{"id":2342,"date":"2025-01-30T15:38:56","date_gmt":"2025-01-30T15:38:56","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2342"},"modified":"2025-12-16T04:57:48","modified_gmt":"2025-12-16T04:57:48","slug":"kirkkoja-vanhoissa-postikorteissa-kolmas-osa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2342","title":{"rendered":"Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – kolmas osa"},"content":{"rendered":"\n

Jatkan nyt kirkkojen esittely\u00e4 postikorttieni kautta. Tuon nyt tarjolle kahdeksan eri kirkkoa. Viisi nyt esille tulevista korteista on vanhemmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kolme on uudempia, jotka sain kokoelmiini ihan muutamia p\u00e4ivi\u00e4 sitten. Aloitan Tornion kirkolla. Sit\u00e4 esittelev\u00e4 valokuva on liikkunut vuonna 1904. Sitten on kaksi kirkkoa Turusta, Maaria ja Tuomiokirkko. Sitten on vuorossa Uudenkaupungin uusi kirkko. Viel\u00e4 on Vaasan kirkko n\u00e4iden vanhojen kuvien joukossa. Tuoreilla postikorteilla tuon esille p\u00e4\u00e4kaupungin kirkoista Kallion, Johanneksen ja Temppeliaukion kirkot. N\u00e4m\u00e4 ovat kaikki kulkemattomia, mutta uskoisin, ett\u00e4 kuitenkin edelliselt\u00e4 vuosisadalta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tornion kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tornion kirkko tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Hedvig Eleonoran kirkko. Se on rakennettu vuosien 1684-1686 aikana. Kirkko on puinen ja se on kolmiparinen tukipilarikirkko. Siin\u00e4 on paanukatto. Suunnittelijana on toiminut Matti H\u00e4rm\u00e4. H\u00e4n on liminkalainen talonpoika. Kiinte\u00e4 kalustus on hyvin s\u00e4ilynyt yli 300 vuotta vanhassa kirkossa. Nykyisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Ollongren vuonna 1754. Sen aihe on ”Jeesus Getsemanessa”. T\u00e4m\u00e4 vanha kirkko on er\u00e4s Suomen kirkkorakennustaiteen kauneimpia saavutuksia. Se on edelleen toiminnassa. Nimen kirkko sai rakentamisen aikaisen Ruotsin kuningattaren mukaan. L\u00e4nsipuolella oleva kellotapuli rakennettiin vuosina 1686-1687. Se on vanhin s\u00e4ilynyt pohjalainen tapuli. Oheinen postikortti on liikkunut 10.8.1904.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Maarian
Maarian kirkko Turussa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maaria oli aikanaan oma pit\u00e4j\u00e4ns\u00e4. Nyt se kuuluu Turkuun ja on 3,5 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta. T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 13.10.1907. T\u00e4m\u00e4 keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Turun R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ess\u00e4. Se on rakennettu todenn\u00e4k\u00f6isesti 1440-luvulla. Museovirasto on m\u00e4\u00e4ritellyt Maarian kirkon ja pappilan yhdeksi Suomen valtakunnan merkitt\u00e4vist\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. Aiemmin sen nimen\u00e4 oli R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en kirkko. Siihen kuuluu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noin 28 000 j\u00e4sent\u00e4. Se on Turun kymmenest\u00e4 seurakunnasta suurin j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n. Se sijaitsee V\u00e4h\u00e4joen varrella. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun tuomiokirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkematon, joten en saa siit\u00e4 ajan m\u00e4\u00e4rityst\u00e4 postileimojen puuttuessa. Arvelen kortin kuitenkin olevan yli sata vuotta vanha. Se on painettu Tukholmassa Granbergin Taideteollisuus liikkeess\u00e4. Kirkko sijaitsee t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toisella puolella Aurajokea. Se on monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko. Suurelta osaltaan se on keskiajalta. Pitk\u00e4st\u00e4 rakennusajasta johtuen se edustaa montaa eri tyylisuuntaa, kuten romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista. Turun tuomiokirkko on ollut maamme merkitt\u00e4vimpi\u00e4 rakennuksia aikojen saatossa. Se on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Se on suorakolmion muotoinen, kolmi- tai useampi -laivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin ett\u00e4 valo p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n sen yl\u00e4osan ikkunoista. Siin\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 basilika tarkoittaa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti kirkko rakennettiin 1200-luvun lopulla puusta. Sen vihkimisen ajankohdasta on ep\u00e4varmuutta. Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimm\u00e4iselle piispalle Pyh\u00e4lle Henrikille. Turun palo vuonna 1827 vaurioitti kirkkoa pahasti. Kirkko on 89 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja leveys on noin 38 metri\u00e4. Korkeus on 44,5 metri\u00e4. Tornin korkeus on reilu 85 metri\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uudenkaupungin kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti on kulkenut 18.5.1907. Tarkennetaan viel\u00e4 kirkon nime\u00e4. Yli sata vuotiaasta kuvastakin huolimatta kyseess\u00e4 on Uudenkaupungin uusi kirkko. Kirkon rakennusty\u00f6t aloitettiin vuonna 1858 ja kirkko valmistui vuonna 1863. Sen suunnitteli Georg Theodor von Chiewitz. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Waasan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheisen kuvan postikortti on liikkunut 8.6.1938. T\u00e4m\u00e4n kirkon on suunnitellut Carl Axel Setterberg. Kirkko otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1862, mutta se valmistui kokonaan vuonna 1869. Silloin se virallisesti vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Se on kolmilaivainen pitk\u00e4kirkko. Se edustaa tyylilt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 englantilaista gotiikkaa. Kirkossa on kolme eri alttaritaulua. Ne ovat Albert Edelfeltin ”Paimenten kumarrus”, R.W. Ekmanin ty\u00f6 ”Pyh\u00e4 ehtoollinen” ja Louis Sparren teos ”Kristuksen hautaaminen”. Kirkossa ja lehtereill\u00e4 on noin 900 istumapaikkaa. Alakerran kryptaan mahtuu 130 henke\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kallion kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortin kuva on Helsingin Kalliosta. Valokuvaaja on ollut Pentti Harala Espoosta. Uskoisin kuvan olevan 1990-luvulta. T\u00e4m\u00e4 korttini on kulkematon, joten siit\u00e4 en saa aikamerkint\u00f6j\u00e4 hy\u00f6dyksi. Olen itse kuulunut t\u00e4m\u00e4n kirkon seurakuntaan vuosina 1977-1989. Asuimme Haapaniemenkadulla siihen aikaan. Kalliossa on toinenkin kirkko. Se on Alppilan kirkko. T\u00e4m\u00e4n rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Se edustaa kansallisromanttista suuntaa, jonka piirteit\u00e4 on yhdistetty kansainv\u00e4lisiin jugend-vaikutteisiin. Sit\u00e4 rakennettiin vuosina 1908-1912. Kirkko sijaitsee osoitteessa It\u00e4inen Papinkatu 2. Istumapaikkoja on 1 100. Kirkko on 65 metri\u00e4 korkea ja ristin huippuun on 94 metri\u00e4 meren pinnasta. Kirkko sijaitsee m\u00e4en p\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Alttaritauluna vanhassa kotikirkossani on Hannes Autereen vuonna 1956 veist\u00e4m\u00e4 puinen reliefi. Sen aihe on Jeesuksen kutsu: ”Tulkaa minun tyk\u00f6ni”. Teoksen malleina on k\u00e4ytetty Kallion kaupunginosan asukkaita. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johanneksen kirkko Helsinki <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on Johanneksen kirkko osoitteesta Korkeavuorenkatu 12. T\u00e4m\u00e4 oli l\u00e4hell\u00e4 ty\u00f6pisteit\u00e4ni 1990-luvulla. Olin silloin kiinteist\u00f6esimiehen\u00e4 valtion kiinteist\u00f6iss\u00e4 Erottajan alueella. Meill\u00e4 oli yli 30 rakennusta kiinteist\u00f6nhoidossa Rakennushallituksen alaisuudessa Helsingin rakennuspiiriss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirkossa oli minulla tuttu suntio Mikkelin ajoilta. Noin sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 meilt\u00e4 asui Aake Kalliala. H\u00e4nest\u00e4 tuli suntio 1995 j\u00e4lkeen t\u00e4h\u00e4n kirkkoon, tosin TV-sarjassa, ja sen nimi oli Kotikatu. My\u00f6s bensis samasta sarjasta oli l\u00e4hell\u00e4 hoidossamme ollutta Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6t\u00e4 Ratakadun ja Yrj\u00f6nkadun kulmilla. <\/p>\n\n\n\n

