{"id":2687,"date":"2025-03-02T16:37:21","date_gmt":"2025-03-02T16:37:21","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2687"},"modified":"2025-12-16T04:32:53","modified_gmt":"2025-12-16T04:32:53","slug":"suomalaisia-postikortin-piirtajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2687","title":{"rendered":"Suomalaisia postikortin piirt\u00e4ji\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Jatkan kotimaisten postikorttien tekij\u00f6iden esittely\u00e4 ja samalla tuon n\u00e4ytille kultakin yhden kortin omasta kokoelmastani. Tuon tarjolle 12 piirt\u00e4j\u00e4\u00e4. He ovat t\u00e4ll\u00e4 kertaa Oskar Elenius, Inga Fagerholm, Hjalmar Hagelstam, Sanny Hagelstam-Federley, Frans Hautala, Werner Holmberg, Eeli Jaatinen, Aapo Kangasmaa, Leonard Kusmin, Kirsti Liimatainen, Etel Raivio ja Vihtori Ylinen.<\/p>\n\n\n\n

Tekij\u00e4t ja kortit eiv\u00e4t ole miss\u00e4\u00e4n erikoisessa suosituimmuusj\u00e4rjestyksess\u00e4, vaan ryhmittely tulee ihan sen mukaan, ett\u00e4 lajitteluty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4ni n\u00e4m\u00e4 ovat nyt viimeksi tulleet esille. J\u00e4rjestelyn lis\u00e4ksi olen samassa yhteydess\u00e4 kuvannut korttini helpottamaan niiden tulevaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 28.4.1913<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen postikortin on piirt\u00e4nyt Oskar Elenius. H\u00e4n syntyi 16.5.1884 Valkealassa. H\u00e4n oli opettaja ja taidemaalari. H\u00e4n opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1904-1907 ja sitten Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1906-1907. Ensiksi mainittuun kouluun h\u00e4n p\u00e4\u00e4si opettajaksi vuonna 1920 toimien siin\u00e4 vuoteen 1930. H\u00e4n opetti my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enopistossa 1929-1930. Vuodesta 1930 alkaen h\u00e4n toimi johtavana opettajana maalariammattikoulussa. Oskar Elenius kuoli 20.6.1965 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on kulkenut T\u00f6rn\u00e4v\u00e4lt\u00e4 Helsinkiin rouva Josephine Erwastille Malminrinteeseen. Kortin on l\u00e4hett\u00e4nyt Bielo. Neito veneess\u00e4 saa kuulla viulun soittoa.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 19.11.1948<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on piirt\u00e4nyt Inga Fagerholm omaa sukuaan Helander. H\u00e4n on syntynyt vuonna 1911 Oravaisissa. H\u00e4n oli taidemaalari, kuvittaja, postikorttitaiteilija ja paperinukkemestari. H\u00e4n oli Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1924-1932. H\u00e4n on tehnyt yli kymmenen omaa lastenkirjaa ja sen p\u00e4\u00e4lle h\u00e4n on kuvittanut muiden tekemi\u00e4. H\u00e4nen aktiivinen kuvittajauransa kesti kymmenisen vuotta. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 Ingan piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 postikortissa on tytt\u00f6, ruusut ja lepp\u00e4kerttu. Kortti on liikkunut 19.11.1948. Sen on saanut rouva Hulda L\u00e5ngstedt Kirkkonummella. Syd\u00e4melliset onnittelut on h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt nimip\u00e4iv\u00e4n johdosta Mikael.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 24.12.1918<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hjalmar Hagelstam on t\u00e4m\u00e4n postikortin piirt\u00e4nyt. Hjalmar syntyi 13.4.1899 Nurmij\u00e4rvell\u00e4. H\u00e4n oli taidemaalari ja graafikko, kuvittaja sek\u00e4 lavastaja. H\u00e4n toimi my\u00f6s Vapaan taidekoulun opettajana vuosina 1938-1940. Samoihin aikoihin h\u00e4n kirjoitteli my\u00f6s taidearvosteluja Svenska Pressen-lehteen. Monipuolinen Hagelstam toimi my\u00f6s mainos- ja pilapiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1918-1923. My\u00f6s Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa h\u00e4n suoritti taiteen opintoja. Ulkomailla h\u00e4n opinnon nelj\u00e4 vuotta Pariisissa ja my\u00f6s Italiassa vuonna 1929. Hjalmar oli sotilasarvoltaan kornetti eli se vastasi l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4nrikki\u00e4. H\u00e4n haavoittui 1.9.1941 ja kuoli kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Uudellakirkolla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Hjalmar