopainosta litografiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin rautatieasema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

O.B. Blomfelt on ollut painaja t\u00e4lle Mikkeliss\u00e4 kuvatulle postikortille, joka on liikkunut 1800-luvun loppupuolella. Kortin on saanut neiti Ines Sofie Paavilainen Mikkelist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Postikortin suosio oli korkealla aikav\u00e4lill\u00e4 1890-1920. Kun eri puolilla Eurooppaa ja my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa luku- ja kirjoitustaito yleistyiv\u00e4t, niin postikorttien l\u00e4hetysm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat. Alkuun l\u00e4hetettiin paljon joulu- ja uudenvuodenkortteja. My\u00f6hemmin siihen on tullut mainoskortit ja maisema- ja paikkakuntakortit. Ensimm\u00e4isi\u00e4 valokuvaajia postikorttien saralla Suomessa olivat Daniel Nyblin, K.E. St\u00e5hlberg ja I.K Inha. Korttien edullinen hinta teki niist\u00e4 aikansa pikaviestimen. Vuonna 1920 Suomessa l\u00e4hetettiin jo yli 10 miljoonaa korttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kolme runonlaulajaa Karjalasta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti on Suistamosta 1800-1900-lukujen taitteesta. Siin\u00e4 on kolme runonlaulajaa, jotka ovat vasemmalta alkaen Ivan Shemeikka, Ivan Onoila ja Konstantin Kuokka. T\u00e4m\u00e4 kuva on Museovirastosta Kansatieteen kuvakokoelmasta.<\/p>\n\n\n\n

Itse\u00e4ni on viime aikoina kiinnostanut 1900-luvun alun kortit niin Suomessa, kuin maailmalla yleens\u00e4. Niit\u00e4 on ollut jonkin verran tuoreimpien korttiostoksieni joukossa. Olen ollut j\u00e4senen\u00e4 Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 Postikorttien yst\u00e4v\u00e4t kolmisen vuotta. Siell\u00e4 olen saanut esitell\u00e4 korttejani. Sit\u00e4 kautta olen my\u00f6s osittain opiskellut n\u00e4it\u00e4 korttien tekij\u00f6it\u00e4. Aina kun opin tunnistamaan uuden signeerauksen, niin se on juhlava hetki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jean Sibelius<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuuluisista henkil\u00f6ist\u00e4 on tehty valokuvauksen my\u00f6t\u00e4 postikortteja. T\u00e4ss\u00e4 on nykyisen kotikaupunkini suuri s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Jean Sibelius Daniel Nyblinin ottamassa valokuvassa, josta on postikortti my\u00f6s tehty. T\u00e4m\u00e4 kuva on 1800-1900-lukujen taitteesta. Se on Museoviraston kuvakokoelmista per\u00e4isin. <\/p>\n\n\n\n

Olen jo aikaisemmin tehnyt blogit kahdesta postikorttien tekij\u00e4st\u00e4, Martta Wendelinist\u00e4 ja Rudolf Koivusta. Nyt on ajatuksissani tuntemiseni kasvaessa tehd\u00e4 omassa hallinnassani olevien taiteilijoiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 korteista vaiheittain kuvapainotteisia kirjoituksia. Otin itselleni tavoitteeksi, jotta kun minulla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen korttia kasassa, niin kirjoitan teille v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n kyseisest\u00e4 taiteilijasta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voin jo sanoa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 nimi\u00e4 ovat jo Tyyne Salovaara, Kirsti Liimatainen, Eero Einari Nurmela, Helga Sj\u00f6stedt, Eeli Jaatinen, Orvo Sundelin, Urpo Maasio, Arnold Tilgmann, Jenny Nystr\u00f6m, Gunnar Forsstr\u00f6m ja V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Purjehdus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen piirt\u00e4m\u00e4n Purjehdus-kortin on kustantanut Mannerheimin Lastensuojeluliitto. V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen syntyi vuonna 1876 ja kuoli vuonna 1940. T\u00e4m\u00e4 postikortti on omasta kokoelmastani. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lapuan taistelukentt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lapuan taistelukentt\u00e4 on yksi Suomen sodan (1808-1809) muistopaikkoja. T\u00e4m\u00e4 valokuva on otettu 1800-1900-lukujen taitteessa Ritarm\u00e4elt\u00e4, josta Adlercreutz aikanaan seurasi tappelua. T\u00e4m\u00e4 postikortti on Museoviraston kokoelmista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paikkarin torpan tupa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paikkarin torppa Sammatissa oli Elias L\u00f6nnrotin koti. T\u00e4m\u00e4kin kuva on 1800-1900-lukujen taitteesta ja se on Museoviraston kokoelmista per\u00e4isin. Hilda Enqvist on postikortin kustantaja ja G. Arvidsson oli painaja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Klippanin paviljonki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Klippanin paviljongin avajaiset olivat 17.8.1899 Helsingin Etel\u00e4sataman edustalla. T\u00e4m\u00e4 Museoviraston kokoelmista l\u00f6ytyv\u00e4 postikortti on kuvattu melko pian ravintolan valmistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hevosaiheinen kortti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on toinen esimerkki el\u00e4inaiheisista postikorteista. T\u00e4m\u00e4 kortti on kulkenut Sortavalasta Imatralle Sigurdille 1.1.1914. T\u00e4m\u00e4 on omien korttieni joukosta tuotu n\u00e4ytille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Poika puhelimessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puhelin tuli Suomeen vuonna 1877. T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut vuonna 1912. Sigurd-niminen henkil\u00f6 on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin Mariankadulle Helsinkiin. Uudet keksinn\u00f6t olivat my\u00f6s usein korttien aiheena. T\u00e4m\u00e4 on omasta kokoelmastani. <\/p>\n\n\n\n