Johanneksen kirkko rakennettiin vuosien 1888-1891 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Kirkon suunnitteli arkkitehti Adolf Emil Melander. H\u00e4n oli Tukholmasta. Kirkkoon mahtuu 2 600 henkil\u00f6\u00e4. Se on paikkaluvultaan Suomen suurin kivikirkko. Se on uusgoottilaisuuden suunnan p\u00e4\u00e4esimerkki kirkkojemme joukossa. Alttaritauluna on J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4kin asuneen Eero J\u00e4rnefeltin vuonna 1932 maalaama ”Taivaallinen n\u00e4ky”. Se kuvaa Saulus Tarsolaista, kun h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi kristinuskoon Damaskoksen tiell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Paljon on yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 omasta mielest\u00e4ni Tyrv\u00e4\u00e4n kirkolla ja t\u00e4ll\u00e4 Johanneksen kirkolla. Toissa kes\u00e4n\u00e4 sain tutustua Sastamalassa samaa uusgoottilaista tyyli\u00e4 edustavaan kirkkoon bongausreissullani. Viikon aikana k\u00e4vin noin kymmenen kirkkoa l\u00e4pi. Oheinen postikortti on kulkematon. Ei ole kuvaajan nime\u00e4k\u00e4\u00e4n mainittu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Temppeliaukion kirkko Helsinki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

H. Savolainen on ottanut t\u00e4m\u00e4n sis\u00e4kuvan Taivallahdenkirkosta, jota my\u00f6s Temppeliaukion kirkoksi kutsutaan. Kallioon louhittu kirkko on tullut itselleni tutuksi. Siell\u00e4 on sisareni vihitty avioliittoon ja samoin my\u00f6hemmin h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4. Sain istumapaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi noin 750. Tosin oli se mainittu my\u00f6s er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tiedostossa. T\u00e4m\u00e4n persoonallisen kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. Akustiset ominaisuudet ovat niin hyv\u00e4t, ett\u00e4 kirkko on suosittu konserttipaikka. Kirkko sijaitsee Lutherinkadulla T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4. Se edustaa modernismia tyylilt\u00e4\u00e4n. Kirkko valmistui vuonna 1969. <\/p>\n\n\n\n

Minulla on viel\u00e4 lajittelu ja korttien kuvaaminen kesken. Tied\u00e4n, ett\u00e4 vanhoja kortteja on viel\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutamia p\u00e4ivi\u00e4 sitten saatujen uudehkojen korttien ohella. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on joitakin edellisi\u00e4 artikkeleita kirjoitelmistani:<\/p>\n\n\n