Hagelstamin piirt\u00e4m\u00e4 postikortti pikkuisesta lotasta on liikkunut 24.12.1918. Sen on saanut neiti Fanny Lehtinen Castreninkatu 10 osoitteeseen Helsingiss\u00e4. Sandra on sen l\u00e4hett\u00e4nyt ja hauskaa joulua siin\u00e4 toivottanut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 6.12.1925<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sanny Hagelstam-Federley syntyi 23.5.1868 Helsingin maalaiskunnassa. H\u00e4n oli taidemaalari ja kirjailija. H\u00e4n kirjoitti ruotsin kielell\u00e4. H\u00e4nen aviopuolisonsa oli Alex Federley. Sanny k\u00e4vi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun vuosina 1885-1889. H\u00e4n teki taiteen merkeiss\u00e4 opintomatkan Pariisiin vuonna 1900. Sanny Hagelstam-Federley kuoli 27.11.1932.<\/p>\n\n\n\n

Oheisen postikortin on saanut k\u00e4sipostissa Tyyne Koivunen. Iloista iltaa on toivottanut O.S. Postikortissa on \u00f6inen rantamaisema.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kotipiha-niminen kortti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on piirt\u00e4nyt Arvo Fredrik Hautala. H\u00e4n syntyi 11.8.1895 Tuusulassa. Elinaikansa h\u00e4n enimm\u00e4kseen vaikutti Vaasassa ja Helsingiss\u00e4. Frans Hautalan kuuluisimpia t\u00f6it\u00e4 on Pet\u00e4j\u00e4veden kirkon alttarimaalaus. Sen nimi on Jeesus siunaa lapsia ja se valmistui vuonna 1928. Hautala opiskeli Ateneumissa ja ryhtyi sen j\u00e4lkeen vapaaksi taiteilijaksi. H\u00e4n spesialisoitui maisemien kuvaajaksi, mutta harjoitti my\u00f6s muotokuvamaalausta. Vaasasta Helsinkiin Hautala muutti vuonna 1938. Siell\u00e4 h\u00e4n kuoli olympiavuonna 1952 elokuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on Kuvataiteen painama. Se ei ole liikkunut. Pihapiiriss\u00e4 on lapsia ja kanoja idyllisess\u00e4 maalaismaisemassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 25.12.1912<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Gustaf Werner Holmberg syntyi 1.11.1830 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua vuosina 1842-1852. Jo seuraavana vuonna h\u00e4n muutti Saksaan D\u00fcsseldorfiin. H\u00e4n asui ja ty\u00f6skenteli siell\u00e4 varhaiseen kuolemaansa saakka. Holmberg tunnetaan romanttisista maisemamaalauksistaan. Holmbergia kutsuttiin 28-vuotiaana Weimarin taideakatemian professoriksi, mutta h\u00e4n kielt\u00e4ytyi teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Jo ennen kuin keuhkotauti mursi h\u00e4nen terveytens\u00e4, h\u00e4n aavisti kuolevansa nuorena. H\u00e4n kuoli 24.9.1860 D\u00fcsseldorfissa 29 vuotiaana. <\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti kuvaa er\u00e4\u00e4n tiedoston mukaan maantiet\u00e4 H\u00e4meess\u00e4. Itse luulen kyseess\u00e4 olevan h\u00e4m\u00e4l\u00e4isen h\u00e4rk\u00e4tie, joka lasten loruissakin mainitaan. Oheinen kortti on liikkunut 25.12.1912. Se on siis tehty jonkin Wernerin maalauksen pohjalta kuvattuna. Neiti Anna Kanerva Aurakatu 13 osoitteessa Turussa on saanut t\u00e4m\u00e4n postikortin. Sen on l\u00e4hett\u00e4nyt Lydia. Kortti on painettu L\u00fcbeckiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti vuodelta 1948<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kes\u00e4inen postikortti veneilev\u00e4st\u00e4 nuoresta parista on Eeli Jaatisen piirt\u00e4m\u00e4. H\u00e4n syntyi 10.12.1905 Tampereella. H\u00e4n oli taidemaalari, kuvittaja ja pilapiirt\u00e4j\u00e4. H\u00e4n opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Siell\u00e4 oli h\u00e4nen aikanaan opettajana Eero J\u00e4rnefelt. Jaatisen 1940-luvulla maalaama suojelusenkeli\u00e4 ja kahta lasta kuvaava maalaus on levinnyt aikanaan tauluna lukuisiin suomalaiskoteihin. Minulla on Jaatisen piirt\u00e4mi\u00e4 postikortteja sen verran monta, ett\u00e4 teen h\u00e4nest\u00e4 viel\u00e4 aivan oman bloginsa. Eeli Jaatinen kuoli Helsingiss\u00e4 24.11.1970.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen idyllinen postikortti j\u00e4rvelt\u00e4 veneineen ja lumpeen lehtineen on kulkematon. Se on piirretty vuonna 1948. Kortti on Kuvataiteen kustantama ja painama.