{"id":1955,"date":"2024-12-05T13:16:37","date_gmt":"2024-12-05T13:16:37","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1955"},"modified":"2025-12-16T05:10:14","modified_gmt":"2025-12-16T05:10:14","slug":"kuopio-vanhoissa-kuvissa-toisen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=1955","title":{"rendered":"Kuopio vanhoissa postikorteissa toisen kerran"},"content":{"rendered":"\n

Palaan nyt vanhojen postikorttieni v\u00e4lityksell\u00e4 Kuopioon toisen kerran. Tuon j\u00e4lleen 12 mielenkiintoista kuvaa n\u00e4ytille. Ensimm\u00e4inen kortti on vuodelta 1902. Siit\u00e4 etenen ik\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 uusimpiin. Kaikki t\u00e4m\u00e4nkertaiset kortit ovat yli sata vuotta vanhoja.<\/p>\n\n\n\n

Muutama mielenkiintoinen tarina korttien pohjilta syntyi my\u00f6s. Jos joku on Taivaan pankolta l\u00e4hett\u00e4nyt kortin, niin t\u00e4m\u00e4n luettuasi tied\u00e4t, miss\u00e4 se on. Niskasia l\u00f6ytyy hiihdon merkeiss\u00e4 Yl\u00e4-Savosta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yli sata vuotta sitten er\u00e4s Toivo Niskanen on saanut yhden Kuopio-aiheisen kortin Helsinkiin ja suuren todenn\u00e4k\u00f6isyyden pohjalta h\u00e4n on suomalaisen miestanssin pioneereja. H\u00e4nen vanhemmillaan on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut kes\u00e4m\u00f6kki k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Vesannolla. H\u00e4nest\u00e4 tuon kortin yhteydess\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 tietoa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti Laivonsaari 7.10.1902<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut neiti Ester Skutvik syksyll\u00e4 vuonna 1902 Pietarsaareen. Ester Maria kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1904. <\/p>\n\n\n\n

Laivonsaari Kuopiossa on nykyisin Natura 2000-suojelualue. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Kallavedell\u00e4 sijaitsevan saaren lounais-, l\u00e4nsi- ja etel\u00e4osia. Oheinen postikorttini on liikkunut 122 vuotta sitten. Laivonsaari sijaitsee Puijon edustalla Kallavedell\u00e4, siis melkoisen l\u00e4hell\u00e4 Kuopion keskustaa. Siell\u00e4 k\u00e4y nykyisin vuosittain kymmeni\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4 ihailemassa luontoa. Puijo-Laivonsaari luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1928 ja se oli yksi Suomen vanhimmista luonnonsuojelualueista. Monipuolisen linnuston lis\u00e4ksi siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 my\u00f6s liito-orava. My\u00f6s kasvistossa siell\u00e4 on harvinaisia lajeja. Mainittakoon vaikkapa id\u00e4nlehv\u00e4sammal.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Puijon m\u00e4elt\u00e4 <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkenut vuonna 12.9.1902. T\u00e4m\u00e4 kortti on l\u00e4htenyt lyseolaiselle herra Toivo Aleksanteri Niskaselle Suomalaiseen Normaalilyseoon Helsinkiin viidennelle luokalle. Aleksanterilla on ollut nimip\u00e4iv\u00e4. Internetin ihmeellisen maailman kautta selvisi minulle, ett\u00e4 Toivo Niskanen on ollut suomalaisen miestanssin pioneereja. Vuonna 1906 h\u00e4n kirjoitti ylioppilaaksi ja aloitti opinnot Kansallisteatterin oppilaskoulussa. vuosina 1907-1913 Toivo Niskanen oli kirjoilla Helsingin Yliopistossa opiskellen ensin vuoden lakia, mutta siirtyi sitten estetiikan opiskelijaksi. Itse Toivo Niskanen kertoo 6.3.1945 Keski-Suomalaisessa seuraavaa: ”Olin sitten Kansallisteatterin oppilaskoulussa ja siell\u00e4 sain oppia liikehtimist\u00e4. Sitten tuli Helsinkiin ven\u00e4l\u00e4inen baletti (1908) ja kuumeeni <\/em>nousi nyt korkeimpaan potenssiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 6.6.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on kaunista rantamaisemaa Kuopiosta 120 vuoden takaa. Rouva Selma Schulmann Tullisaaresta Helsingiss\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n postikortin saanut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rantamaisema Kuopiosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 postikortilla on toivotettu neiti Tildalle v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 onnitteluja. Ajankohtaa ei kortissa ole mainittu. T\u00e4m\u00e4 on liikkunut k\u00e4sipostissa. Osoitepuolen Postekarte – Carte postale teksti ja muu viittaa siihen, ett\u00e4 aivan 1900-luvun alkupuolen kortista on kyse. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 30.12.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

