{"id":1773,"date":"2024-11-14T07:32:32","date_gmt":"2024-11-14T07:32:32","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1773"},"modified":"2025-12-16T05:23:52","modified_gmt":"2025-12-16T05:23:52","slug":"joulukorttien-historiaa-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1773","title":{"rendered":"Joulukorttien historiaa Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Joulukorttien l\u00e4hett\u00e4minen Suomessa alkoi yleisty\u00e4 1920-luvulla. Vanhin Suomessa l\u00e4hetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Tuon t\u00e4ss\u00e4 kuvapainotteisessa blogissa n\u00e4ytille 1900-luvun alussa Suomessa kulkeneita joulukortteja. Oman kokoelmani vanhin on vuodelta 1901. <\/p>\n\n\n\n

Joulukortit ovat syntyisin Englannista. Ensimm\u00e4ist\u00e4 tunnettua korttia painettiin Lontoossa tuhat kappaletta. Saksaan syntyi 1860-luvulla joulukorttiteollisuutta. He saivat markkinoiden hallinnan Euroopassa pitk\u00e4ksi aikaa kaikkien postikorttien osalta. Ihan alkuun joulukortit eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 postikortteja, vaan paikallisia kortteja, joita lahjojen yhteydess\u00e4 liitettiin mukaan kylki\u00e4isin\u00e4. Niiss\u00e4 saatettiin mainostaa paikallisia yrityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensi alkuun ei joulukorteissa viel\u00e4 pukkeja ja tonttuja n\u00e4kynyt. Korteissa oli pitsikoristeita ja eris\u00e4vyisi\u00e4 kukkia ja lehvi\u00e4. Neliapiloita oli etenkin tulevan vuoden korteissa onnea toivottamassa. Uuden vuoden kortit olivat alkuun yleisempi\u00e4 kuin joulukortit. Kristilliset aiheet jouluseimineen, kirkkoineen ja enkeleineen olivat jo melko yleisi\u00e4 1800-luvun lopussa. Joulupukki ja tontut olivat korteissa mukana jo 1800-luvulla jossakin m\u00e4\u00e4rin, mutta ne olivat v\u00e4h\u00e4n pelottavia ja tummas\u00e4vyisi\u00e4, joten ne eiv\u00e4t sanottavasti her\u00e4tt\u00e4neet kiinnostusta. 1900-luvulle tultaessa pukki ja tontut joulukorteissa muuttuivat iloisiksi ja punapukuisiksi.<\/p>\n\n\n\n

Aiheita joulukorttiin alkoi ajan my\u00f6t\u00e4 tulla lis\u00e4\u00e4. Jouluporsas, joulupuuro ja joulukuusi koristeineen alkoi kuulua vakiona perhejouluun ja se alkoi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s korteissa. Tontut, kynttil\u00e4t sek\u00e4 punainen v\u00e4ri toivat joulun tunnelmaa lis\u00e4\u00e4. Joulukortit alkoivat Suomessakin yleisty\u00e4 rautatieverkoston kasvaessa ja nopeuttaessa postiliikenteen kulkua. Uutta painotekniikkaa oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se mahdollisti korttien massavalmistumista. Luku- ja kirjoitustaito lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ja sen my\u00f6t\u00e4 kaikenlaisten postikorttien l\u00e4hett\u00e4minen sen aikaisena somev\u00e4lineen\u00e4 kasvoi. Eniten Suomessa l\u00e4hetettiin saksalaisia ja ruotsalaisia kortteja. Alkuun korttien l\u00e4hett\u00e4minen oli l\u00e4hinn\u00e4 varakkaiden ihmisten ja kaupunkilaisten keskeist\u00e4 toimintaa, mutta my\u00f6hemmin se levisi my\u00f6s muun kansan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kortit olivat suhteellisen halpoja ja postimaksut melko pieni\u00e4, joten se kannusti k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Omasta vaatimattomasta korttikokoelmastani olen huomannut, ett\u00e4 useissa vanhimmissa korteissa esiintyy paljon ruotsin kielt\u00e4. Sit\u00e4h\u00e4n Suomen sivistyneist\u00f6 k\u00e4ytti paljolti tuohon aikaan muutoinkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 4.12.1901<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rouva Elin Hartman Vaasasta on saanut t\u00e4m\u00e4n joulukortin vuonna 1901. Kortti on l\u00e4hetetty Helsingist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on varsinaisesti l\u00e4hetetty syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4onnittelujen merkeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 15.12.1902<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Opettaja Neiti Hilma Luokila on saanut joulukortin osoitteeseen J\u00e4rvel\u00e4 Koski. Posti on liikkunut viiden kopeekan postimerkill\u00e4. Sen on Liina l\u00e4hett\u00e4nyt Romppalasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 26.12.1903<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n joulukortin on saanut pankinjohtaja Birger Wegelius Kuopioon Kansallispankkiin. Se on postitettu Sortavalasta. