{"id":2659,"date":"2025-03-01T12:13:06","date_gmt":"2025-03-01T12:13:06","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2659"},"modified":"2025-12-16T04:33:44","modified_gmt":"2025-12-16T04:33:44","slug":"suomalaisia-postikorttitaiteilijoita-vuosikymmenien-varrella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2659","title":{"rendered":"Suomalaisia postikorttitaiteilijoita vuosikymmenien varrella"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1871 alkoivat postikortit liikkua Suomessa. Ensi alkuun niiss\u00e4 ei viel\u00e4 ollut kuvaa. Ensimm\u00e4isi\u00e4 piirrettyj\u00e4 postikortteja tuotiin Suomeen p\u00e4\u00e4osin Saksasta, Ruotsista ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Tuon t\u00e4ss\u00e4 kirjoitelmassa ihan satunnaisesti valitsemiani piirt\u00e4ji\u00e4 kotimaisten taiteilijoiden joukosta kymmenkunta esille lyhyen esittelyn ja yhden kortin my\u00f6t\u00e4. Piirt\u00e4ji\u00e4 on useita, joten jatkan samalla systeemill\u00e4 my\u00f6hemmin. N\u00e4m\u00e4 postikortit ovat kaikki omien ker\u00e4\u00e4mieni korttien joukosta. <\/p>\n\n\n\n

Esittelen lyhyesti t\u00e4ss\u00e4 postikorttipiirt\u00e4j\u00e4t nimelt\u00e4\u00e4n Oscar Furuhjelm, Helena Helkama, Lauri Santtu, Yrj\u00f6 K\u00f6nni, Alexander Lindeberg, Urpo Maasio, Erkki Sandberg, Woldemar Toppelius , Guni Wahlroos-Saarela ja Matti War\u00e9n. Menee varmasti jonkin aikaa ennen kuin olen yht\u00e4 lyhyesti esitellyt teille kaikki kotimaiset taiteilijat, joiden postikortteja itselt\u00e4ni l\u00f6ytyy. Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin ulkolaisiin piirt\u00e4jiin, joiden joukossa on jo minullekin kertynyt monta suosikkia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oscar Furuhjelm<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Knut Oscar Furuhjelm syntyi 21.11.1880 Varsovassa Puolassa. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Rolf toimi siell\u00e4 upseerina. \u00c4iti oli puolalainen. Oscar Furuhjelm oli suomalaisen julistustaiteen kehitt\u00e4j\u00e4 1900-luvun alussa. H\u00e4n oli opiskellut vuosina 1900-1902 Helsingin Polyteknillisess\u00e4 opistossa. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n opiskeli ulkomailla aloittaen K\u00f6\u00f6penhaminan taideakatemiassa. Sen j\u00e4lkeen oli erilaisia opintoja M\u00fcncheniss\u00e4, Berliiniss\u00e4 ja Pariisissa. Furuhjelm tuli julkisuudessa tunnetuksi sek\u00e4 julistetaiteilijana ett\u00e4 sarjakuva- ja pilapiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Siin\u00e4 ohessa h\u00e4n suunnitteli ja piirsi postikortteja. Oscar Furuhjelm kuoli 6.4.1963 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 6.8.1941 kentt\u00e4postissa. Nuoripari istuu meren tai j\u00e4rven rannalla kuutamossa. Kortin on saanut Margaretha-neiti Topeliuksenkadulle Helsinkiin.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Helena Helkama<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Helena Helkama oli omaa sukuaan Alfthan. H\u00e4n syntyi 16.1.1916 Viipurissa. Vuonna 1942 Helena avioitui yritysjohtaja Paavo Helkaman kanssa. Miehens\u00e4 sai kauppaneuvoksen arvonimen 1960-luvulla. Helena kuoli 23.12.2004.<\/p>\n\n\n\n

