{"id":2118,"date":"2024-12-26T07:33:40","date_gmt":"2024-12-26T07:33:40","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2118"},"modified":"2025-12-16T05:05:19","modified_gmt":"2025-12-16T05:05:19","slug":"martta-wendelinin-joulukortteja-vuosikymmenien-takaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2118","title":{"rendered":"Martta Wendelinin joulukortteja vuosikymmenien takaa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 on nyt jo kolmas Martta Wendelinin postikorttien katselmus. Minun kokoelmani kortit alkavat 1930-luvun alusta. Jatkan edelleen joulu- ja uudenvuoden korteilla h\u00e4nen piirt\u00e4j\u00e4n taitojen esittely\u00e4. Nyt liikumme 1950-luvun tienoilla.<\/p>\n\n\n\n

Martta Wendelin on viett\u00e4nyt vuosina 1930 ja 1931 aikaa Ristiinassa Hedbergin sisarusten Aunen ja Katrin huvilalla. Katri oli opiskellut Martan kanssa 1910-luvulla samaan aikaan piirustuskoulussa. Heill\u00e4 oli ollut opettajanaan muun muassa Eero J\u00e4rnefelt. Ristiinassa Martta oli luonnostellut n\u00e4kymi\u00e4 historiallisesta Brahenlinnasta. Rauniothan siell\u00e4 en\u00e4\u00e4 olivat j\u00e4ljell\u00e4, mutta ne kiinnostivat Marttaa. Erityisesti romantiikan ajan taiteilijoita kiinnosti saman tyyppisten aiheiden maalaaminen. Ristiinasta Martta kirjoitteli lapsuuden aikaiselle yst\u00e4v\u00e4lleen Ella Europaeukselle kes\u00e4ll\u00e4 1930 muun muassa seuraavaa: ”Terveisi\u00e4 nyt t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Savon syd\u00e4mest\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ollut niin ihanaa, kuin kes\u00e4ll\u00e4 yleens\u00e4 saattaa olla. Tavallisen kes\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4ohjelman lis\u00e4ksi meid\u00e4t vied\u00e4\u00e4n harva se p\u00e4iv\u00e4 automatkalle tuntikausiksi, milloin ravustamaan jollekin kaukaiselle lammelle, milloin muuten vaan katselemaan naapuripit\u00e4ji\u00e4.” Oheinen ote on P\u00e4ivi Ahdeoja-M\u00e4\u00e4t\u00e4n kirjoittamasta teoksesta ”Kultahiekkaa ihmisten poluille – Martta Wendelinin el\u00e4m\u00e4”. Sen on kustantanut Docendo ja kirja ilmestyi vuonna 2024. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 23.12.1949<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4inen joulukortti tulee t\u00e4h\u00e4n alkuun t\u00e4ll\u00e4 kertaa Martta Wendelinilt\u00e4 ensimm\u00e4iseksi. T\u00e4t\u00e4 korttia on myyty Suomen sy\u00f6p\u00e4yhdistyksen hyv\u00e4ksi. Siin\u00e4 kehotetaan my\u00f6s: Muista omaa terveytt\u00e4si, yst\u00e4v\u00e4si ja l\u00e4himm\u00e4isesi terveytt\u00e4! Kortti on liikkunut Helsingiss\u00e4. Irja ja Aarno Maliniemi ovat t\u00e4m\u00e4n kortin l\u00e4hett\u00e4neet Oiva Kannistolle Tehtaankadulle. Aarno Maliniemi (1892-1972) oli suomalainen kirkkohistorioitsija ja Helsingin yliopiston professori. H\u00e4nen puolisonsa Irja oli filosofian tohtori ja lehtori, joka oli Helsingin yliopiston vertailevan kirjallisuudenhistorian dosentti. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 22.12.1951<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kukkakorikortti on liikkunut vuonna 1951. Se on l\u00e4hetetty Epil\u00e4st\u00e4. Selma ja Sixtus Syrj\u00e4nen ovat jouluiset terveiset Martan kortilla l\u00e4hett\u00e4neet Oivalle Helsinkiin Tehtaankadulle. Sixtus Syrj\u00e4nen on ollut insin\u00f6\u00f6ri ja yritysjohtaja aikanaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 23.12.1951<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mukava menopeli maalaismaisemassa on ollut hevonen. Yhden hevosvoiman turvin saatiin monia asioita hoidetuksi entisaikaan. Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 monissa maalaispit\u00e4jiss\u00e4 oli pient\u00e4 kisailua, kuka ehti omalle kyl\u00e4lle ensimm\u00e4isen\u00e4 kirkonmenojen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut Helsingiss\u00e4. Sen ovat l\u00e4hett\u00e4neet Fanny, Aune ja Irja Oivan perheelle Tehtaankadulle. T\u00e4t\u00e4kin korttia on myyty Suomen sy\u00f6p\u00e4yhdistyksen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joulukortti 24.12.1951<\/p>\n\n\n\n

