{"id":2362,"date":"2025-02-03T05:07:47","date_gmt":"2025-02-03T05:07:47","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2362"},"modified":"2025-12-16T04:43:55","modified_gmt":"2025-12-16T04:43:55","slug":"vanhojen-laivojen-matkassa-postikorttien-myota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2362","title":{"rendered":"Vanhojen laivojen matkassa postikorttien my\u00f6t\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Postikorttikokoelmassani on muutamia kymmeni\u00e4 laivoja, joista osan aion esitell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kuvapainotteisen blogin kanssa. Vanhimmat kortit ovat yli sata vuotta. Tuon t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytille ensimm\u00e4isen Sampo-j\u00e4\u00e4nmurtajan sek\u00e4 Astraea-, Ilmatar-, Aallotar-, Arctunus- ja Titania-matkustajah\u00f6yrylaivat. Kuvien my\u00f6t\u00e4 kerron v\u00e4h\u00e4n laivojen my\u00f6hemmist\u00e4 vaiheista. Esimerkiksi Ilmatar ja Aallotar jouduttiin vuonna 1945 luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliittoon. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden omien postikorttieni my\u00f6t\u00e4 kaivoin kaikista n\u00e4ist\u00e4 laivoista yhden valokuvan Museoviraston kuvakokoelmista. Ne ovat p\u00e4\u00e4osilta kaikki Suomen Merimuseon kuvakokoelmasta, joka on arkistoitu Museovirastossa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00e4\u00e4nmurtaja Sampo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sampo oli j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen Suomen valtion j\u00e4\u00e4nmurtajista. Ensimm\u00e4inen oli Murtaja, joka valmistui vuonna 1890. Sampo valmistui vuonna 1898 Newcastlessa Englannissa. Se oli 61,6 metri\u00e4 pitk\u00e4, 13,1 metri\u00e4 leve\u00e4 ja sen syv\u00e4ys oli 5,6 metri\u00e4. Aluksen uppouma oli 2 050 tonnia. Sampo oli Euroopan ensimm\u00e4inen keulapotkurilla varustettu j\u00e4\u00e4nmurtaja. Se helpotti j\u00e4iss\u00e4 kulkua olennaisesti. Miehist\u00f6\u00e4 aluksella tarvittiin 43 henke\u00e4. Sampo palveli j\u00e4\u00e4nmurtajana yli 50 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Suomi on ainoa maa, jossa kaikki satamat j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t talvella. Niiden aukipit\u00e4minen ymp\u00e4ri vuoden on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa kansainv\u00e4lisen kilpailukyvyn kannalta. J\u00e4\u00e4nmurtajat toimivat tarvittaessa my\u00f6s meripelastusteht\u00e4viss\u00e4. Murtajien sesonkiaika alkaa yleens\u00e4 hieman ennen joulua ja kest\u00e4\u00e4 nelisen kuukautta. <\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti Sampo-j\u00e4\u00e4nmurtajasta on liikkunut 3.11.1902 eli yli 122 vuotta sitten. Kortti on l\u00e4hetetty neiti Olga \u00c5grenille Sundsvalliin Ruotsiin. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sampo pienoiskoossa n\u00e4yttelyss\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Sampo I pienoismallina Kansallismuseossa. Siell\u00e4 on ollut maaliskuussa 2003 Suomen Merimuseon perusn\u00e4yttely, jossa t\u00e4m\u00e4 Suomen toiseksi vanhin j\u00e4\u00e4nmurtaja on ollut n\u00e4ytill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matkustajah\u00f6yrylaiva S\/S Astraea<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 13.8.1913. Lauri on saanut kortin Vaasaan veljelt\u00e4\u00e4n Hangosta. H\u00e4n on ollut syyniss\u00e4 eli kutsunnoissa, jotka meni hyvin. Nyt h\u00e4n on valmis l\u00e4htem\u00e4\u00e4n matkaan. Taitaa olla merimies.<\/p>\n\n\n\n

