{"id":2716,"date":"2025-03-04T14:32:26","date_gmt":"2025-03-04T14:32:26","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2716"},"modified":"2025-12-16T04:32:05","modified_gmt":"2025-12-16T04:32:05","slug":"suomalaisia-postikortin-tekijoita-kolmannen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2716","title":{"rendered":"Suomalaisia postikortin tekij\u00f6it\u00e4 kolmannen kerran"},"content":{"rendered":"\n

Jatkan oman postikorttikokoelman suomalaisten piirt\u00e4jien lyhytesittely\u00e4. Aiemmin olen tuonut v\u00e4h\u00e4n reilu kaksikymment\u00e4 taiteilijaa kortin kanssa n\u00e4ytille ja esittelyyn. Nyt tuon sellaisia nimi\u00e4 kuin Rainer Baer, Ola Fogelberg, Anne-Marie Hede, Tove Jansson, V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Eero J\u00e4rnefelt, Airi Kari, V\u00e4in\u00f6 Lauerma, Arvi M\u00e4enp\u00e4\u00e4, Aukusti Tuhka, Martta Wendelin ja Victor Westerholm. Kahdesta heist\u00e4 olen ehtinyt tehd\u00e4 blogeja jo muutamia vuosia sitten. He ovat Eero J\u00e4rnefelt ja Martta Wendelin, joiden molempien t\u00f6it\u00e4 olen J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 asuvana saanut k\u00e4yd\u00e4 katsomassa milloin J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n taidemuseossa tai sitten Erkkolassa ja Halosenniemess\u00e4. Laitan heid\u00e4n blogeistaan linkit esittelyn yhteyteen. Aloitan aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 postikortin ja sen piirt\u00e4j\u00e4n esittelyn. K\u00e4yn samalla l\u00e4pi kortin liikkumisvaiheita. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Poromies<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rainer Baer on t\u00e4m\u00e4n joulukortin piirt\u00e4nyt. T\u00e4m\u00e4 mainosgraafikko ja kuvittaja on syntynyt vuonna 1904 Turussa ja kuollut vuonna 1974 my\u00f6s Turussa. H\u00e4n oli Turun Posliinitehtaan taiteilijoita. Rainer Baer on tehnyt kaksi kirjaa vuonna 1947. Toinen on Intiaanipoika Hiawatha ja toinen on sama ruotsiksi Indian pojken Hiawatha.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 lappalaisaiheinen postikortti on liikkunut Agnelta Ullavalle neiti Anna Uusi-V\u00e4h\u00e4l\u00e4lle. Pois revitty postimerkki on vienyt leimat menness\u00e4\u00e4n, joten ajankohtaa ei ole tiedossa.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pekka Puup\u00e4\u00e4 ja rouva Justiina<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Fogeli alias Ola Fogelberg on piirt\u00e4nyt oheisen kortin. Sarjakuvataiteilija ja Osuusliike Elannon mainosp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 syntyi 20.7.1894 Helsingiss\u00e4 ja kuoli 25.8.1952 Tammisaaressa. Fogelin tunnetuin luomus oli Pekka Puup\u00e4\u00e4, jota h\u00e4n piirsi sit\u00e4 vuosina 1925-1952. Ola vietti lapsuuden ja nuoruuden Oulunkyl\u00e4ss\u00e4. Ola Fogelberg oli kova sana my\u00f6s juoksuradoilla. Nuoruudessaan h\u00e4n juoksi Suomen enn\u00e4tyksi\u00e4. H\u00e4n alitti ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaisena 800 metrill\u00e4 2 minuuttia Suomen maaper\u00e4ll\u00e4 vuonna 1913 juosten 1.59,3. Lauri ”Tahko” Pihkala oli alittanut rajan aiemmin, muttei Suomessa. Suomen Urheiluehti nimitti Olaa loisjuoksijaksi. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana roikkua koko juoksun ajan k\u00e4rjess\u00e4 olevan juoksijan per\u00e4ss\u00e4 ja ohittaa t\u00e4m\u00e4 juuri ennen maalia valtavalla loppukirill\u00e4. H\u00e4n edusti Helsingin Jyry\u00e4. Ola lopetti juoksemisen nuorena, mutta toimi keskeisen\u00e4 vaikuttajana Ty\u00f6v\u00e4en Urheiluliitossa. <\/p>\n\n\n\n

Oheisessa kortissa ovat Pekka Puup\u00e4\u00e4 ja Justiina soutelemassa kuutamossa. Fogeli on piirt\u00e4nyt kortin vuonna 1944. Se on liikkunut Luvialle Sandra Stohlbornille. Onnellista uutta vuotta ovat toivottaneet Haanp\u00e4\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti 9.4.1936<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Anne-Marie Hede syntyi vuonna 1909 Helsingiss\u00e4 ja kuoli vuonna 2001 Genevess\u00e4 Sveitsiss\u00e4. H\u00e4n oli taidemaalari ja graafikko. H\u00e4n k\u00e4vi Taideteollisuuskoulua vuosina 1927-1928.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen Anne-Marien piirt\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut Tampereelta Pietarsaareen neiti Vieno Lintuselle. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut Valma.<\/p>\n\n\n\n