Oheisen postikortin on Helena piirt\u00e4nyt tytt\u00f6nimell\u00e4\u00e4n. Kortti on kulkematon, joten ajan m\u00e4\u00e4rityst\u00e4 ei n\u00e4e postileimasta tai tekstist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lauri Santtu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lauri Aleksanteri Santtu oli viel\u00e4 vuoteen 1939 sukunimelt\u00e4\u00e4n J\u00e4rvinen. H\u00e4n syntyi 3.8.1902 Valkeasaaressa Inkeriss\u00e4. H\u00e4n oli taidegraafikko ja -piirt\u00e4j\u00e4, lausuntataiteilija ja professori. Lauri aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1924. Pian opiskelu tyss\u00e4si rahan puutteeseen ja h\u00e4n keskeytti ne. H\u00e4n l\u00e4hti Viipurin sahateollisuuskouluun. My\u00f6hemmin valmistuttuaan sille alalle h\u00e4n metsi\u00e4 leimikoidessaan piirteli vapaa-ajallaan mets\u00e4nomistajien ja majapaikkojen is\u00e4ntien muotokuvia pit\u00e4en yll\u00e4 piirustustaitojaan. Lauri Santtu kuoli 4.5.1986 Vantaalla. <\/p>\n\n\n\n

Herrasv\u00e4ki Kannisto on saanut t\u00e4m\u00e4n joulu- ja uuden vuoden kortin Tehtaankadulle Helsinkiin. Postimerkin irrotus on vienyt leiman menness\u00e4\u00e4n, joten aikaa ei n\u00e4y. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yrj\u00f6 K\u00f6nni<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yrj\u00f6 K\u00f6nni syntyi 23.11.1908 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n oli taidemaalari ja graafikko. H\u00e4n on saavuttanut Rudolf Koivu-palkinnon kuvituksistaan lastenkirjoihin. Yrj\u00f6 K\u00f6nni kuoli 8.2.1997. <\/p>\n\n\n\n

Alikersantti Paavo Kuusisaari on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin 8.3.1944 sinne johonkin. Lammilta sen on l\u00e4hett\u00e4nyt rakkaalleen Mama.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alexander Lindeberg<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alexander Lindeberg syntyi 12.5.1917 Donin Rostovissa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n oli taidemaalari ja kuvittaja. Is\u00e4 oli suomalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja \u00e4iti ven\u00e4l\u00e4inen. Lindeberg oli sotien aikaan TK-piirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Suomen armeijassa. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n toimi WSOY:n kuvittajana. Rudolf Koivu-palkinto on h\u00e4nelle luovutettu kahdesti. Lindeberg kuoli 8.12.2015 Helsingiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on saanut maisteri Tytti Helsinkiin. Sen on l\u00e4hett\u00e4nyt Tilda-t\u00e4ti, Sohvi-t\u00e4ti ja Raija. Leima on 16.12.1941 p\u00e4iv\u00e4tty. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Urpo Maasio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Urpo Maasio on syntynyt 25.5.1901. Aiemmalta sukunimelt\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli Manelius. H\u00e4n oli piirt\u00e4j\u00e4 ja taitelija sek\u00e4 litogrofi. H\u00e4n on opiskellut Ateneumissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. H\u00e4nell\u00e4 on ollut laaja postikorttituotanto. Maasio kuoli 5.2.1984. H\u00e4nen postikorttejaan minulla on sen verran, jotta voin niist\u00e4 ,y\u00f6hemmin tehd\u00e4 ihan oman kirjoitelman.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Maasion postikortti on liikkunut 8.7.1944 Kentt\u00e4postissa. Sen on saanut rouva E. Hartman Waasaan. V\u00e4nrikki Bj\u00f6rnstr\u00f6m on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Erkki Sandberg<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Erkki Sandberg on kotkalainen tunnettu kuvataiteilija. H\u00e4net tunnetaan erityisesti meri-, saaristo – ja Lappi-aiheisista t\u00f6ist\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen erikoisalaansa ovat my\u00f6s pikkutarkat luonnon yksityiskohdat. H\u00e4n on tehnyt my\u00f6s runoja, joissa yhdistyy runollinen teksti ja piirrokset.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut Terttu Munkkiniemeen Helsinkiin vuonna 1994. Arvon perhe on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Woldemar Toppelius<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Woldemar Feodor Toppelius on syntynyt 11.7.1858 Kostrovassa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n oli suomalainen majuri ja meriaiheita maalannut taiteilija. H\u00e4n l\u00e4hti aluksi sotilasuralle ja k\u00e4vi Kiovan sotilaslukion sek\u00e4 Konstantinovin sotaoppilaitoksen. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4vi viel\u00e4 Nikolajevin yleisesikunta-akatemian. H\u00e4n palveli Kaartin pataljoonassa Helsingiss\u00e4. Taideopintoja h\u00e4n suoritti k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun. H\u00e4n opiskeli my\u00f6s Pariisissa ja K\u00f6\u00f6penhaminassa taidemaalausta sek\u00e4 teki opintomatkoja my\u00f6s muualla ulkomailla. Toppelius oli avioliitossa vuodesta 1888 l\u00e4htien taidemaalari Marga Kiseleffin kanssa. H\u00e4n kuoli Helsingiss\u00e4 12.10.133. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 29.8.1924 Helsingist\u00e4 Pusulaan neiti Kerttu Knuutilalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Guni Wahlroos-Saarela<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortin on piirt\u00e4nyt Guni Wahlroos-Saarela. H\u00e4n k\u00e4ytti t\u00f6iss\u00e4\u00e4n signeerausta Guni.<\/p>\n\n\n\n