S\/S Astraea oli Suomen H\u00f6yrylaiva OY:n omistama matkustajah\u00f6yrylaiva. Se rakennettiin vuonna 1891 telakalla Newcastlessa, kuten edell\u00e4 ollut Sampo. Alus liikenn\u00f6i Hanko-Hull-reitill\u00e4 vuoteen 1899 asti. Sen j\u00e4lkeen se jatkoi p\u00e4\u00e4asiassa Turku-K\u00f6\u00f6penhamina-Hull-linjalla. Vuonna 1930 laiva myytiin hankolaiselle H.A. Elfvingille. Sen j\u00e4lkeen siit\u00e4 tuli Suomi-1 nimisen\u00e4 Islannin vesill\u00e4 kalastaneiden suomalaisten huoltolaiva.<\/p>\n\n\n\n

Astraea oli 70,64 metri\u00e4 pitk\u00e4, 9,80 metri\u00e4 leve\u00e4 ja sen syv\u00e4ys oli 5,79 metri\u00e4. Laivan vetoisuus oli 1 186 bruttorekisteritonnia ja 635 nettorekisteritonnia. Sen nopeus oli 12 solmua. Hyttipaikkoja oli 22 I-luokassa, 34 II-luokassa ja 186 III-luokassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Astraea:n komentosilta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4llyst\u00f6\u00f6n kuuluva henkil\u00f6 on tupakkatauolla komentosillalla vuosien 1891-1930 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. T\u00e4m\u00e4 valokuva on Museovirastosta ja siell\u00e4 Suomen Merimuseon kuvakokoelmasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\/S Titania<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Titania oli liikenteess\u00e4 joitakin vuosia ennen kuuluisaa uponnutta Titanickia. T\u00e4m\u00e4 S\/S Titania oli my\u00f6s edellisen aluksen Astraean tapaan Suomen H\u00f6yrylaiva oy:n omistuksessa. Titania valmistui elokuussa 1908 Dundeessa Skotlannissa. Se alkoi liikenn\u00f6id\u00e4 v\u00e4li\u00e4 Helsinki \/ Hanko – K\u00f6\u00f6penhamina – Hull. T\u00e4m\u00e4n laivan rakentaminen maksoi l\u00e4hes kaksi miljoonaa markkaa. Titanian pituus oli 100,6+ metri\u00e4, leveys 13,65 metri\u00e4 ja nopeus 14,5 solmua. Sen uppouma oli 3 496 bruttorekisteritonnia ( 1 997 netto). Laivassa oli 86 ensimm\u00e4isen luokan, 68 toisen luokan ja 585 kolmannen luokan matkustajapaikkaa. Se l\u00e4hti neitsytmatkalleen 12.9.1908. Sen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 oli tuolloin merikapteeni Johan Rosqvist. Alus oli Suomen ja Englannin v\u00e4lisess\u00e4 liikenteess\u00e4 I maailmansodan puhkeamiseen saakka.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 26.11.1913 Hangosta Fiina Salolle Kaustisiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matkustajia kannella<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on matkustajia Titanian kannella viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vapaa-aikaa. Valokuva on Museovirastosta ja se on otettu ennen vuotta 1916. T\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 tarkennettuna Suomen Merimuseon kuvakokoelmasta. Laivan my\u00f6h\u00e4isemmist\u00e4 vaiheista on viel\u00e4 kerrottavana se, ett\u00e4 vuonna 1916 englantilaiset takavarikoivat t\u00e4m\u00e4n aluksen. 28.3.1918 se tuhoutui ajautuessaan miinaan Pohjanmerell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\/S Ilmatar <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rauno on l\u00e4hett\u00e4nyt neiti Impi Arvolallle t\u00e4m\u00e4n postikortin Skarpskyttegatanille eli Tarkk`ampujankadulle Ullanlinnaan. H\u00e4n on merimies, kun on itse antanut osoitteekseen s\/s Ilmatar. Ajankohtaa ei kortissa n\u00e4y ep\u00e4selv\u00e4n postileiman johdosta. Finland Line – Weekly sailings, Hull-Finland lukee painettuna takana.<\/p>\n\n\n\n

