{"id":2041,"date":"2024-12-23T14:55:34","date_gmt":"2024-12-23T14:55:34","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2041"},"modified":"2025-12-16T05:08:02","modified_gmt":"2025-12-16T05:08:02","slug":"suomessa-liikkuneita-joulukortteja-yli-sadan-vuoden-takaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2041","title":{"rendered":"Suomessa liikkuneita joulukortteja yli sadan vuoden takaa"},"content":{"rendered":"\n<p>Palaan pienen sairastelujakson j\u00e4lkeen postikorttieni \u00e4\u00e4reen. Tuon nyt tarjolle joulukortteja, jotka ovat liikkuneet yli sata vuotta sitten. Olenhan jo n\u00e4it\u00e4kin tuonut aiemmin joulun ajalta, mutten n\u00e4it\u00e4 samoja kortteja. Postikorttihistorian alkuaikoina kortteja liikkui juuri joulun ja uuden vuoden aikaan kaikkein eniten. Nykyisin useissa talouksissa kortit ja joulutervehdykset l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isesti. Meill\u00e4 on jatkettu perinnett\u00e4 noin 20-30 kortilla vuosittain l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne postitse. Joitakin on tullut sitten my\u00f6s nykykonstein l\u00e4hetetty\u00e4, kun tiet\u00e4\u00e4 niiden ehtiv\u00e4n lyhyess\u00e4kin ajassa perille. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"645\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19071224j-1024x645.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2043\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19071224j-1024x645.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19071224j-300x189.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19071224j-768x484.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19071224j.jpg 1094w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Neiti Fanny Nylund on saanut k\u00e4sipostina kohopainetun joulukortin Helsingiss\u00e4 vuonna 1907. Kirkkomatka ja kuusi ovat kuuluneet jouluun jo silloin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"632\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19081222j-1024x632.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2046\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19081222j-1024x632.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19081222j-300x185.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19081222j-768x474.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19081222j.jpg 1118w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on saksalainen joulukortti, jossa toivotetaan Iloista joulua. Pitk\u00e4n saksan lukijana Mikkelin lyseossa on jotakin j\u00e4\u00e4nyt mieleen. Joulukuusi on koristeltu kynttil\u00f6in. Omena n\u00e4kyy olleen joulun hedelm\u00e4. Kortin on saanut herra Jalo Ansas Nikolainkaupunkiin, jolla nimell\u00e4 Vaasa tuohon aikaan vuonna 1908 tunnettiin. Joulukortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Frank Wullenweber.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"652\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091220j-1024x652.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2048\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091220j-1024x652.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091220j-300x191.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091220j-768x489.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091220j.jpg 1100w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hauskaa Joulua on toivotettu t\u00e4ss\u00e4 neiti Anni Hyt\u00f6selle Karttulan kirkonkyl\u00e4\u00e4n, jossa tarkennettu osoitetieto on Tohtori Huttusella. Kortti on l\u00e4hetetty Wesannolta. Rakennus vaikuttaa myllylt\u00e4 maallikon silmin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"654\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091223j-654x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2049\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091223j-654x1024.jpg 654w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091223j-191x300.jpg 191w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091223j.jpg 718w\" sizes=\"auto, (max-width: 654px) 100vw, 654px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>K\u00e4sipostissa on rouva Mari Kauppi Waasassa saanut t\u00e4m\u00e4n joulukortin vuonna 1909. Se on painettu Berliiniss\u00e4, kuten niin useat maahamme tuodut postikortit tuohon aikaan. Ruotsista taisi sitten tulla toiseksi eniten. T\u00e4ss\u00e4 on musisoiva perhe pianon \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"660\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091224j-660x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2051\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091224j-660x1024.jpg 660w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091224j-193x300.jpg 193w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091224j.jpg 742w\" sizes=\"auto, (max-width: 660px) 100vw, 660px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Neiti Lyyli Leino P\u00f6yti\u00e4lt\u00e4 on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin jouluna 1909. Hauskaa Joulua h\u00e4nelle on toivottanut Helvi. Pukilla on lista k\u00e4dess\u00e4\u00e4n, johon saa kirjoitella toiveitaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"641\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091231j-1024x641.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2052\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091231j-1024x641.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091231j-300x188.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091231j-768x481.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19091231j.jpg 1198w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Puutarhamestari Otto J. Johnsson on saanut Lohjalla t\u00e4m\u00e4n joulukortin jouluna 1909. A.F. Johnsson on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"649\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-2-649x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2053\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-2-649x1024.jpg 649w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-2-190x300.jpg 190w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-2-768x1213.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-2.jpg 805w\" sizes=\"auto, (max-width: 649px) 100vw, 649px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Uuden vuoden kortti vuonna 1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on parhaat Uuden vuoden toivotukset saanut neiti Sylvi Ockenstr\u00f6m Tokankatu 6 osoitteessa Helsingiss\u00e4. Se tunnetaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paremmin Telakkakatuna. Yst\u00e4vyydell\u00e4 on Vieno Helenius toivottanut: &#8221;S\u00e4 Luojahasi luota vaan! H\u00e4n auttaa sua ainiaan!&#8221;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"671\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-1024x671.