{"id":2488,"date":"2025-02-13T12:20:16","date_gmt":"2025-02-13T12:20:16","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2488"},"modified":"2025-12-16T04:39:52","modified_gmt":"2025-12-16T04:39:52","slug":"tampere-vanhoissa-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2488","title":{"rendered":"Tampere vanhoissa postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

Tuon n\u00e4ytille postikorttikokoelmastani vanhoja kuvakortteja Tampereelta. Aloitin n\u00e4iden kaupunkien esittelyn Kuopiosta, josta tein kaksi kuvapainotteista blogia. Sitten olivat j\u00e4rjestyksess\u00e4 vuorossa Heinola, Hanko , Jyv\u00e4skyl\u00e4 , Sortavala ja Imatra. Nyt olen Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, Tampereella. Olen itse vieraillut ehk\u00e4 vain noin kymmenen kertaa Tampereella. Nuorempana k\u00e4vin jalkapalloilemassa Ilves-Kissoja vastaan Mikkelin Palloilijoiden junioreissa pelatessani. Kiersimme silloin mestaruussarjassa olleen edustusjoukkueen mukana kaikilla paikkakunnilla, jotka Mikkelist\u00e4 katsoen olivat kohtuullisen ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. My\u00f6hemmin k\u00e4vimme perheemme kanssa l\u00e4hinn\u00e4 S\u00e4rk\u00e4nniemess\u00e4 lastemme iloksi silloin jo Helsingist\u00e4 ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin. Ohitse olen ajellut varmaan yht\u00e4 monta kertaa, kun olemme Pirkanmaalla m\u00f6kkeilleet eri paikoissa parin vuosikymmenen aikana.<\/p>\n\n\n\n

Tampereella on asukkaita noin 260 000. Kaupunki perustettiin vuonna 1779. Kokonaispinta-ala on noin 690 km2. Minulla on aika paljon postikortteja Pyynikin alueelta. Se on kaupunginosa l\u00e4hell\u00e4 Yl\u00e4-Pispalaa ja Tampereen keskustaa. Pyynikinharju on maailman korkein soraharju. Se kohoaa 162 metrin korkeuteen merenpinnasta. <\/p>\n\n\n\n

Tuon n\u00e4it\u00e4 korttejani ik\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 n\u00e4ytille t\u00e4m\u00e4n osion osalta. N\u00e4it\u00e4 Tampere-kortteja on sen verran, jotta luulen n\u00e4ist\u00e4 kertyv\u00e4n 3-4 blogia, kun aina yhdess\u00e4 on tapani tuoda esille 12 postikorttia. Kaikki postikorttini ovat t\u00e4ll\u00e4 kertaa yli sata vuotta sitten liikkuneita. Laitan joidenkin korttien yhteydess\u00e4 enemm\u00e4nkin autenttista tietoa sen mukaan, miten se tuntuu kiinnostavalta itsest\u00e4ni. L\u00e4hden liikkeelle Pyynikilt\u00e4 toukokuussa vuonna 1901.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 21.5.1901 Pyynikki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Autenttisuutta tulee esille my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 vanhimmissa postikorteissa sen johdosta, ett\u00e4 toisella puolella korttia ei ollut tilaa kirjoitukselle osoitetietojen lis\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 kortti on l\u00e4hetetty neiti Vera \u00d6stringille Ouluun Suomalaiseen tytt\u00f6kouluun. Kortin l\u00e4hetti Aune.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti Tampere Pyynikki 25.4.1904<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut vuonna 1904 rouva M. Holmberg Kirkkonummella. T\u00e4t\u00e4 korttia on myyty Paperikauppa H.C Friis Helsinki osoitteessa. Kortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Fanny.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 30.8.1905 Tampere<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut rouva Sofie Swanljung Raahessa syyskes\u00e4ll\u00e4 1905. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4n\u00e4 on Ida, joka kiittelee viimeisest\u00e4 ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 syd\u00e4mellisi\u00e4 terveisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
7.6.1906 Thermopyleen sola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Termopyleen aukio sijaitsee Pyynikin n\u00e4k\u00f6tornin l\u00e4hettyvill\u00e4 ja se on osin metsittynyt t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Termopyleen sola on Pyh\u00e4j\u00e4rven suuntaan laskeutuva kalliorotko Pyynikill\u00e4. Se on saanut nimens\u00e4 1800-luvun lopulla. Siin\u00e4 on otettu lainaus antiikin Kreikan Thermopylesin solasta, joka oli kuuluisa siell\u00e4 k\u00e4ydyst\u00e4 taistelustaan. T\u00e4m\u00e4 kortti on l\u00e4hetetty Helsinkiin Mikonkadulle toimittaja Ossian Ansakselle. Lapset ovat l\u00e4hett\u00e4neet onnittelut is\u00e4lleen. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n asti kaikki postikortit ovat kulkeneet samanlaisella postimerkill\u00e4. Laitan niist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kuvan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postimerkit<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

