{"id":2176,"date":"2024-12-28T14:02:29","date_gmt":"2024-12-28T14:02:29","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2176"},"modified":"2025-12-16T05:03:37","modified_gmt":"2025-12-16T05:03:37","slug":"heinolaa-vanhoissa-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2176","title":{"rendered":"Heinolaa vanhoissa postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

Otan Heinolan toisena kohteena esittelyyn paikkakuntia k\u00e4sittelevist\u00e4 postikorteistani . Ensimm\u00e4isen\u00e4 oli vuorossa Kuopio, josta tein kaksi kuvapainotteista blogia. Jos oli matkan varrella aina mainoksen mukaan Esso, niin oli Heinolakin. Ennen ohikulkuteit\u00e4 ajettiin Heinolan kaupungin l\u00e4pi ja se yleens\u00e4 kesti jonkin aikaa. Muutin Helsinkiin Mikkelist\u00e4 syksyll\u00e4 1977. Avioiduin vuonna 1982 ja vaimoni on kotoisin Iisalmesta. Heinola tuli siis tutuksi l\u00e4piajoliikenteellisestikin tuolloin. Mikkelist\u00e4 Heinolaan on v\u00e4h\u00e4n reilu 90 km.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kuin Mikkelist\u00e4 tuli kaupunki vuonna 1838, niin se k\u00e4vi kovan kisan Heinolan kanssa siit\u00e4, kummasta tulee l\u00e4\u00e4nin p\u00e4\u00e4kaupunki. Mikkeli voitti tuon kisan. Sit\u00e4 ennen oli k\u00e4yty esikarsintaa, tehd\u00e4k\u00f6 kaupunki Mikkelist\u00e4 vai Ristiinasta. Tarina kertoo, ett\u00e4 tarkastusmatkalla Rehbinder kestittiin Mikkeliss\u00e4 niin hyvin, ettei h\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt Ristiinaa katsastamaan. 66 asukkaan Mikkeli vei siis voiton siin\u00e4kin. <\/p>\n\n\n\n

Heinola perustettiin vuonna 1776 Kymenkartanon l\u00e4\u00e4nin maaherran residenssiksi eli asuinpaikaksi. Se oli Kymenkartanon l\u00e4\u00e4nin keskus. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Heinola kuuluu P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen maakuntaan. Siell\u00e4 on noin 18 000 asukasta.<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa kokoelmani korteista on ottanut G.H. Andersson. H\u00e4n on varmasti tuttu nimi Heinolassa. Itsell\u00e4ni ei h\u00e4nest\u00e4 paljon tietoja ole. H\u00e4nen ottamat kuvat ovat vuosilta 1911-1915, joten reilusti yli sata vuotta vanhaa Heinolaa on esill\u00e4 h\u00e4nen postikorteissaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 24.12.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aina ja Hugo Dahlstedt ovat t\u00e4m\u00e4n Heinola-aiheisen postikortin l\u00e4hett\u00e4neet vuonna 1904 Nikolainkaupunkiin eli Vaasaan. Sen on saanut Toimittaja Ossian Ansas. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 Hugo Wilhelm Dahlstedt syntyi 15.11.1856 Kokkolassa ja kuoli 29.12.1907 Vaasassa. Kuvassa on Kymijoki Heinolan kohdalla ja sill\u00e4 on nimi Jyr\u00e4ng\u00f6nvirta. Postikortti on painettu Tukholmassa Axel Eliassonin Taideyrityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 18.5.1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on kuva Heinolasta rannalta. Korttia on myynyt A.W\u00e4\u00e4n\u00e4sen kirjakauppa. Kortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Selma Helsinkiin Heinolasta neiti Hilda Etholenille Pietarinkatu 5 osoitteeseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heinola vuonna 1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on G.H. Anderssonin valokuvaama vuonna 1911. Kortti on liikkunut 1.8.1923. Se on l\u00e4htenyt terveisin Koskensaaresta Heinolasta Huldalta ja osoitettu rouva Gerda Melleniukselle Helsinkiin, josta se on k\u00e4\u00e4nnetty Lappeenrantaan Karsteenrantaan. Koskensaari sijaitsee Heinolassa Jyr\u00e4ng\u00f6n kaupunginosassa. Saari on melkein luonnontilainen. Luonto on rehev\u00e4\u00e4 ja lehtomaista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirkkolampi 1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 postikortissa on G.H. Andersson kuvannut Kirkkolampea vuonna 1911. Kortti on kulkematon. Kirkkolampi on Heinolassa ja kuuluu Kymijoen vesist\u00f6\u00f6n. Se on noin sata metri\u00e4 pitk\u00e4 ja sata metri\u00e4 leve\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala harjulta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

