{"id":1877,"date":"2024-11-25T11:02:50","date_gmt":"2024-11-25T11:02:50","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1877"},"modified":"2025-12-16T05:12:40","modified_gmt":"2025-12-16T05:12:40","slug":"kuopio-vanhoissa-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1877","title":{"rendered":"Kuopio vanhoissa postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

Olen tehnyt kohta kolmisen sataa kuvapainotteista blogia muutamista paikkakunnista, mutta Kuopio on ensimm\u00e4inen omien postikorttien kuvien kautta tehtyn\u00e4. Eniten on blogeja syntynyt Helsingist\u00e4. Kakkosena on Mikkeli ja kolmantena Iisalmi sek\u00e4 Ristiina. Olemme perheen kesken monina kesin\u00e4 vuokranneet kes\u00e4m\u00f6kin viikoksi eri puolilta Suomea. Sit\u00e4 kautta on tullut esitelty\u00e4 n\u00e4it\u00e4 paikkakuntia. Niit\u00e4 ovat olleet Joutsa, Miehikk\u00e4l\u00e4, Savonranta, Sulkava, Suodenniemi, Suomusj\u00e4rvi ja Urjala. Kirkkobongausta olen tehnyt Lavialla, Mouhij\u00e4rvell\u00e4, Tuusulassa, Suodenniemell\u00e4 sek\u00e4 muutamissa muissa paikoissa, joista valokuvat kyll\u00e4 on tallessa, mutta blogi on tekem\u00e4tt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kuopio tuli ensimm\u00e4isi\u00e4 kertoja minulle tutuksi 1960-luvun lopulla. Pelasin Mikkelin Palloilijoiden junioreissa jalkapalloa. MP:n edustusjoukkueen p\u00e4\u00e4stess\u00e4 SM-sarjaan me aloimme p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n samoja paikkakuntia heid\u00e4n kanssaan kohtuullisten matkojen p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kun Kuopiosta hyv\u00e4n\u00e4 jalkapallokaupunkina oli parhaillaan kolmekin joukkuetta ykk\u00f6stasolla eli Kuopion Palloseura, Pallo-Toverit ja Elo, niin n\u00e4it\u00e4 reissuja sai tehd\u00e4 melko usein edustusjoukkueen siivell\u00e4. SM-tasoa p\u00e4\u00e4stiin itsekin pelaamaan 1970-luvulla, jolloin Saimaan piirin mestaruuden j\u00e4lkeen kohdattiin muun muassa Savon mestari eli KuPS. Siell\u00e4 pelasi tuolloin Pekka Hieta, Seppo T\u00f6rnroos, Aki ja Esa Heiskanen. Kovia nimi\u00e4 olivat kaikki! Matka Kuopioon oli Mikkelist\u00e4 tuohon aikaan noin 170 km. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1982 j\u00e4lkeen alkoivat matkat Iisalmeen. Matkaa Helsingist\u00e4 tuli noin 500 km. Joku laulaja l\u00f6ysi heilin Karjalasta, min\u00e4 Iisalmesta. Sinne tehtiin perheen kanssa matkaa yli kolmekymment\u00e4 vuotta. Kuopio tuli hyvin tutuksi my\u00f6s kauniine maisemineen Kallaveden tienoilla erikoisesti. Tulihan sit\u00e4 useita kertoja poikettua my\u00f6s itse kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