120 vuotta vanhaa maisemaa on Kuopion kaupungin tienoilla t\u00e4ss\u00e4 postikortissa taltioitu. Aivan vuoden 1904 lopulla on kortti liikkunut Vaasaan eli tuon aikaiseen Nikolainkaupunkiin Elli-rouvalle. Astrid ja Pekka on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt. Kortti vaikuttaa olevan painettu Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Sit\u00e4 on myynyt Selim Kastegrenin (1860-1934) kirjakauppa. Kallan Kirjakauppa Oy jatkoi Kastegrenin vuonna 1886 perustamaa kirjakauppaa. Se avattiin uudistettuna 27.8.1935 kirja-, paperi- ja koulutarvikekauppana PYP:n talossa Kauppakatu 20 ja toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti. Suomen Kustannusyhdistys oli vuonna 1935 kielt\u00e4ytynyt my\u00f6nt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjakauppaoikeuksia Vilho J\u00e4\u00e4skel\u00e4iselle, joka oli ostanut Kastegrenin liikkeen. Kallan kirjakaupan perustajat olivat kuopiolaisten kansa- ja oppikoulujen opettajia. Koko ajan se oli hajaomistuksessa. <\/p>\n\n\n\n

Jos jotkut tekev\u00e4t tikusta asiaa, niin helepompata se o Manniselle vi\u00e4ntee jutun juurta, ku o jottai kirjuutettu tietokonneessa, josta sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4 voep kuapata. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Puijon m\u00e4elt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskell\u00e4 kuvaa olevassa rakennuksessa on merkittu ruksi mustalla. Siin\u00e4 on Niuvanniemen hoitola. Postikortin kuva on otettu Puijonm\u00e4elt\u00e4 ja sielt\u00e4h\u00e4n n\u00e4kee kauas. Kortti on liikkunut 29.6.1905. Se on l\u00e4hetetty herra Toivo Niskaselle Wesannolle Oinasm\u00e4keen. ”Tervehdys t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Kuopiosta! Juhannus oli jokseenkin hauska. En ole saanut viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietoa S.B:n tulosta. Voi hyvin onnistua. Monet terveiset l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Sinulle Urho W.” <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 10.8.1906<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Edelleen saamme katsella maisemia Puijon m\u00e4elt\u00e4 eri puolille Kuopiota. Neiti Kerstin Holmberg on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin mutkien kautta Hyvink\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 kortti on painettu Hampurissa. Monin terveisin on kortin laittanut Martta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 25.5.1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kuvattu W\u00e4in\u00f6l\u00e4nniemelt\u00e4 Kuopiosta ja se on liikkunut toukokuussa 1911. Sen on saanut neiti Mina Ingman Jungsundiin Mustasaareen. Vilhelminaa on t\u00e4ll\u00e4 kortilla onnitellut Maria. Betty l\u00e4hetti my\u00f6s terveisi\u00e4. Axel Eliassonin firma Tukholmassa on painanut t\u00e4m\u00e4n kortin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 25.7.1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin alalaitaan on kirjoitettu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Suomen korkein putous, vaikka on v\u00e4h\u00e4vetinen. Se sijaitsee Maaningalla. T\u00e4m\u00e4 on Korkeakoski. Kortin on saanut neiti Olga Saarimaa Myn\u00e4m\u00e4elle. Kortin on kirjoittanut Julkulan pappilassa Kuopiossa Eemil. H\u00e4nen k\u00e4sialansa on selke\u00e4\u00e4, joten laitan h\u00e4nen tekstins\u00e4 kokonaisuudessaan t\u00e4h\u00e4n, niin saamme pikkuriikkisen autenttisuutta t\u00e4h\u00e4n viestint\u00e4v\u00e4lineeseen, postikorttiin, 117 vuoden taakse. ” En osaa viel\u00e4 sanoa, koska kotiin tulen, mutta ensi viikolla kai. Tekee mieli menn\u00e4 Imatran kautta ja poiketa Jaakkimassa er\u00e4\u00e4n