{"id":2012,"date":"2024-12-10T17:44:40","date_gmt":"2024-12-10T17:44:40","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2012"},"modified":"2025-12-16T05:08:46","modified_gmt":"2025-12-16T05:08:46","slug":"kirkkoja-vanhoissa-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2012","title":{"rendered":"Kirkkoja vanhoissa postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

Olen hankkinut muutamia suurempia eri\u00e4 vanhoja postikortteja muutamien viime kuukausien aikana. Eritt\u00e4in iloinen olen ollut 1900-luvun alun kirkkoja kuvaavista postikorteista. Olenhan itsekin aika ajoin harrastanut kirkkobongausta, joten n\u00e4iden kautta on my\u00f6s mielenkiintoista perehty\u00e4 niihin. Laitan blogini loppuun linkkej\u00e4 muutamien kirkkojen osalta tekemiini kuvapainotteisiin kirjoitelmiin. <\/p>\n\n\n\n

En ole viel\u00e4 aivan kaikkia kuntakohtaisia postikortteja k\u00e4ynyt tarkemmin l\u00e4pi, mutta aakkosellisesti sielt\u00e4 alkupuolelta tuon nyt 12 vanhaa valokuvaa n\u00e4ytille, joista olen my\u00f6s kaivanut t\u00e4ydennystietoa internetin ihmeellisest\u00e4 maailmasta. Itse\u00e4ni on kiinnostanut my\u00f6s paljon alttaritaulut ja niist\u00e4 erikoisesti Alexandra Frosterus – S\u00e5ltinin maalaamat. H\u00e4nen k\u00e4sity\u00f6n j\u00e4lke\u00e4 maalaajana l\u00f6ytyy synnyinpit\u00e4j\u00e4ni Ristiinan kirkosta sek\u00e4 esimerkiksi Kerim\u00e4elt\u00e4 ja Karjalohjalta. H\u00e4n on maalannut ainakin 68 alttaritaulua, joten siin\u00e4 on mielenkiintoinen projekti muillekin perehty\u00e4 liven\u00e4 kaikkiin niihin eri puolilla Suomea. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alavuden uusi kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 postikortista on postimerkin irroittamisen yhteydess\u00e4 h\u00e4vinnyt my\u00f6s aikamerkinn\u00e4t. Oletan, ett\u00e4 kuva korttiin on otettu melko heti t\u00e4m\u00e4n kirkon valmistumisen aikaan. Kortti on liikkunut Herra Juho Hakolle Laihialle Miettyl\u00e4\u00e4n. Se on postitettu Kuortaneelta. T\u00e4m\u00e4 kirkko valmistui vuonna 1914. Arkkitehtina on ollut Kauno S. Kallio. Arkkipiispa Gustaf Johansson vihki kirkon 4.10.1914 Mikkelin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Hyv\u00e4 Mikkeli! Alttaritaulun on maalannut Oskari Paatela. Se kuvaa Jeesuksen ottamista ristilt\u00e4. Kirkkoon mahtuu 660 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karkkilan kirkko ruots. H\u00f6gfors kyrka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti Karkkilan kirkosta on kulkematon, joten siit\u00e4 ei saa ajankohtaa esille. T\u00e4m\u00e4n kirkon on rakentanut laihialainen Matti \u00d6isti vuonna 1781. T\u00e4m\u00e4 on puinen erivartinen ristikirkko. Siin\u00e4 on uusklassismin piirteit\u00e4. Alttarin lasimaalauksen on tehnyt taiteilija F.X. Zettler. Se on nimelt\u00e4\u00e4n Seimen lapsi ja se hankittiin vuonna 1925. Erillisen kellotapulin rakensi Matti Tolpo vuonna 1804. Se uusittiin vuonna 1844. Istumapaikkoja kirkossa on 650. Kirkon osoite on Huhdintie 6 Karkkila.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joensuun kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Hinde Jakobowitsch on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin Punkaharjulle Estherilt\u00e4 Joensuusta 24.8.1922. Joensuun kirkon on suunnitellut Josef Stenb\u00e4ck. Se valmistui vuonna 1903. Sama mies on suunnitellut my\u00f6s Mikkelin tuomiokirkon. Suomessa on ainakin 30 h\u00e4nen suunnittelemaa kirkkoa. Kirkko edustaa uusgotiikkaa, mutta siin\u00e4 on my\u00f6s piirteit\u00e4 jugendista. Alttaritaulun on maalannut Ilmari Launis. Kirkkoon mahtuu 900 henke\u00e4. Se on osoitteessa Papintie 1. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaarinan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 17.2.1923. Sen on k\u00e4sipostissa saanut neiti Aili Asula. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirkko tunnetaan Pyh\u00e4n Katariinan kirkkona. Se on Turussa Nummin kaupunginosassa. Se on keskiaikainen kivikirkko, N\u00e4it\u00e4 samankaltaisia tuli bongailtua toissa kes\u00e4n\u00e4 Pirkanmaalla m\u00f6kkeilless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on rakennettu 1440-1450 luvuilla. Kirkko sijaitsi Kaarinan alueella vuoteen 1934, jolloin Nummen alue siirrettiin Turun kaupunkiin. Nykyinen nimi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1991. T\u00e4m\u00e4n osoite on Kirkkotie 46 Turku. Istumapaikkoja kirkossa on 500. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kalajoen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkematon. Ida Myllyl\u00e4n kirjakauppa Kalajoella on t\u00e4t\u00e4 myynyt. T\u00e4m\u00e4 evankelisluterilainen kirkko rakennettiin punatiilest\u00e4 vuosina 1876-1879. Sen suunnitteli F.W. L\u00fcchow. Istumapaikkoja on 1300. Alun perin kirkko oli uusgoottilainen. Tulipalo tuhosi kirkon 16.2.1930. Kirkko rakennettiin heti uudestaan 1930-1931. Alttaritaulun on maalannut Adolf von Becker vuonna 1887. Se kuvaa Kristuksen yl\u00f6snousemusta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kemin vanha kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on l\u00e4htenyt 18.7.1905 Tammisaaresta opettajatar Olga Johanssonille Vuorimiehenkadulle Helsinkiin. T\u00e4m\u00e4 on ollut samalla h\u00e4ihin kutsu, jossa vihkiminen tapahtui postikortin kirkossa. Vihkipari oli Saima Latvala ja Janni Valmari ja se tapahtuisi 21.7. Kortti oli Helsingist\u00e4 palautettu l\u00e4hett\u00e4j\u00e4lle ja siell\u00e4 oli siihen merkitty uusi osoite Runni Iisalmessa. Kortti on leimattu Iisalmessa 22.7.1905. Jos ei Olga saanut viesti\u00e4 muuta kautta, niin silloin j\u00e4i vihkimen h\u00e4nelt\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Wikipedia kertoo, ett\u00e4 Johannes Valmari oli suomalainen kemisti ja Helsingin yliopiston professori. Samassa tekstiss\u00e4 on maininta, ett\u00e4 Valmarin puoliso vuodesta 1905 oli Saima Latvala. <\/p>\n\n\n\n

Kemin vanha kirkko tunnetaan nykyisin nimell\u00e4 Pyh\u00e4n Mikaelin kirkko. Se on Mikaelintiell\u00e4 Keminmaalla. Se on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on rakennettu p\u00e4\u00e4osin vuosina 1551-1553. Se on Alatornion ohella Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko. Se on my\u00f6s yksi viimeisi\u00e4 katolisen ajan kirkkorakennuksia Suomessa. Nyky\u00e4\u00e4n se on merkitt\u00e4v\u00e4 turistikohde sek\u00e4 suosittu vihkipaikka. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keuruun Wanhakirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kortti on liikkunut Keuruulta 11.7.1928 maisteri H.E. Kallialalle Mariankadulle Helsinkiin. T\u00e4m\u00e4 kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna1758. Suunnittelija ja rakennusmestari oli Antti Antinpoika Hakola vuosina 1756-1758. H\u00e4n oli itseoppinut kirkonrakentaja Etel\u00e4-Pohjanmaalta. Kirkon maalaukset on p\u00e4\u00e4osin tehnyt turkulainen maalarimestari Johan Tilen. Istumapaikkoja kirkossa on 550. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kotkan ven\u00e4l\u00e4inen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkenut 19.3.1904 Kotkasta Josefilta herra J.O. Bergsille Helsinkiin ven\u00e4l\u00e4iseen sotilassairaalaan. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kirkko tunnetaan Pyh\u00e4n Nikolaoksen kirkkona. Se rakennettiin vuosina 1799-1801. Se on Kotkan ortodoksisen seurakunnan p\u00e4\u00e4kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Jakov Perrin. Kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 14.10.1801. Se edustaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 uusklassismia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Piispa Henrikin kappeli Kokem\u00e4ell\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkenut rouva Anna Ericssonille Ruotsiin eri kierroksien j\u00e4lkeen Tukholmaan. Se on l\u00e4hetetty Pitk\u00e4niemest\u00e4 19.7.1911.