{"id":1699,"date":"2024-11-09T10:53:44","date_gmt":"2024-11-09T10:53:44","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1699"},"modified":"2025-12-16T05:26:00","modified_gmt":"2025-12-16T05:26:00","slug":"yli-satavuotiaita-varillisia-postikortteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1699","title":{"rendered":"Yli satavuotiaita v\u00e4rillisi\u00e4 postikortteja"},"content":{"rendered":"\n

Olen viime aikoina viett\u00e4nyt aikaa vanhojen postikorttien kanssa. Olen niit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjestellyt ja opiskellut samalla. Samalla on syntynyt ajatus alkaa kirjoittaa n\u00e4ist\u00e4 kuvapainotteisia blogeja. Haluan jakaa kaikkien halukkaiden ihmisten katseltaviksi n\u00e4it\u00e4 pieni\u00e4 kuvataideteoksia, joihin olen itsekin hurahtanut ja ihastunut. Liikun ensi alkuun n\u00e4iden vanhimpien ulkolaisten korttien kimpussa ja tuon niit\u00e4 tarjolle teillekin n\u00e4ht\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n

Pariisin maailmann\u00e4yttely vuonna 1889 antoi alkusys\u00e4yksen kuvapostikorteille. Olihan niit\u00e4 Saksassa ilmestynyt jo aikaisemmin. Kuvakorttien kultakausi alkoi tuolloin ja sit\u00e4 kesti ensimm\u00e4iseen maailmansotaan asti. Postikorteilla viestittiin tapahtumista ja kuulumisista hyvin paljon. Luku- ja kirjoitustaidon paraneminen kaikkialla vaikutti my\u00f6nteisesti kortti-innostukseen. Puhelimen yleistyess\u00e4 viestint\u00e4 sit\u00e4 kautta yleistyi.<\/p>\n\n\n\n

Tuon nyt esille aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4 vanhimmasta nuorimpaan 12 postikorttia omasta kokoelmastani. En tied\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 korteista paljoakaan viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, kun olen t\u00e4ll\u00e4 alalla ihan noviisi. Saksa oli tuohon aikaan ihan ykk\u00f6nen Euroopassa ja koko maailmassakin korttien valmistuksessa. Jos teill\u00e4 l\u00f6ytyy tietoa jostakin n\u00e4ytille tuomastani postikortista enemm\u00e4n, niin otan sen kiitollisuudella vastaan kommenttien kautta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kerran postikorteista kahdeksan kuuluu t\u00e4h\u00e4n kuvakorttien kultakauteen ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa. Vanhin n\u00e4ist\u00e4 korteista on vuodelta 1906 ja uusin t\u00e4st\u00e4 blogissa on vuodelta 1916. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 14.11.1906<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut neiti Ida Lehtinen Hakasalmenkadulle Helsingiss\u00e4. Ida on ollut p\u00e4iv\u00e4n sankari ja t\u00e4m\u00e4 on toiminut onnittelukorttina. Kortti kuuluu Venus sarjaan ja on numero 5. Ven\u00e4l\u00e4inen postimerkki on kortissa leimattuna 14.11.1906 p\u00e4iv\u00e4yksell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 22.5.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Fanny Nylund Erottajalla Helsingiss\u00e4 on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin, jossa on toivotettu syd\u00e4mmellisint\u00e4 onnea Helmilt\u00e4kin. Kolmen kopeekan postimerkill\u00e4 on kortti liikkunut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 9.7.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on l\u00e4htenyt Mathildedalista. Historian tiedot kertovat, ett\u00e4 sinne on perustanut ruukin vuonna 1852 Viktor Zebor Bremerin toimesta. Sit\u00e4 ennen paikka tunnettiin Hummeldalina .Viktorin vaimon nimi oli Ottiliana Mathilda. Ruukkitoiminnan kehittyess\u00e4 sai kyl\u00e4 nimen h\u00e4nen mukaansa. Mathildedal eli Matildan laakso on mit\u00e4 romanttisin matkakohde viel\u00e4 nykyisinkin. T\u00e4m\u00e4n oheisen kortin sai neiti Olga Kummola osoitteeseen Kauppa Parainen. ”Me nimip\u00e4iv\u00e4n\u00e4si sulle kunnian kannamme ja ilolaulullamme terveiset annamme”, on toivottanut Agnes. Kortti on painettu Saksassa. Postimerkki on maksanut 10 kopeekkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 24.12.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on jouluaattona vuonna 1907 liikkunut Helsingiss\u00e4 10 kopeekan postimerkill\u00e4. Sen on saanut neiti Fanny Nylund Albertinkadulle. Ilosta joulua on toivotellut Jalmari. Papier Radium Brom on t\u00e4m\u00e4n kortin painanut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 2.3.1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Fanny Nylundille tulee jo toinen kortti t\u00e4h\u00e4n blogiini. Albertinkadulle se on kulkenut Helsingiss\u00e4 10 kopeekan postimerkill\u00e4. Parhainta Onnea on toivottanut Jalmari M. Kuinkahan mahtaisi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n liikenteess\u00e4 kulkea posti entisajan konsteilla, kuten kortissa on kuvattu? Ehk\u00e4 se olisi nopeampaa, mutta saattaisi tulla droneja vastaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 22.10.1908\u00a8