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometri\u00e4 Petroskoista l\u00e4nteen. Suomen rajalle on matkaa runsaat 30 kilometri\u00e4. Sortavala oli aiemmin Laatokan Karjalan henkinen keskus. Siell\u00e4 oli opettajaseminaarit miehille ja naisille. Suurin osa Suomen opettajakuntaa ennen vuotta 1939 on valmistunut siell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 15.12.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut herra J. H\u00f6\u00f6k ja perheens\u00e4 T\u00f6\u00f6l\u00f6n sokeritehtaalle Helsinkiin. Tehtaalla oli asuintaloja niin johtajille kuin ty\u00f6l\u00e4isille. L\u00e4hes kaikki tehtaan ty\u00f6ntekij\u00e4t asuivat alueella. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli asunnon lis\u00e4ksi luontoisetuna my\u00f6s polttopuut. Vuonna 1865 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli noin 85-90 ja vuonna 1913 noin 225. Tehtaan kohdilla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Helsingin Oopperatalo. Joulukortti on l\u00e4hetettu Turusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 23.12.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n joulukortin on saanut Neiti Hilda Jakobowitsch osoitteeseen Annegatan 31 Helsinki. Sen on l\u00e4hett\u00e4nyt Lilli Forss, joka oli suomalainen opettaja ja ruotsin kielell\u00e4 kirjoittanut kirjailija. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 24.12.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Anna Peng on saanut t\u00e4m\u00e4n joulukortin Kirkkopuistikkoon Waasassa jouluna 1904. Kortissa on viiden kopeekan postimerkki. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut Sanni H. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 27.12.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n joulukortin on saanut Fanny k\u00e4sipostissa jouluna 1904. Linda on sen h\u00e4nelle antanut. T\u00e4ss\u00e4 kortissa n\u00e4kyy jo punahattuisia ja iloisia tonttuja, jotka ovat tulleet niiden alku ajan vakavailmeisten ja pelottavan n\u00e4k\u00f6isten tonttujen tilalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 22.12.1905<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Suoma L\u00f6fgren P\u00f6yty\u00e4lt\u00e4 on saanut t\u00e4m\u00e4n joulukortin. Sen on l\u00e4hett\u00e4nyt Iida Naantalista. ”Katsos katsos tuota, kun menee ensiksi maistamaan. Kuinkas nyt muuten kuuluu? Miksi et ole yht\u00e4\u00e4n kirjoittanut?Sano terveiseni kotiv\u00e4elle kaikille ja toivota iloista Joulua! Voi hyvin”, toivottaa Iida. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 joulupuuro ja kinkku ovat kuuluneet jouluruokiin ainakin 119 vuotta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 24.12.1905<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansalaisl. Anna ja Oskari Helin H\u00e4meenkatu 2 Oy Salmela ovat t\u00e4m\u00e4n joulukortin saajat. Postileimasta ei n\u00e4y mit\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 paikkakunta selvi\u00e4isi. Kortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Anna ja H. K. T\u00e4ss\u00e4 on varakkaan perheen lasten joulunviettoa. Kortti on ulkomailla painettu. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 24.12.1906<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Fanny Bostr\u00f6m on t\u00e4m\u00e4n kortin saanut Helsingiss\u00e4 Eerikinkadulla. Kortti on l\u00e4hetetty Wiipurista. T\u00e4ss\u00e4 mainitaan mm. ”Pid\u00e4 nyt hauska joulu. Kirjoita nyt vastaus. Osote on Pavlovski No 3 Wiipuri. Kiitos paljo kortista, jonka sain silloin Helsingiss\u00e4. Paljo sinulle terveisi\u00e4 sinun \u00c4itilt\u00e4s! <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 22.12.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut Lotta Rinne Nelj\u00e4s linja 20 Helsinki. Hulda on sen l\u00e4hett\u00e4nyt jouluna 1907. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 24.12.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Fanny Bostr\u00f6m on saanut jo toisen kortin t\u00e4ss\u00e4 koosteessa. Osoite on Fapriikinkatu no 36 Holmlund Helsinki. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on Hilja Sula. H\u00e4n on historiatietojen valossa ollut merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6. Hilja Sula Tavastestjerna syntyi Pietarissa poliisimestarin tytt\u00e4ren\u00e4 vuonna 1948. H\u00e4n valmistui opettajaksi ja ty\u00f6skenteli opettajana toimien mm. Privata Fruntimmerskolanin johtajana. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s lasten kirjoja. Hilja kuoli Turussa v. 1924. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on viimeisimm\u00e4t artikkelit:<\/p>\n\n\n