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2054\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-1024x671.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-300x197.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j-768x503.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101223j.jpg 1114w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Sofia Bonn on saanut t\u00e4m\u00e4n joulukortin vuonna 1910. Osoite on ollut Ytterby. Se on vanha kaivoskyl\u00e4 Vaxholmin kuntaan kuuluvassa Resar\u00f6n saaressa Ruotsin Tukholman l\u00e4\u00e4niss\u00e4. Se on tullut kuuluisaksi sielt\u00e4 l\u00f6ydetyist\u00e4 kuudesta alkuaineesta: ytterbium, terbium, yttrium, erbium, holmium ja tulium. N\u00e4m\u00e4 kuuluvat kaikki harvinaisten maametallien ryhm\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 on nimetty Ytterbyn mukaan. N\u00e4m\u00e4 tiedot l\u00f6ytyiv\u00e4t wikipediasta. Mainittavaa on viel\u00e4 se, ett\u00e4 kemian ja fysiikan Nobelin palkintojen saajat tekev\u00e4t palkintojen jaon yhteydess\u00e4 usein &#8221;pyhiinvaelluksen&#8221; Ytterbyhyn.  Alma on ollut kortin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 ja h\u00e4n kirjoittaa ruotsiksi.&#8221; Fr\u00e4lsaren Jesus \u00e4r f\u00f6dd i Betlehems fattiga stad&#8221; eli Vapahtaja Jeesus on syntynyt Betlehemin k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"668\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101224j-668x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2056\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101224j-668x1024.jpg 668w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101224j-196x300.jpg 196w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101224j-768x1177.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19101224j.jpg 774w\" sizes=\"auto, (max-width: 668px) 100vw, 668px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Neito Fanny Uusilehto on saanut Hesperiaan t\u00e4m\u00e4n joulukortin vuonna 1910. Hauskaa joulua ja rattoisaa illanviettoa on siin\u00e4 toivotettu. Kortti on Saksassa painettu.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"653\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111222j-653x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2057\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111222j-653x1024.jpg 653w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111222j-191x300.jpg 191w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111222j.jpg 751w\" sizes=\"auto, (max-width: 653px) 100vw, 653px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1906<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 englanninkielinen joulukortti on painettu Bostonissa vuonna 1906. Sen on saanut k\u00e4sipostissa Alfred Lalax. Irene on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"650\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111224j-1024x650.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2058\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111224j-1024x650.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111224j-300x190.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111224j-768x488.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19111224j.jpg 1109w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n joulukortin on Emil l\u00e4hett\u00e4nyt Waasaan herrasv\u00e4ki Sj\u00f6blomille. Osoitetietoina on Hautausmaan vahtimestari. Kortissa on jouluiset elementit kirkko, havu ja joulunkello esill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"648\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19121222j-648x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2059\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19121222j-648x1024.jpg 648w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19121222j-190x300.jpg 190w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/19121222j.jpg 757w\" sizes=\"auto, (max-width: 648px) 100vw, 648px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Joulukortti vuodelta 1920<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 englanninkielinen postikortti on painettu ja l\u00e4hetetty USA:sta. Sen on saanut Miss Minna Moisio Huutavanm\u00e4keen Waasaan. Lilli-t\u00e4ri toivottaa Minnalle oikein herttaista joulua ja onnellista uutta vuotta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 toin tarjolle 12 vanhaa joulukorttia yli sadan vuoden takaa. Innostus kortteihin jatkuu. Lajittelun my\u00f6t\u00e4 otan korteistani my\u00f6s valokuvia. Siit\u00e4 niit\u00e4 on sitten helppoa tuoda kuvapainotteisten blogien kautta n\u00e4ytille teillekin hyv\u00e4t postikorttien yst\u00e4v\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-purple-color has-text-color has-link-color wp-elements-8eebce70903ef3d7b0a8e7518a77445d\"> <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on linkkej\u00e4 viimeisimpiin blogeihini :<\/p>\n\n\n<ul class=\"wp-block-latest-posts__list wp-block-latest-posts\"><li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3920\">Urheilullista toimintaa H\u00f6r\u00f6l\u00e4ss\u00e4<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3899\">Syksyisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 H\u00f6r\u00f6l\u00e4st\u00e4 postikorteissa<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3872\">Mikkelin tienoon kirkkoja postikorteissa toisen kerran<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3854\">Esittelen Viipuria vanhoilla postikorteillani<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3831\">Jyv\u00e4skyl\u00e4n kirkkojen esittely\u00e4 postikorteilla<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Palaan pienen sairastelujakson j\u00e4lkeen postikorttieni \u00e4\u00e4reen. Tuon nyt tarjolle joulukortteja, jotka ovat liikkuneet yli sata vuotta sitten. Olenhan jo n\u00e4it\u00e4kin tuonut aiemmin joulun ajalta, mutten n\u00e4it\u00e4 samoja kortteja. Postikorttihistorian alkuaikoina kortteja liikkui juuri joulun ja uuden vuoden aikaan kaikkein eniten. Nykyisin useissa talouksissa kortit ja joulutervehdykset l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isesti. Meill\u00e4 on jatkettu perinnett\u00e4 noin 20-30 kortilla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,90],"tags":[25,22,26],"class_list":["post-2041","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-postikortit","tag-kulttuuri","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2041","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2041"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2041\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4035,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2041\/revisions\/4035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2041"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2041"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2041"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}