J\u00e4lleen on neito Fanny Nylund saanut kortin Albertinkadulla Helsingiss\u00e4. Kymmenell\u00e4 kopeekalla on kortti liikkunut. ”Syd\u00e4mmellisin Onnitteluni syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4llesi”, toivoo Affe. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Postikortti 3.2.1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kielitaitoni ei riit\u00e4 kertomaan, mit\u00e4 kortissa lukee. Kolmella kopeekalla on kortti postitse kulkenut. Siksi otin kuvan my\u00f6s sen taustapuolelta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Edellisen postikortin taustapuoli<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 22.3.1913<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti, joka on 22.3.1913 liikkunut Sortavalasta Imatralle. Koululainen Signe Egeberg on saanut siskoltaan t\u00e4m\u00e4n kortin ja terveiset samalla Maijalta. Postimerkkej\u00e4 on kaksi 5 Pen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 20.9.1915<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut S\u00f6rn\u00e4isten Rantatielle Helsingiss\u00e4. Kortti on Voro Gravure Serie 90. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 16.1.1916<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sigurd Egeberg on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin Viipuriin Vahtitorninkadulle. Kortti on leimattu 16.1.1916 Wiipurissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 23.1.1916<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on toinen kortti osoitettu lyseolaiselle Sigurd Egebergille Viipuriin. Se on l\u00e4htenyt Imatralta 23.1.1916. Monet syd\u00e4melliset onnittelut kotiv\u00e4elt\u00e4 on Sigurd saanut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 19.4.1916<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Amalia Lammi Laihialta on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin, joka on leimattu 20.4.1916. Tarkempi osoite Laihialla on ollut Korpiluhta. T\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4litetty nimip\u00e4iv\u00e4onnittelut ja toivotettu hauskaa p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 samalla. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 v\u00e4rillisten vanhojen korttien ensimm\u00e4inen satsi on esiteltyn\u00e4. Olen niin intoa t\u00e4ynn\u00e4, jotta jatkoa seuraa melko piankin. Olen kiitollinen kommenteista. Otan my\u00f6s toiveita vastaan teille mieluisten korttien tarjolle tuomiseksi, jos niit\u00e4 vain minulta l\u00f6ytyy. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen viime aikoina viett\u00e4nyt aikaa vanhojen postikorttien kanssa. Olen niit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjestellyt ja opiskellut samalla. Samalla on syntynyt ajatus alkaa kirjoittaa n\u00e4ist\u00e4 kuvapainotteisia blogeja. Haluan jakaa kaikkien halukkaiden ihmisten katseltaviksi n\u00e4it\u00e4 pieni\u00e4 kuvataideteoksia, joihin olen itsekin hurahtanut ja ihastunut. Liikun ensi alkuun n\u00e4iden vanhimpien ulkolaisten korttien kimpussa ja tuon niit\u00e4 tarjolle teillekin n\u00e4ht\u00e4viksi. Pariisin maailmann\u00e4yttely […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,90],"tags":[92,26],"class_list":["post-1699","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-postikortit","tag-kuvataide","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1699"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1699\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4048,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1699\/revisions\/4048"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}