{"id":1728,"date":"2024-11-11T17:08:39","date_gmt":"2024-11-11T17:08:39","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1728"},"modified":"2025-12-16T05:25:21","modified_gmt":"2025-12-16T05:25:21","slug":"1900-luvun-alun-postikortteja-kokoelmastani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1728","title":{"rendered":"1900-luvun alun postikortteja kokoelmastani"},"content":{"rendered":"\n

Ep\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 olleiden postikorttieni katselmus jatkuu. Siin\u00e4 samassa yhteydess\u00e4 aion vied\u00e4 ne kaikki tietokoneelle, jossa ne voi ehk\u00e4 hieman paremmin j\u00e4rjestell\u00e4 kuin kenk\u00e4laatikossa. Yrit\u00e4n entisen\u00e4 arkistoty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tietoja, joita siell\u00e4 aivan p\u00e4\u00e4kallopaikalla Kansallisarkistossa opin. On olemassa AMS, joka siell\u00e4 tarkoitti Arkistonmuodostamissuunnitelmaa. Minulle se on Arimo Mannisen suunnitelma. Kun Kansallisarkistossa arkistomestari l\u00f6yt\u00e4\u00e4 100 hyllykilometrin joukosta sentin tarkkuudella aineiston, jota tarvitaan, niin pit\u00e4\u00e4h\u00e4n minun pysty\u00e4 muutaman tuhannen postikortin joukosta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n se kortti, jota tarvitsen. T\u00e4st\u00e4 se l\u00e4htee! Aina v\u00e4livaiheessa voin vied\u00e4 joitakin kortteja n\u00e4ytille Postikorttien Yst\u00e4v\u00e4t Facebook ryhm\u00e4\u00e4n. 12 kortin mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 voin saada aikaiseksi kuvapainotteisen blogin. N\u00e4m\u00e4 pientaideteokset, joita useat postikortit ovat, puhuvat puolestaan ja siin\u00e4 ei paljoja sanoja tarvita. <\/p>\n\n\n\n

Nyt tuon tarjolle t\u00e4t\u00e4 kautta 1900-luvun alun postikortteja. N\u00e4m\u00e4 ovat viel\u00e4 aikalailla ulkomaista tuontitavaraa. Pikku hiljaa alkaa Suomessakin olla kiinnostusta omien korttien tekemiseen. N\u00e4m\u00e4 ovat minun mielest\u00e4 hyvin mielenkiintoista aineistoa, sill\u00e4 eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ole historiaa takana t\u00e4ll\u00e4 saralla kuin parisen kymment\u00e4 vuotta kuvallisten postikorttien osalta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 26.3.1900<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut Baijerista Saksasta Helsinkiin 2:lla 5 Penningin postimerkill\u00e4. Kortin on saanut Kansallispankin prokuristi. T\u00e4m\u00e4 kortti on painettu M\u00fcncheniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 14.10.1901<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hyvin ovat v\u00e4rit s\u00e4ilyneet n\u00e4iss\u00e4 postikorteissa verrattuna esimerkiksi tuon ajan valokuviin. T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut k\u00e4sipostina \u00e4idilt\u00e4 Elsalle. Meill\u00e4kin on tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 14.10. kotona juhlap\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 vaimollani Elsalla on tuolloin sek\u00e4 nimpparit ett\u00e4 syntt\u00e4rit. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 10.4.1902<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Konsulinna Wasassa on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin. H\u00e4n on ollut joko konsulin vaimo tai konsuli itse.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 3.3.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tytt\u00f6 tiet\u00e4\u00e4 pipareiden piilopaikan. Asessorin vaimo Fanny on saanut Wasassa t\u00e4m\u00e4n postikortin. T\u00e4m\u00e4 kortti on painettu Tukholmassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 21.6.1905<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Fanny on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin kes\u00e4kuussa vuonna 1905. Osoitteena on riitt\u00e4nyt K\u00f6klax-station. Kyseess\u00e4 on Kauklahden rautatieasema. Postikortti on l\u00e4hetetty Kaskisista. Kortin kuvapuolella on paljon kirjoitusta. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 kuvallisissa postikorteissa ei paljoa ollut tilaa kirjoittamiselle. Siit\u00e4 esimerkkin\u00e4 on seuraava kuva t\u00e4m\u00e4n kortin taustapuolesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Edellisen kortin taustapuoli<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on painettu Tukholmassa. Alkuun niit\u00e4 tuotiin Suomeen Saksasta ja Ruotsista p\u00e4\u00e4osin. Postikortin l\u00e4hett\u00e4minen on maksanut vuonna 1905 5 kopeekkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 20.11.1905<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on osoitettu Elinille Vaasaan.T\u00e4m\u00e4kin kortti on painettu Tukholmassa. Granbergs Konstindustri-Aktiebolags F\u00f6rlag on ollut kyseess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 31.3.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kristinestadista on l\u00e4hetetty t\u00e4m\u00e4 kortti ja siin\u00e4 on Olav toivottanut hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 Ilonalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 12.4.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaasa on vuosina 1855-1917 ollut virallisesti Nikolainkaupunki. Tuon nimen huomasin 10 kopeekan postimerkin yhteydess\u00e4 olleesta leimasta. Ruotsinkielinen nimi oli Vasa. T\u00e4ll\u00e4 kortilla on Rolf onnitellut serkkuaan Jaloa syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n johdosta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 27.4.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