Tuon t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytille omasta postikorttikokokoelmastani 1900-luvun alkupuolelta alkaen Kuopio-aiheisia postikortteja. Kuva kertoo enemm\u00e4n kuin tuhat sanaa, joten muutamilla sanoilla voin jotakin kertoa paikallishistoriaan liittyen kohteista, joita korttien kautta esittelen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaupungintalo ja tori<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on painettu Hampurissa. Knackstedt & N\u00e4ther on ollut kustantaja. Se on k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Kaupungintalo sijaitsee aivan ”Mualiman navan tienoilla” torin laidalla. Talon ovat suunnitelleet F.A. Sj\u00f6str\u00f6m ja J. Stenb\u00e4ck. Se valmistui vuonna 1886. Rakennus edustaa uusrenessanssia.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puijon torni<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tiilest\u00e4 rakennettu graniittijalkainen torni valmistui vuonna 1906. Vieress\u00e4 oleva Puijon pirtti valmistui vuonna 1907. Pirtti toimi taukotupana retkeilij\u00f6ille ja matkailijoille. T\u00e4t\u00e4 ennen oli paikalla 16-metrinen puinen torni, jonka rakennutti raatimies C.R. Dahlstr\u00f6m vuonna 1856. Kuvassa olevassa Puijon tornissa oli viime sotien aikaan ilmavalvonta-asema. T\u00e4m\u00e4 torni purettiin vuonna 1963, kun nykyinen torni valmistui. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkenut pikku neiti Greta R\u00f6nnbergille Vaasaan. Ajankohtaa ei ole merkitty kortissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuuromykk\u00e4in koulu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuuromykk\u00e4in koulu perustettiin Kuopioon vuonna 1862 osoitteeseen Sep\u00e4nkatu 1. Koulussa oli paljon oppilaita. Tilastojen mukaan siell\u00e4 on ollut jopa 146 henke\u00e4 lukuvuonna 1910-1911. Koulu oli sis\u00e4oppilaitos, jossa oli omat makuusalit ja asuntolat. Oppiaita oli monista eri yhteiskuntaluokista. Siell\u00e4 oli s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 ja tilattomien perheiden lapsia. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut 20.12.1903 Kuopiosta Nikolainkaupunkiin eli Wasaan. Herra Ossian Ansas perheineen on sen saanut. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuopion satama<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti Kuopion satamasta on liikkunut 10.8.1906 Kuopiosta Vaasaan. Se on vaatinut kymmenen kopeekan postimerkin. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 aikoja on satamassa ollut my\u00f6s mylly ja viinatehdas. Gustaf Ranin rakennutti ne 1880-luvulla. L\u00e4hell\u00e4 sijaitsi my\u00f6s kruunun viinapolttimo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 10.8.1906<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yleisn\u00e4kym\u00e4\u00e4 Kuopiosta on vuonna 1906 valokuvannut M. W\u00e4\u00e4n\u00e4nen. T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut Toivo Muurman Haminaan. Kortin teksti on seuraava: Kuopiossa 10.8.06 ”Terveiset t\u00e4\u00e4lt\u00e4! Olen maanviljelysn\u00e4yttely\u00e4 katsomassa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on paljo n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kuultavaa my\u00f6s. Sanoppas sille is\u00e4lle Juholle, ett\u00e4 tulee t\u00e4nne kurkistamaan.” Enosi <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Juna Sorsasalossa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rataosa Kouvola – Iisalmi avattiin 1.10.1889. T\u00e4m\u00e4 kortti on l\u00e4hetetty Kuopiosta Brahestadiin12.5.1914. Rouva Sofie Svanljung on ollut postikortin saaja. U.W. Telen & Co Kuopio on kortin kustantaja. Periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s radan rakentamisesta Kuopioon syntyi vuonna 1885. Sit\u00e4 juhlittiin V\u00e4in\u00f6l\u00e4nniemelle j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa. Siell\u00e4 oli sotilaiden torvisoittoa, puheita, runonlausuntaa ja tanssia. Illalla olivat talojen ikkunat juhlavalaistu. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuopion satama<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti Kuopion satamasta on liikkunut lokakuussa vuonna 1917. Se on osoitettu Puutarhamestari K.G. Fagerholmille, ei eduskunnan puhemiehelle ja ministerille. Osoite on ollut Uusi klinikka Helsinki. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6l\u00e4nniemi on t\u00e4m\u00e4n postikortin kuvauskohde. Kortti on yli sata vuotta vanha, mutta siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkint\u00f6j\u00e4, josta n\u00e4kyisi tarkka ajankohta. V\u00e4in\u00f6l\u00e4nniemi on Kallaveden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4. V\u00e4n\u00e4ri on tuon paikan lempinimi ja siell\u00e4 on MP:n ja MiPK:n edustusjoukkueet saaneet kohdata rakkaita yl\u00e4savolaisjoukkueita vuosien varrella jalkapalloilussa. Mieleen muistuu p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 ottelu KuPS-MP vuonna 1966, kun MP oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa noussut mestaruussarjaan. Mikkelil\u00e4iset kylvettiv\u00e4t kuopiolaiset 4-0. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kylpylaitos<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti Kylpylaitoksesta Kuopiossa on t\u00e4ysin ilman merkint\u00f6j\u00e4, joten ajanm\u00e4\u00e4ritys on hankalaa. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomen Pankki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 rakennus postikortissa eli Suomen Pankki on rakennettu vuonna 1912. Sen on suunnitellut J.V. Str\u00f6mberg. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana talon pankkiholveissa s\u00e4ilytettiin koko Suomen kultavarantoja. Postikortti on kulkematon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00e4rvimaisema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on kustantanut U.W.Telen & Co. Kuopiosta. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ei merkint\u00f6j\u00e4 ole, mutta arvelen kortin olevan 1910-luvulta. Rauhaisa j\u00e4rvimaisema veneineen on ollut kuvan kohteena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sankaripatsas<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eemil Halonen on veist\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n Katkotut kahleet sankaripatsaan Kuopiossa. Se sijaitsee Ison hautausmaan sankarihautojen luona. Patsas paljastettiin vuonna 1920. Kortti on kulkematon. <\/p>\n\n\n\n

Kuopion kaupunki on perustettu 17.11.1775 Kustaa III:n aikana. Siell\u00e4 on nykyisin noin 125 000 asukasta. Kaupunki on kasvanut pinta-alaltaan ja v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n vuosien 1969-2017 tehtyjen kuntaliitoksien johdosta. Kuopion maalaiskunta liittyi ensimm\u00e4isen\u00e4 1969 ja sen j\u00e4lkeen Riistavesi 1973, Vehmersalmi2003, Karttula 2011, Nilsi\u00e4 2012, Maaninka 2015 ja Juankoski 2017.<\/p>\n\n\n\n

Jatkan jossakin vaiheessa postikorttieni ja Kuopion kaupungin esittely\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4y katsomassa k\u00e4ytettyjen tavaroiden valikoimaa!<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen tehnyt kohta kolmisen sataa kuvapainotteista blogia muutamista paikkakunnista, mutta Kuopio on ensimm\u00e4inen omien postikorttien kuvien kautta tehtyn\u00e4. Eniten on blogeja syntynyt Helsingist\u00e4. Kakkosena on Mikkeli ja kolmantena Iisalmi sek\u00e4 Ristiina. Olemme perheen kesken monina kesin\u00e4 vuokranneet kes\u00e4m\u00f6kin viikoksi eri puolilta Suomea. Sit\u00e4 kautta on tullut esitelty\u00e4 n\u00e4it\u00e4 paikkakuntia. Niit\u00e4 ovat olleet Joutsa, Miehikk\u00e4l\u00e4, Savonranta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[93,12,57,90],"tags":[94,22,26,43],"class_list":["post-1877","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuopio","category-matkailu","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-kuopio","tag-paikallishistoria","tag-postikortit","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1877","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1877"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1877\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4041,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1877\/revisions\/4041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1877"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1877"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}