Piiri pieni py\u00f6rii, lapset siin\u00e4 hy\u00f6rii! T\u00e4m\u00e4 joulukortti on liikkunut my\u00f6s Helsingiss\u00e4. Ojansuut ja Junnilat ovat t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hett\u00e4neet Oiva Kannistolle Tehtaankadulle. Se on liikkunut punaisella 12 markan postimerkill\u00e4 perille. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uuden vuoden kortti 2.1.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 on varmaan saatu idea j\u00e4\u00e4tel\u00f6tuuttiin. Tuohesta on t\u00e4ss\u00e4 tehty kukille k\u00e4yr\u00e4 tuutti. Vohvelista se tehd\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tel\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut Helsingiss\u00e4. Rauha Anttila on sen l\u00e4hett\u00e4nyt Oivan perheelle Tehtaankadulle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Onnellista Uutta Vuotta 3.1.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kortissa ei n\u00e4y Martta Wendelinin perinteist\u00e4 signeerausta, mutta h\u00e4nen kortikseen t\u00e4t\u00e4 on v\u00e4itetty. Iida ja V\u00e4in\u00f6 ovat t\u00e4m\u00e4n kortin l\u00e4hett\u00e4neet Tehtaankadulle Oivan perheelle. T\u00e4ss\u00e4 Uuden Vuoden kortissa on katse suunnattu jo kes\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 18.12.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talitintti on pihlajapuussa kirkon kupeella jouluisessa postikortissa vuonna 1953. Hyrynsalmelta on kortti l\u00e4hetetty Helsinkiin Kanniston perheelle ja tervehdys on Eerolta, Kirstilt\u00e4 ja Leenalta. T\u00e4t\u00e4 korttia on myyty tuberkuloosity\u00f6n hyv\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hyv\u00e4\u00e4 Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 23.12.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aino perheineen on l\u00e4hett\u00e4nyt Lepp\u00e4virralta t\u00e4m\u00e4n kortin Helsinkiin Tehtaankadulle. Enkeli-aiheiset kortit ovat olleet hyvin suosittuja 70 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 22.12.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 ovat kirkonmenot loppumassa ja \u00e4iti on lapsineen poistumassa kirkosta. Martta Wendelin on usein tuonut kristillisi\u00e4 arvoja esille joulukorteissaan. Pirkko ja Anna ovat t\u00e4m\u00e4n kortin l\u00e4hett\u00e4neet Oiva Kanniston perheelle Helsingiss\u00e4 Tehtaankadulle. Kortti on liikkunut vihre\u00e4ll\u00e4 10 markan postimerkill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 23.12.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kannistot Tehtaankadulla Helsingiss\u00e4 ovat saaneet t\u00e4m\u00e4n joulukortin. Ojansuut ja Junnilat ovat sen heille l\u00e4hett\u00e4neet, my\u00f6s Helsingist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 28.12.1953<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 enkeli-aiheinen kortti on liikkunut vuonna 1953. L\u00e4mpim\u00e4n joulutervehdyksen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n nimest\u00e4 en saa selv\u00e4\u00e4, mutta samaan Tehtaankadun osoitteeseen Kannistolle t\u00e4m\u00e4 on mennyt, niin kuin monet aikaisemmatkin kortit. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 21.12.1954<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 joulukortti on l\u00e4hetetty Kajaanista. Tontut jonossa kulkevat kohti m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Vanhaa valkoparta pukkia ei n\u00e4y miss\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 korttia on myyty tuberkuloottisten hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Martta Wendelin 1920-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valkoinen helminauha kaulassaan Martta Wendelin on valokuvassa 1920-luvulla. T\u00e4m\u00e4n kuvan otin P\u00e4ivi Ahdetoja-M\u00e4\u00e4t\u00e4n tekem\u00e4st\u00e4 kirjasta sivulta 115. Kirjan nimi on Kultahiekkaa ihmisten poluille – Martta Wendelinin el\u00e4m\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on nyt jo kolmas Martta Wendelinin postikorttien katselmus. Minun kokoelmani kortit alkavat 1930-luvun alusta. Jatkan edelleen joulu- ja uudenvuoden korteilla h\u00e4nen piirt\u00e4j\u00e4n taitojen esittely\u00e4. Nyt liikumme 1950-luvun tienoilla. Martta Wendelin on viett\u00e4nyt vuosina 1930 ja 1931 aikaa Ristiinassa Hedbergin sisarusten Aunen ja Katrin huvilalla. Katri oli opiskellut Martan kanssa 1910-luvulla samaan aikaan piirustuskoulussa. Heill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,57,90],"tags":[25,22,26],"class_list":["post-2118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-kulttuuri","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2118"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4032,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2118\/revisions\/4032"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}