G.H. Andersson on t\u00e4m\u00e4nkin valokuvan ottanut vuonna 1911. Muutama kuva aiemmin n\u00e4kyi tuo rakennus l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 ja oletin kyseess\u00e4 olevan Koskensaaren. T\u00e4m\u00e4n kuvan on valokuvaaja Andersson ottanut harjulta suunnaten. Kortti on kulkematon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti vuodelta 1911<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

G.H. Andersson on t\u00e4m\u00e4nkin kuvan rannasta ottanut vuonna 1911 Heinolassa. Kortti on kulkematon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Apajalahti vuonna 1912<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

G.H. Andersson on t\u00e4m\u00e4n valokuvan Heinolan Apajalahdesta ottanut vuonna 1912. Luin, jotta t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy poikkeuksellinen luontokohde. Se on Apajalahden luola. Siell\u00e4 on louhittu vuosina 1940-1944 luola varastoksi v\u00e4kiviinasta tehdylle polttoaineelle bensiinipulan helpottamiseksi. Kun sota sitten p\u00e4\u00e4ttyi, ei hanketta en\u00e4\u00e4 pidetty tarpeellisena. Oheinen postikortti on kulkematon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Harjupaviljonki vuonna 1912<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

G.H. Andersson on kuvannut Harjupaviljonkia Heinolassa vuonna 1912. T\u00e4m\u00e4 kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on edelleen aivan ehdoton turisti- ja vierailukohde. Se edustaa it\u00e4maisvaikutteista jugendia. Se sijaitsee aivan kaupungin keskustan kupeessa Harjupuistossa. Oheinen kortti on kulkematon vailla mit\u00e4\u00e4n merkint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Harjulta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

G.H. Andersson on t\u00e4m\u00e4nkin valokuvan ottanut Heinolasta vuonna 1912. T\u00e4ss\u00e4 on toinen n\u00e4k\u00f6ala Harjulta kuvakoosteessani. Kortti on kulkematon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Heinolan Korkeasaarelta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

G.H.Andersson on tehnyt arvokasta ty\u00f6t\u00e4 paikallishistoriallisesti ottamalla valokuvia eri puolilta Heinolaa. T\u00e4ss\u00e4 ollaan Heinolan Korkeasaaren l\u00e4hell\u00e4 vuonna 1912 otetussa valokuvassa. Kortti on kulkematon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Ruotsalaiselle<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruotsalainen on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa j\u00e4rvi. Se sijaitsee P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 Heinolassa ja Asikkalassa. T\u00e4m\u00e4n kuvan postikorttiin on ottanut vuonna 1912 Ruotsalaisesta G.H. Andersson. Kortti on kulkematon. J\u00e4rven l\u00e4pi virtaa Kymijoki. J\u00e4rven pituus on 20 km ja leveys 16 km. Keskisyvyys on noin 10 metri\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heinolan silta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Heinolan siltaa on kuvannut vuonna 1912 G.H. Andersson. Kortti on kulkematon. Taisi olla Heinolan p\u00e4\u00e4katu toisella puolen siltaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli 12 vanhan valokuvan kooste. Jatkan Heinolasta viel\u00e4 toisen kerran. Heinolassa Jyr\u00e4\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt mieleen Juice Leskisen kappaleena. Se t\u00e4ss\u00e4 tupsahti mieleen. Olin siihen aikaan armeijassa, kun levy ilmestyi vuonna 1973. Heinolassa jyr\u00e4\u00e4 edelleenkin kes\u00e4isin. Rantapuistossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ilmaiskonsertti, jota on j\u00e4rjestetty vuodesta 1985 l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Otan Heinolan toisena kohteena esittelyyn paikkakuntia k\u00e4sittelevist\u00e4 postikorteistani . Ensimm\u00e4isen\u00e4 oli vuorossa Kuopio, josta tein kaksi kuvapainotteista blogia. Jos oli matkan varrella aina mainoksen mukaan Esso, niin oli Heinolakin. Ennen ohikulkuteit\u00e4 ajettiin Heinolan kaupungin l\u00e4pi ja se yleens\u00e4 kesti jonkin aikaa. Muutin Helsinkiin Mikkelist\u00e4 syksyll\u00e4 1977. Avioiduin vuonna 1982 ja vaimoni on kotoisin Iisalmesta. Heinola […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[95,57,90],"tags":[96,25,22,26],"class_list":["post-2176","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-heinola","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-heinola","tag-kulttuuri","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2176"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4030,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2176\/revisions\/4030"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}