{"id":2199,"date":"2024-12-29T14:37:12","date_gmt":"2024-12-29T14:37:12","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2199"},"modified":"2025-12-16T05:02:55","modified_gmt":"2025-12-16T05:02:55","slug":"kirkkoja-vanhoissa-postikorteissa-toinen-osa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2199","title":{"rendered":"Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – toinen osa"},"content":{"rendered":"\n

Jatkan kirkkoaiheisilla postikorteilla tuomalla j\u00e4lleen n\u00e4ytille 12 vanhaa kuvaa kirkoista. Vanhimmat postikortit ovat yli sadan vuoden ik\u00e4isi\u00e4. Kaikkia kirkkoja nyt esitt\u00e4miss\u00e4 korteissa ei en\u00e4\u00e4 ole olemassa, joten tulette siin\u00e4 mieless\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n arvokasta paikallishistoriaa postikortin muodossa. Kuva kertoo enemm\u00e4n kuin tuhat sanaa, mutta yrit\u00e4n v\u00e4h\u00e4n t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Wikipedian perustietoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4iden kirkkojen historiaa. Laitan blogini loppuun linkin ensimm\u00e4iseen kirkkoaiheiseen blogiini.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kauhajoki 12.6.1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 postikortissa on Kauhajoen kirkon lis\u00e4ksi kuvattu pappilat. Kortti on liikkunut vuonna 1910 Kauhajoelta Isojoelle. Sinne se on l\u00e4hetetty neiti H. Rantam\u00e4elle. <\/p>\n\n\n\n

Kuvassa oleva Kauhajoen kirkko valmistui vuonna 1820. Se ehti palvella 136 vuotta. Myrskyisen\u00e4 mikkelilauantaina 29.9.1956 se tuhoutui rajussa tulipalossa. Kirkossa tehtiin tuolloin remonttia ja tulipalo syttyi ilmeisesti vernissa\u00f6ljyn kaatumisesta lattiat\u00e4ytteisiin. Tulen saaliiksi j\u00e4iv\u00e4t mm. arvokkaat kattokruunut, kirkonkellot sek\u00e4 Jeesus ristill\u00e4-veistos. Palosta saatiin pelastettua jonkin verran kalustoa ja tekstiilej\u00e4. Jumalanpalvelukset pidettiin tuhoisan palon j\u00e4lkeen seurakuntatalossa. Nykyinen p\u00e4\u00e4kirkko on vihitty 21.12.1958 ja se on kuudes samalle paikalle rakennettu kirkko. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin tuomiokirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on liikkunut 13.8.1947 Mikkelist\u00e4 H\u00e4meenlinnaan. Siell\u00e4 se on mennyt sairaanhoitaja Helli Leinoselle l\u00e4\u00e4ninsairaalaan.<\/p>\n\n\n\n