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kappeli sijaitsee Risteentie 28 osoitteessa Kokem\u00e4ell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on Pyh\u00e4n Henrikin saarnahuone Ylistaron kyl\u00e4ss\u00e4. Se on keskiaikainen hirsiaitta, jossa perim\u00e4tiedon mukaan piispa Henrik saarnasi ja vietti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeisen y\u00f6n vuonna 1156. Se on Suomen vanhin s\u00e4ilynyt puurakennus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lohjan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut vuonna 1907. Se on l\u00e4hetetty Helsinkiin maisteri Johannes H\u00e4llstr\u00f6mille Fredrikinkatu 32 osoitteeseen. Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin Turun tuomiokirkon ja Naantalin luostarinkirkon j\u00e4lkeen. Pyh\u00e4lle Laurille omistettu kirkko mainitaan asiakirjoissa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1382. Se sijaitsee Lohjalla osoitteessa Kirkkokatu 1.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Loviisan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 8.6.1913 Inkeroisista Sein\u00e4joelle rouva Josephine Erwastille. T\u00e4m\u00e4 Loviisan kirkko on uusgoottilaista rakennustyyli\u00e4 edustava kirkko. Theodor Chiewitz ja Julius Basilier suunnittelivat kirkon 1863-1865. Se on tiilirakenteinen ja siell\u00e4 on 1000 istumapaikkaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin maaseurakunnan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkematon . Sen on painanut Knackstedt & N\u00e4ther Hampurista. Mikkelin maaseurakunnan kirkko oli nimen\u00e4 vuoteen 2013 saakka. Sen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 on ollut Mikkelin Pit\u00e4j\u00e4n kirkko. Charles Bassi on t\u00e4m\u00e4n minullekin tutun kirkon suunnitellut ja se valmistui vuonna 1817. Se on Suomen suurimpia puukirkkoja. Alttaritaulu on Amelie Lundahlin tekem\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6s Pierre-Paul Prud\u00b4honin maalaamasta taulusta, joka kuvaa Kristusta ristill\u00e4. Istumapaikkoja on 1900. Kirkko sijaitsee osoitteessa Otavankatu 9. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on ensimm\u00e4inen osio kirkoista postikorteissa. Tulen varmasti jatkamaan n\u00e4it\u00e4, jos Luoja suo, koska kyseess\u00e4 on paljon itse\u00e4nikin kiinnostava aihe. <\/p>\n\n\n\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n suorat linkin aiemmin tekemiini kirkkobongaus blogeihin:<\/p>\n\n\n\n

Mannarin kirkkobongausta \u2013 Suodenniemi \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mannarin kirkkobongausta \u2013 Mouhij\u00e4rvi \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mannarin kirkkobongausta \u2013 Lavia \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen hankkinut muutamia suurempia eri\u00e4 vanhoja postikortteja muutamien viime kuukausien aikana. Eritt\u00e4in iloinen olen ollut 1900-luvun alun kirkkoja kuvaavista postikorteista. Olenhan itsekin aika ajoin harrastanut kirkkobongausta, joten n\u00e4iden kautta on my\u00f6s mielenkiintoista perehty\u00e4 niihin. Laitan blogini loppuun linkkej\u00e4 muutamien kirkkojen osalta tekemiini kuvapainotteisiin kirjoitelmiin. En ole viel\u00e4 aivan kaikkia kuntakohtaisia postikortteja k\u00e4ynyt tarkemmin l\u00e4pi, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,72,57,90],"tags":[77,22,26],"class_list":["post-2012","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-kirkot-ja-hautausmaat","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-kirkot","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2012"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4036,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions\/4036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}