En tied\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 postimerkin hinta vastaisi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sen kuitenkin tied\u00e4t, ett\u00e4 oli melko edullista kokonaisuudessaan laittaa viesti\u00e4 postikortilla tuohon aikaan. Itse kortit olivat suhteellisen halpoja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 19.6.1906<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Tampereen Koskea ja tehtaita. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se tunnetaan selke\u00e4sti Tammerkoskena, joka sijaitsee N\u00e4sij\u00e4rven ja Pyh\u00e4j\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4. Korkeuseroa j\u00e4rvien v\u00e4lill\u00e4 on 18 metri\u00e4. Vesi virtaa koskessa etel\u00e4\u00e4n eli N\u00e4sij\u00e4rvest\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Kortin on saanut herra J. Lehikoinen Helsinkiin osoitteeseen Suruton No 35. Suruttomain villat olivat Helsingin Kallion kaupunginosassa Suruttomain kallioilla nykyisen H\u00e4meentien ja silloisen It\u00e4isen Viertotien varrella Torkkelinkadun ja Sakarinkadun v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Kortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Elli-serkku. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 2.3.1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on Wilhelm von Nottbeckin puistosta vuodelta 1908. Von Nottbeck oli Finlaysonin tehtaan omistaja ja t\u00e4m\u00e4 puisto on h\u00e4nen rakennuttama vuonna 1848. Maisematyylinen puisto rakennettiin entisen polttimorakennuksesta kunnostetun asuinrakennuksen ymp\u00e4rille. Puisto on nyttemmin vuonna 1995 siirtynyt kaupungin omistukseen. Kortin on saanut neiti Hilda Jakobowitsch Helsingiss\u00e4 Annegatan 31 osoitteeseen. H\u00e4meen kirjakauppa Tampereella on t\u00e4t\u00e4 korttia myynyt. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 10.11.1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talvista Tamperetta on kuvattu postikorttiin, joka on liikkunut marraskuussa 1908. Kortin on saanut neiti Fanny Nylund Nylanderin rautakauppaan. Eemeli on kortin Tampereelta h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt. Hevonen oli hyv\u00e4 ja turvallinen ajopeli tuohon aikaan. T\u00e4m\u00e4 kortti on painettu Hampurissa Saksassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 20.12.1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rouva Laina Nyberg on saanut t\u00e4m\u00e4n Tampere-aiheisen postikortin Wiipuriin. Korttia on myynyt Emil Lyytik\u00e4isen kirjakauppa Tampereella. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 9.3.1910 Pyynikki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on j\u00e4lleen n\u00e4kym\u00e4\u00e4 Pyynikilt\u00e4. Kortti on liikkunut kev\u00e4ttalvella vuonna 1910. Sen on saanut neiti Laula Ansas Waasaan. Serkut Rolf ja Gunnel ovat kortin l\u00e4hett\u00e4neet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 28.12.1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Tampereen talouskoulusta tehty postikorttikuva. Koulu perustettiin vuonna 1891. Sen tarkoituksena oli vastata k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeisiin. Koulussa toimi kolme eri tavoitteisiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 luokkaa. Alimmalla luokalla opetettiin ty\u00f6l\u00e4isnaisia keitti\u00f6taitojen alkeiden hallintaan. Toisen tason oppilaista koulutettiin palvelijattaria. Ylin taso oli tarkoitettu ison talouden haltijoiksi aikoville etenkin s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisille. Vuonna 1905 valmistui oma koulurakennus Koulukadulle ja se p\u00e4\u00e4tti ahtaiksi tulleissa vuokratiloissa opettamisen. Kyseess\u00e4 on siis postikortissa oleva rakennus. T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut tunnettu raittiuspuhuja ja -neuvoja Jalmari Matisto (1879-1947) Humppilasta. O. Maijala on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 13.9.1915
T\u00e4h\u00e4n postikorttiin on kuvattu Pyynikin n\u00e4k\u00f6torni. T\u00e4m\u00e4 tunnettiin alun perin Ilom\u00e4en puisena n\u00e4k\u00f6tornina. Tornin suunnitteli arkkitehti Georg Schreck. Se valmistui vuonna 1888. Torni vaurioitui vuoden 1918 sis\u00e4llissodassa k\u00e4ydyn Tampereen taistelun yhteydess\u00e4.
T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut neiti Ida Kivel\u00e4 Waasassa Osuusruokalassa. Lydia on kortin l\u00e4hett\u00e4nyt.

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Postikortti 18.2.1916<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neiti Fanny Nylund saa jo toisen kortin t\u00e4ss\u00e4 blogissa. Nyt h\u00e4nen osoitteensa on Albertinkatu 7 Helsingiss\u00e4. Anna Heiskala on kortin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4. Suomalainen Kirjakauppa Tampereella on t\u00e4t\u00e4 korttia myynyt. Pyynikki\u00e4 on j\u00e4lleen n\u00e4ytill\u00e4 korteissani. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen Tampere-aiheisten korttien anti. N\u00e4iden kautta paikallistiet\u00e4mys paranee. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on viimeisimpi\u00e4 artikkeleita blogeistani suorilla linkeill\u00e4.<\/p>\n\n\n