Mikkelin tuomiokirkko on oma kotikirkkoni. Se rakennettiin puhtaaksimuuratusta punatiilest\u00e4 vuosina 1896-1897. Kirkkoarkkitehti Josef Stenb\u00e4ck suunnitteli t\u00e4m\u00e4n uusgoottilaiseen tyyliin rakennetun kirkon ja se tuli Ristinm\u00e4elle. Sodan j\u00e4lkeen vuonna 1945 Viipurin hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Mikkeliin ja silloin kirkko vihittiin tuomiokirkoksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ven\u00e4l\u00e4inen kirkko Mikkeli<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on kulkematon postikortti yli sadan vuoden takaa Mikkelin ortodoksisesta kirkosta. Se rakennettiin autonomisen tasavallan aikana l\u00e4hinn\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaita varten. Se sijaitsi silloisen varuskunta-alueen vierell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirkko purettiin vuonna 1958. Sen paikalla on nykyisin muistolaatta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Naantali Luostarim\u00e4ki 21.9.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti on liikkunut 21.9.1904 Fanny Lundelille Helsinkiin Nikolainkadulle eli nykyiselle Snellmaninkadulle. Sen l\u00e4hetti h\u00e4nelle Arne. Korttia on myyty Emil Stenbergin kirjakaupassa Turussa. Naantalin kirkko on maamme toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko Turun j\u00e4lkeen. Se on nykyisin evankelisluterilainen kirkko. Alkuun se oli Naantalin luostarin kirkko. Naantalin kaupunki perustettiin birgittalaisluostarin viereen. Kirkko on tiekirkko ja se on Naantalin kaupungin maamerkki ja tunnus. Piispa Konrad Bitz vihki luostarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1462. Museovirasto on m\u00e4\u00e4ritellyt Naantalin kirkon ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n Ailostenniemen yhdeksi Suomen valtakunnan merkitt\u00e4vist\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirkkalan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkenut yli sata vuotta sitten. Se on liikkunut Helsinkiin neiti Laina Knuutilalle Hietaniemenkadulle. Ajanm\u00e4\u00e4ritys postileimasta ei selvi\u00e4, mutta kortti on leimattu Korialla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Porvoon kivikirkko 21.8.1926<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 Niemi on l\u00e4hett\u00e4nyt Porvoossa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n postikortin herra Vilho Ahoselle Luopioisten kirkonkyl\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Porvoon kivikirkko rakennettiin 1200-1300 luvun vaihteessa. Sit\u00e4 laajennettiin 1400-luvulla. Vuonna 1723 siit\u00e4 tuli piispankirkko, kun piispan istuin siirrettiin Viipurista Pohjan sodan j\u00e4lkeen Porvooseen. Kirkko on palanut useita kertoja. N\u00f6in on k\u00e4ynyt vuosina 1508, 1571, 1590, 1708, 1941 ja 2006 oli tuhopoltto. Se edustaa my\u00f6h\u00e4isgoottilaista tyylisuuntaa. Se on Porvoon kuuluisin n\u00e4ht\u00e4vyys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 19.6.1912<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on postikorttina liikkunut 112 vuotta sitten 1912 Raumalta Raaheen rouva Sofie Swanljungille. Pyh\u00e4n ristin kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka on osa Rauman maailman perint\u00f6kohdetta. Kirkon p\u00e4\u00e4osa on vuosilta 1515-1520, mutta siihen liittyy my\u00f6s 1800-luvulla valmistuneita osia. Se rakennettiin alun perin katolisen Rauman fransiskaanikonventin kirkoksi. Se on Rauman ainia rakennus, joka on s\u00e4ilynyt keskiajalta. Kirkko on vihitty k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1512. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ruoveden kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti Ruoveden kirkosta on liikkunut 5.3.1914. Luukkonen ja kumppanit Tampereelta ovat myynet t\u00e4m\u00e4n postikortin. Kortti on l\u00e4hetetty Helsinkiin Kallioon Kolmannelle linjalle Hannes Lehikoiselle. T\u00e4m\u00e4 kirkko on Sofia Magdalenan kirkko, joka valmistui vuonna 1778. Matti \u00c5kerblom on sen suunnitellut. Kirkko on ristikirkko. Kirkkoon mahtuu 1100 jenke\u00e4. Kellotapulin rakennutti 1772 Antti Piim\u00e4nen. Alkuper\u00e4inen v\u00e4ri oli punamulta, mutta vuosina 1861-1862 tehtiin kirkon ulkomaalaus ja v\u00e4ri vaihtui keltaiseen \u00f6ljyv\u00e4riin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 13.7.1951. Se on l\u00e4htenyt R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4st\u00e4 Hilmalta neiti Kerttu Knuutilalle Pusulaan. Kirkon osoite on Kirkkotie 5 R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirkko on valmistunut vuonna 1851. Sen on suunnitellut arkkitehti Ernst Lohrmann (1803-1870) ja rakentajana on toiminut kirkonrakentaja Theodor Johannes Tolpo (1822-1868). T\u00e4m\u00e4 on viides kirkko. Tulipalot ovat tuhonneet aikaisemmat. Kaunis ristikirkko on rakennettu Pyssysalosta tuoduista hirsist\u00e4. Ikkunalasit on toimitettu Sortavalasta ja kattopellit Pietarista. Toistaiseksi viimeisin ulkomaalaus on tapahtunut vuonna 1997. Alttaritaulun on maalannut enolainen taidemaalari E.J. H\u00e4rk\u00f6nen vuonna 1929. Istumapaikkoja kirkossa on 1200. Talviaikaan kirkko ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sein\u00e4joen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 12.4.1914 Sein\u00e4joelta Vaasaan. Sappo ja Helmi ovat l\u00e4hett\u00e4neet p\u00e4\u00e4si\u00e4istervehdykset t\u00e4ll\u00e4 kirkkoaiheisella postikortilla em\u00e4nn\u00e4n kokelas Olga Lullille. T\u00e4m\u00e4 kirkko on nimelt\u00e4\u00e4n Sein\u00e4joen seurakunnan T\u00f6rn\u00e4v\u00e4n kirkko ja se on osoitteessa Ruukintie 157. Kirkko on mielenkiintoinen sen johdosta, ett\u00e4 se on alunperin rakennettu \u00d6stermyran kartanon ruutitehtaan ruutimakasiiniksi vuonna 1827. Se on muutettu kirkoksi vuonna 1864 kartanion is\u00e4nn\u00e4n G.A. Wasastjernan aikana. Suunnitelmat teki arkkitehti Carl Axel Setterberg. Kirkon alttaritauluna on minun suosikkini Alexandra Frosterus-S\u00e5ltinin maalaama Jeesus Getsemanessa vuodelta 1877. Alexandran alttaritauluja on muun muassa Ristiinassa, Kerim\u00e4ell\u00e4, Lavialla ja Karjalohjalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aleksanterin kirkko Tampere<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti on kulkematon. Sit\u00e4 on myynyt A.W. Tiihonen Kirja- ja paperikauppa Tampere. Aleksanterin kirkon Tampereella on suunnitellut arkkitehti Theodor Decker. Se rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilest\u00e4 vuosien 1880-1881 aikana. Kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n adventtina 1881, jolloin siit\u00e4 tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan p\u00e4\u00e4kirkko. Istumapaikkoja kirkossa on 1400. Tyylisuunta on uusgotiikka. Alttaritaulu on j\u00e4lleen Alexandra Frosterus-S\u00e5ltinin maalaama. Se on nimelt\u00e4\u00e4n Kristuksen kirkastus. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johanneksen kirkko Tampere<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti Tampereen Johanneksen kirkosta on liikkunut 3.6.1908. Neiti Hilda Jakobovitsh Helsingiss\u00e4 Annankadulla on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin Rudolfilta.<\/p>\n\n\n\n

Alun perin t\u00e4m\u00e4 kirkko tunnettiin nimell\u00e4 Johanneksen kirkko. Se sijaitsee Jussinkyl\u00e4ss\u00e4 Tampereella. Se on rakennettu vuosien 1902-1907 aikana. Vuonna 1923 nimi muuttui Tampereen hiippakunnan tuomiokirkoksi. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jonka t\u00f6it\u00e4 Helsingiss\u00e4 ovat muun muassa Kallion kirkko ja Agricolan kirkko. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli esikuvana Ahvenanmaalla sijaitseva Finstr\u00f6min kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa. Kirkko on rakennettu Uudenkaupungin harmaasta graniitista. Istumapaikkoja kirkossa on 2000. Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on linkki edelliseen kirkkoaiheiseen blogiini:<\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on muita viimeis\u00e4 kirjoittamia artikkeleita:<\/p>\n\n\n