”Iloa, onnea, terveytt\u00e4 ja rakkautta toivoo Is\u00e4lle is\u00e4n oma Laura”, lukee kortissa. T\u00e4m\u00e4 on kulkenut k\u00e4sipostissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 31.5.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on painettu Pariisissa. Sen on saanut neiti Ida V\u00f6yriss\u00e4. Sen on h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt Edla. Kortissa on ruotsinkielinen teksti: ”Himlens lycka jag dig \u00f6nskar uti dina unga \u00e5r. M\u00e5tte du bland blommar blomstra. Och upp\u00e5 lifnets bana g\u00e5”. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 7.11.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Sylvi Matilda on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin Helsinkiin Tokankadulle syksyll\u00e4 1907. Se on nykyisin nimelt\u00e4\u00e4n Telakkakatu. Martta on t\u00e4m\u00e4n kortin laittanut. Laitan Martan t\u00e4rke\u00e4n tiedotteen my\u00f6s ohessa: ” Hyv\u00e4 Sylvi! Min\u00e4 tulen kaupunkiin torstaina t\u00e4m\u00e4n kuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kl. 11 e.p.p. Ole silloin kotona taikka pyyd\u00e4 \u00e4itisi panemaan avaimen niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisin sis\u00e4\u00e4n, jos olisitte poissa. Kiitos kirjeest\u00e4si. Eversti kiitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s korteista!” Tuohon aikaan uskallettiin n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n laittaa turvallisuustietoakin korttiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 16.2.1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Fanni-neiti Tikkurilasta on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin. Sen on l\u00e4hett\u00e4nyt Hannes Helsingist\u00e4 ja kehottaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hauskaa siell\u00e4 maalla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli 12 vanhaa valokuvaa 1900-luvun alkupuolella. Elettiin sellaista aikaa, ettei puhelimia viel\u00e4 kovin paljoa ollut. Helsingiss\u00e4 oli jo 3,3 puhelinlinjaa 100 asukasta kohti ja se oli huomattavasti enemm\u00e4n kuin muissa Suomen kaupungeissa. Postikorteista oli tulossa t\u00e4rke\u00e4 viestint\u00e4v\u00e4line sen aikaiselle v\u00e4est\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ep\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 olleiden postikorttieni katselmus jatkuu. Siin\u00e4 samassa yhteydess\u00e4 aion vied\u00e4 ne kaikki tietokoneelle, jossa ne voi ehk\u00e4 hieman paremmin j\u00e4rjestell\u00e4 kuin kenk\u00e4laatikossa. Yrit\u00e4n entisen\u00e4 arkistoty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tietoja, joita siell\u00e4 aivan p\u00e4\u00e4kallopaikalla Kansallisarkistossa opin. On olemassa AMS, joka siell\u00e4 tarkoitti Arkistonmuodostamissuunnitelmaa. Minulle se on Arimo Mannisen suunnitelma. Kun Kansallisarkistossa arkistomestari l\u00f6yt\u00e4\u00e4 100 hyllykilometrin joukosta sentin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,90],"tags":[25,22,43],"class_list":["post-1728","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-postikortit","tag-kulttuuri","tag-paikallishistoria","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1728"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4047,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1728\/revisions\/4047"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}