Ilmatar on my\u00f6s Suomen H\u00f6yrylaiva Osakeyhti\u00f6n omistama matkustajah\u00f6yrylaiva. Se oli liikenteess\u00e4 vuosina 1929-1945. Se luovutettiin vuonna 1945 sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Ilmatar rakennettiin K\u00f6\u00f6penhaminassa. Se liikenn\u00f6i ennen sotia linjoilla Helsinki – Tallinna – Stettin, Helsinki – Lyypekki ja Helsinki – K\u00f6\u00f6penhamina – Hull. Laiva oli 86,35 metri\u00e4 pitk\u00e4, 12,69 metri\u00e4 leve\u00e4 ja sen syv\u00e4ys oli 5,60 metri\u00e4. Laivan nopeus oli 13,5 solmua ja sen uppouma oli 2 348 bruttorekisteritonnia ( 1 186 netto). Hevosvoimia oli 2300. Siin\u00e4 oli 90 ensimm\u00e4isen luokan ja 60 toisen luokan hyttipaikkaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ilmattaren ruokasali<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Ilmattaren ruokasalia vanhassa valokuvassa, jonka l\u00f6ysin Museovirastosta. Siell\u00e4 se on Suomen Merimuseon kuvakokoelmissa. Ajankohtaa ei ole erikseen mainittu, mutta se mahtuu v\u00e4liin 1929-1945. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aallotar<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkumaton. S\/S Aallotar oli liikenteess\u00e4 vuosina 1937-1945. Sekin jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksena vuonna 1945. Se rakennettiin Helsing\u00f6riss\u00e4 Tanskassa vuonna 1937. Se liikenn\u00f6i Helsinki – K\u00f6\u00f6penhamina- Hull linjalla. Laivan pituus oli 90,05 metri\u00e4, leveys 13,81 metri\u00e4 ja syv\u00e4ys oli 5,94 metri\u00e4. Sen nopeus oli 14 solmua ja uppouma oli 2 915 bruttorekisteritonnia (1607 netto). Siit\u00e4 l\u00f6ytyi 3 160 hevosvoimaa. Laivassa oli 97 I-luokan ja 84 II-luokan matkustajapaikkaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turistiluokan hytti Aallotar I 1937-1945<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aallottareen saimme hyttikuvaa. T\u00e4m\u00e4kin otos on Museovirastosta Merimuseon kuvakokoelmasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\/S Arcturus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4kin matkustajah\u00f6yrylaiva S\/S Arcturus oli Suomen H\u00f6yrylaiva Osakeyhti\u00f6n omistuksessa. Se liikenn\u00f6i 57 vuoden ajan vuosina 1899-1956. P\u00e4\u00e4asiallinen reitti sill\u00e4 oli linjalla Helsinki\/Hanko\/Turku – K\u00f6\u00f6penhamina – Hull. T\u00e4m\u00e4 alus rakennettiin Dundeess\u00e4 Skotlannissa. Sen pituus oli 88,95 m, leveys 11,57 m ja syv\u00e4ys 6,57 m. Sen bruttovetoisuus oli 2 067. Laivan nopeus oli 13,5 solmua. Koneteho oli 3250 hv. Matkustajia mahtui laivaan 139, joista 67 ensimm\u00e4iseen ja 72 toiseen luokkaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Arcturuksen ruokasali<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 olemme kuvan my\u00f6t\u00e4 Arcturuksen ruokasalissa vuosien 1899-1915 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Kuva on Museovirastosta Suomen Merimuseon kuvakokoelmasta. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen osio laivoista. Jatkan my\u00f6hemmin samasta aiheesta. Aika mielenkiintoista on kuvitella t\u00e4t\u00e4 aikaa mieless\u00e4. Lentokoneilla ei viel\u00e4 tavallinen kansa p\u00e4\u00e4ssyt matkustelemaan. Meritse mentiin useisiin maihin l\u00e4hes ainoana vaihtoehtona. Julkisista liikennemuodoista toimi laivaliikenteen lis\u00e4ksi my\u00f6s rautatieverkosto, mihin se sitten olikaan rakennettu. Muistan lukeneeni ja kuulleeni suomalaisten urheilijoiden olympiamatkasta Los Angelesiin vuonna 1932. Sinne kesti matka useita viikkoja. Matkaa tehtiin ensin vesitse ja Amerikassa sitten halki maan junalla. Vierem\u00e4ll\u00e4 on paikka, jonka nimi on Amerikka. Se on saanut kuulemma nimen sen mukaan, kun jotkut luulivat j\u00e4rven toisella puolen olevan Ameriikan, kun olivat kuulleet, ett\u00e4 sinne oli paljon mennyt suomalaisia siirtolaisiksi. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on edellisi\u00e4 blogejani eri aiheista:<\/p>\n\n\n