Tytt\u00f6 ker\u00e4\u00e4 kukkia. Kortti on liikkunut vuonna 1947 rouva Ella Berglundille Kirkkonummelle. Sen on l\u00e4hett\u00e4nyt iloista p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 toivottaen Ella, Huldi , Bruno ja Karen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matti Waren<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Matti Eliel War\u00e9n syntyi 28.11.1891 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumssa vuosina 1909-1912. H\u00e4n teki opintomatkan vuonna 1914 Pariisiin yhdess\u00e4 opiskelutoverinsa Rudolf Koivun kanssa. War\u00e9n toimi lavastajana ja piirustuksenopettajana 1920-luvulla. P\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n vakinaisesti t\u00f6ihin Kansallisteatteriin j\u00e4tti h\u00e4n maalaamisen sivuty\u00f6ksi. Vuonna 1918 h\u00e4n solmi avioliiton taidemaalari Anni Brandtin kanssa. Matti Waren kuoli 2.3.1955. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on liikkunut k\u00e4sipostissa ja luovutettu puurojuhlassa kippari Hyv\u00e4riselle. Siin\u00e4 on toivotettu hauskaa iltaa sek\u00e4 toivottavan mantelin tuovan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 iloa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Koti-lehden kansi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n my\u00f6s piirustuksen Koti-lehden kannesta numerosta 9\/1933. Sen on lehteen laittanut p\u00e4\u00e4toimittaja Vilho Reima. Siit\u00e4 on tehty kortti aiemmin, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 minun korttini on liikkunut 20.1.1925. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut teologian opiskelija Birger Geber 20.1.1925.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lahden MM-kisat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lahdessa pidettiin hiihdon MM-kilpailut 24-28.2.1938. T\u00e4m\u00e4n kortin on piirt\u00e4nyt signeerauksella HB-37 minulle viel\u00e4 tuntematon piirt\u00e4j\u00e4. Minulla on my\u00f6s kaksi muuta korttia samoista kisoista, toinen kuvaa hiihtoa ja toinen slalomia. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti ei ole liikkunut ollenkaan. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 olivat kaikki postikortit t\u00e4ll\u00e4 kertaa! Jos havaitsette virheit\u00e4 tekstiss\u00e4, niin ilmoittakaa kommenteissa, Ne on nykyisin niin helppo korjata.<\/p>\n\n\n\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n suorat linkit muutamista edellisist\u00e4 blogeistani. Ne ovatkin kaikki postikortti-aiheisia siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harrastus on nyt p\u00e4\u00e4ll\u00e4 110 prosenttisesti.<\/p>\n\n\n