Eilen postikorttikokoelmani t\u00e4ydentyi reilulla sadalla kortilla. Posti toimitti tilaamani l\u00e4hetyksen l\u00e4hikauppaan. Siin\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n uudemman ajan kortteja, mit\u00e4 aiemmin olen haalinut. Kirkkonummelta l\u00e4hteneess\u00e4 paketissa oli Marjaliisa Pitk\u00e4rantaa, Osmo ”Omppu” Omenam\u00e4ke\u00e4, Eero Einari Nurmelaa ja Martta Wendelini\u00e4. Martan kortit olivat uusiopainoksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tizianin maalaus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tizian oli Renessanssi-ajan taidemaalari. T\u00e4ss\u00e4 on h\u00e4nen maalauksensa Lavinia-tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n. Se on taideteoksen lis\u00e4ksi painettu my\u00f6s postikorttina. T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut 13.6.1908. Tizian kuoli ruttoon Venetsiassa vuonna 1576. H\u00e4n oli siell\u00e4 maalaamassa teosta Aatamista ja Eevasta. <\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 muutamia vuosia sitten vei k\u00e4vely suuren osan p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 harrastelusta. Kun v\u00e4hensin sen 10-15 kilometriin vuorokaudessa, niin nyt on paljon aikaa j\u00e4\u00e4nyt muille ajanvietteille. Facebook vie jonkin verran aikaani, kun olen kahdessa ryhm\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja useassa ryhm\u00e4ss\u00e4 melko aktiivisena j\u00e4senen\u00e4. Postikorteista olen nyt melko innostunut. Jos olen niit\u00e4 aiemmin vain ker\u00e4illyt, niin nyt olen my\u00f6s tutkinut, mit\u00e4 tietoa on l\u00f6ytynyt korttien tekij\u00e4st\u00e4. Piirretyist\u00e4 vanhoista korteista on tiedon saanti joskus vaikeaa, kun ei mink\u00e4\u00e4nlaista signeerausta l\u00f6ydy tai jos l\u00f6ytyy, niin ei tunnista sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n samaa kuin vaikean sanaristikon vaiheittainen ratkaiseminen. Se t\u00e4yttyy ajan kanssa, ellei satu olemaan tosi vaikea. <\/p>\n\n\n\n

Aiemmin kirjoittamani blogit Martta Wendelinist\u00e4 ja Rudolf Koivusta eiv\u00e4t k\u00e4sitt\u00e4neet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n postikortteja, vaan v\u00e4h\u00e4n laajemmin tutkiskelin heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Nyt aion kaivella ja jakaa n\u00e4it\u00e4 tiedon jyv\u00e4si\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 muista korttitaiteilijoista. Marjaliisa Pitk\u00e4ranta on jossakin vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 asunut my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4, miss\u00e4 min\u00e4 nyt, joten siit\u00e4 johtunee kiinnostus h\u00e4nen kortteihinsa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on linkki aikaisemmin kirjoittamaani Rudolf Koivua k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4n blogiini: Kuvittaja Rudolf Koivun el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4 \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a> <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on linkit Martta Wendelinin blogeihini, joita on kaksi aiemmin: Kuvataiteilija Martta Wendelin Tuusulasta – Mannari<\/a> ja toinen T\u00e4\u00e4ll\u00e4 jossain – Martta Wendelinin tuorein n\u00e4yttely Erkkolassa Tuusulassa – Mannari<\/a> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen aika ajoin vuosikymmenien varrella ollut innostunut postikorteista. Olen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti s\u00e4ilytt\u00e4nyt kaikki kortit, joita olen itse saanut. Niit\u00e4 on sit\u00e4 kautta kuitenkin varsin v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Harrastin vuodesta 1997 alkaen muiden t\u00f6iden ohessa antikvaaristen kirjojen kauppaa. Sit\u00e4 kautta tuli joskus kirjojen mukana kuolinpes\u00e4st\u00e4 postikorttia ja muuta hilpet\u00f6\u00f6ri\u00e4, jota laitoin talteen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 tutkimista varten. Eip\u00e4 nek\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,90],"tags":[25,26],"class_list":["post-1657","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-postikortit","tag-kulttuuri","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1657","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1657"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1657\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4049,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1657\/revisions\/4049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1657"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1657"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1657"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}