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 23.8.1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taidemaalari Alvar Edvard (Aapo) Kangasmaa syntyi 22.7.1883 Lahdessa. H\u00e4nen aiempi sukunimens\u00e4 oli Hedman. Aapo opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuonna 1900 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1900-1901. My\u00f6s Helsingin yliopiston piirustussali tuli h\u00e4nelle tutuksi opintojen kautta. Aapo Kangasmaa kuoli Helsingiss\u00e4 27.7.1951.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen kortti on liikkunut syyskes\u00e4ll\u00e4 Antrean kirkonkyl\u00e4\u00e4n. Se on osoitettu poikanen Jorma Wegeliukselle. Sen on postannut Helsingist\u00e4 is\u00e4. Postikortissa pojat ovat onkimassa laiturilta k\u00e4sin. \u00c4idill\u00e4 on pikkuinen lapsi syliss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 5.3.1933<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Leonid Kusmin on t\u00e4m\u00e4n postikortin piirt\u00e4nyt. H\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt taiteilijanime\u00e4 A. Haapala ja Haapanen. Leonid Kusmin oli ven\u00e4l\u00e4issyntyinen taidemaalari. H\u00e4n syntyi Roslavissa vuonna 1891 ja kuoli vuonna 1951 Helsingiss\u00e4. Leonid oli kuvanveist\u00e4j\u00e4 ja taiteilija. Taiteellisia opintoja h\u00e4n sai Pietarin taideakatemiassa aikanaan. Helsinkiin h\u00e4n muutti vuonna 1926. <\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on liikkunut 5.3.1933. Kortin on saanut neiti Laila Malmstr\u00f6m Ahmoon Karkkilassa. Annikki on h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt onnittelut. Naisella ei ole h\u00e4d\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun kilpakosijoita riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti 21.12.1944<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin on piirt\u00e4nyt Kirsti Liimatainen. Minulla on h\u00e4nen korttejaan sen verran, ett\u00e4 teen h\u00e4nest\u00e4 my\u00f6s aivan oman blogin niin kuin mainitsin tekev\u00e4ni Eeli Jaatisestakin. Kun olette hautausmailla n\u00e4hneet Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden muistomerkin, niin se on todenn\u00e4k\u00f6isesti Kirstin suunnittelema. H\u00e4n teki Karjala-liitolle viisi luonnosta, jonka pohjalta on Suomessa tehty useita veistoksia.<\/p>\n\n\n\n

Oheisessa kortissa mummo lueskelee Raamattua. Kortti on liikkunut 21.12.1944. T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut maisteri Tytti Kannisto Tehtaankadulle Helsinkiin. Sen on Raija Orivedelt\u00e4 l\u00e4hett\u00e4nyt. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Laskettelukortti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheisen kortin piirt\u00e4j\u00e4 on Et(h)el Viola Raivio omaa sukuaan Lindberg. H\u00e4n syntyi 8.5.1905 Helsingiss\u00e4. Taiteilija Etel Raivio piirsi satoja postikortteja. H\u00e4n signeerasi ne alkukirjaimin E.R. tai sukunimell\u00e4 Raivio. T\u00e4m\u00e4 uuden vuoden kortti ruotsin kielell\u00e4 on kulkematon. Piirrosaiheen on Etel saanut varmasti Lapista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 17.4.1936<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viimeisen\u00e4 on 12 kuvataiteilijan esittelyss\u00e4 Vihtori Johannes Ylinen. H\u00e4n syntyi 28.3.1879 Yl\u00e4neell\u00e4. Taiteen opinnot h\u00e4n aloitti ylioppilaaksi valmistumisensa j\u00e4lkeen Turun piirustuskoulussa syksyll\u00e4 1897. My\u00f6hemmin opinnot jatkuivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingiss\u00e4. Siell\u00e4 h\u00e4n tapasi tulevan vaimonsa Saima Tigerstedtin. Yhdess\u00e4 he k\u00e4viv\u00e4t h\u00e4\u00e4- ja opintomatkalla Pariisissa. Vihtori Ylinen tunnetaan ennen kaikkea h\u00e4nen Rauma-aiheisista maalauksistaan. H\u00e4n kuvasi maalauksissaan my\u00f6s maaseutua ja maisemia eri puolilta Suomea. Vihtori kuoli 11.5.1953 Yl\u00e4neell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on saanut herra Otto Rimppi Vuorikatu 18 osoitteeseen Helsingiss\u00e4. Helmi on sen l\u00e4hett\u00e4nyt Uusikaupungista.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on viimeisimm\u00e4t postikorttiblogini:<\/p>\n\n\n