toverini luona, mutta ehk\u00e4 ajan puute ja koti-ik\u00e4v\u00e4 pakottaa tulemaan suoraan. Olen juuri l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Kuopion k\u00f6yh\u00e4intaloon hakemaan ”kielimestaria”, jollaista on vaikeaa l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 saada. On ollut kovasti kolkkoa ja kylm\u00e4\u00e4 viime p\u00e4ivin\u00e4.” Paljon terveisi\u00e4! Eemil<\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 on pesukoneet, kahvinkeittimet, pelit ja vehkeet liikenteess\u00e4 maalla, merill\u00e4 ja ilmassa. Ty\u00f6aika tuolta yli sadan vuoden takaa on roimasti lyhentynyt ty\u00f6i\u00e4ss\u00e4 olevilta henkil\u00f6ilt\u00e4. Silti meill\u00e4 Eemilin tapaan tuppaa olemaan useinkin ajan puute. Eip\u00e4 sit\u00e4 tahdo oikein el\u00e4ke-i\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ehti\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kaikkea, mit\u00e4 haluaisi. Mihink\u00e4h\u00e4n se ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen aika oikein katoaa?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Huuhanm\u00e4elt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Emil Vaheri Alavudelta Pohjanpoijan toimitukseen Waasaan 27.2.1908. Huuhanm\u00e4ki sijaitsee Kuopion Niiralassa. Noin viisi vuotta t\u00e4m\u00e4n kortin postittamisen j\u00e4lkeen on Huuhanm\u00e4elle pystytetty T\u00e4htitorni, jota yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Kuopion Saturnus. Se on t\u00e4htitieteen harrastajien yhdistys. Huuhanm\u00e4ell\u00e4 on aikoinaan ollut my\u00f6s Huuhan vesitorni. 2020-luvulla on Kuopiossa \u00e4\u00e4nestetty parhaasta kaupunginosasta ja t\u00e4m\u00e4 Niiralan alue voitti sen kisan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maisemakortti 22.7.1915<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maisemaa on kuvattu Kuopiosta t\u00e4h\u00e4n korttiin varmastikin Puijolta. Kortti on liikkunut hein\u00e4kuussa vuonna 1915. Korttia on kirjoitettu Puijon tornissa. Lyhyesti on Eero kirjoittanut : ”Terveisi\u00e4! Hauska matka! Oma maa mansikka! ” Kortti on l\u00e4htenyt lyseolainen Jalo Ansakselle Nikolainkaupunkiin eli Vaasaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 27.6.1915<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6ala on otettu Taivaanpankolta ja siit\u00e4 on saatu upea maisemakortti Kuopiosta. Kortti on liikkunut kes\u00e4ll\u00e4 1915. Paikka tunnetaan kansankieless\u00e4 my\u00f6s nimell\u00e4 herrojen taivas.<\/em> Se oli jo 1800-luvun alussa kuopiolaisen ylemm\u00e4n luokan suosima vapaa-ajanviettopaikka, jonne vietiin vieraat ja neuvottiin turistit. Sielt\u00e4 avautui kaunis maisema Kallavedelle. Se kantautui ylitse Laivonsaaren, josta t\u00e4m\u00e4n koosteen ensimm\u00e4inen postikorttikuva oli. T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut Vaasaan, Nikolainkaupunkiin. Se on osoitettu rouva tohtorinna Emelie Strengelille. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut Jalo. <\/p>\n\n\n\n

Oli suuri ilo vierailla Kuopiossa postikorttien v\u00e4lityksell\u00e4. Toissa kes\u00e4n\u00e4 siell\u00e4 tuli k\u00e4yty\u00e4 ihan liven\u00e4. Aivan l\u00e4hell\u00e4 vietettiin 80-vuotissyntt\u00e4reit\u00e4, joissa tytt\u00e4reni ja nuorimman lapsenlapseni kanssa vierailimme. Oikeasti kyseess\u00e4 oli tytt\u00e4reni serkun \u00e4idin puolelta ja h\u00e4nen avopuolisonsa 2 x 40 v juhlat. Me y\u00f6vyimme kotamaisissa m\u00f6keiss\u00e4 Riistavedell\u00e4 juhlaa edelt\u00e4v\u00e4n y\u00f6n. Poikkesimme siell\u00e4 my\u00f6s Rompetorilla. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on viimeisimm\u00e4t blogini: <\/p>\n\n\n