\"\n\"
Onnittelukortti 12.2.1945<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin on piirt\u00e4nyt kaikkien tuntema Tove Jansson. H\u00e4n syntyi Helsingiss\u00e4 9.8.1914 ja kuoli 27.6.2001 my\u00f6s Helsingiss\u00e4. H\u00e4n oli suomenruotsalainen kirjailija ja taidemaalari, pilapiirt\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 sarjakuvataiteilija. H\u00e4net tunnetaan maailmanlaajuisesti muumihahmojen luojana. Lapsuuden ja nuoruuden Tove sai viett\u00e4\u00e4 Katajanokalla. H\u00e4n asui Luotsikatu 4 osoitteessa. H\u00e4n oli tuottelias aina lapsuudestaan alkaen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on l\u00e4hetetty neiti Elma Kuivalaiselle Vuonislahteen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 6.4.1936<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 Aleksanteri H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen on yksi suosikkimaalareistani. H\u00e4n on tehnyt my\u00f6s alttaritauluja, muiden muassa T\u00f6ys\u00e4\u00e4n 1906, Nurmekseen 1914 ja Miehikk\u00e4l\u00e4\u00e4n vuonna 1924. V\u00e4in\u00f6 syntyi vuonna 1876 Helsingiss\u00e4 ja kuoli vuonna 1940 Kauniaisissa. H\u00e4n oli taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.<\/p>\n\n\n\n

Purjehdus on ollut V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen taideteoksen nimi, josta on sitten tehty t\u00e4m\u00e4 postikortti. Kortin on saanut herra Vilho Rimppi Helsinkiin Vuorikatu 18 osoitteeseen. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut Veps\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jeesus asettaa myrskyn<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eero J\u00e4rnefelt syntyi 8.11.1863 Viipurissa ja kuoli 15.11.1937 Helsingiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 postikortti on tehty Raahen kirkon alttaritaulusta Jeesus asettaa myrskyn. Laitan t\u00e4h\u00e4n suoran linkin toiselta blogipohjaltani k\u00e4sitt\u00e4en Eero J\u00e4rnefelti\u00e4 enemm\u00e4n: Taidemaalari ja professori Eero J\u00e4rnefelt Suvirannassa – Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kortti on l\u00e4hetetty Raahesta Waasaan neiti L. Hartmanille syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi. Edna on onnitteluttoivottanut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joulukortti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Airi Pellinen-Kari on t\u00e4m\u00e4n postikortin piirt\u00e4nyt. Korttitaiteilija on syntynyt vuonna 1897 Helsingiss\u00e4 ja h\u00e4n kuoli vuonna 1981 my\u00f6s siell\u00e4. Airi on tehnyt kaksi kirjaa, jotka ovat Vuodenajat v. 1944 ja samana vuonna ruotsiksi \u00c5rstider.<\/p>\n\n\n\n

Oheisessa joulukortissa tytt\u00f6 on saanut teht\u00e4v\u00e4kseen hakea polttopuita. Kortin on saanut herra Matti Alenius Helsingiss\u00e4 Franzeninkadulle. Juhani on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt. Korttia on myyty tuberkuloosity\u00f6n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti vuonna 1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 Lauerma on t\u00e4m\u00e4n joulukortin piirt\u00e4nyt. H\u00e4n oli tehtaan johtaja ja taidemaalari. Vauhti on hevosella kova, jotta voi olla Tapaninp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kyse. Silloinhan yleens\u00e4 otettiin pienet kisat hevosilla kirkonmenojen j\u00e4lkeen saman kyl\u00e4n miesten kesken, jotta kenen hevonen on nopein. V\u00e4in\u00f6 Lauerma syntyi 1887 ja h\u00e4n kuoli vuonna 1929.<\/p>\n\n\n\n

Kortin on saanut neiti Sylvi Lindell Juupajoella Pukkilassa. Hauskaa joulua on toivottanut Niilo Limnell. Kortti on kulkenut k\u00e4sipostissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keltanokka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on tehty Arvi M\u00e4enp\u00e4\u00e4n akvarellista Keltanokka vuodelta 1941. Itse teos on Tikanojan taiteilijakodissa Vaasassa. Arvi M\u00e4enp\u00e4\u00e4 syntyi 18.3.1899 T\u00f6ys\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4n kuoli 13.10.1976. M\u00e4enp\u00e4\u00e4 oli taidemaalari ja piirt\u00e4j\u00e4. H\u00e4n opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1918-1920. H\u00e4n teki paljonakvarelleja. P\u00e4\u00e4aiheena oli pohjalainen kyl\u00e4 ja sen el\u00e4m\u00e4nmeno.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen kortti on kulkematon. Itsell\u00e4ni meni v\u00e4liin nimet sekaisin. Minulla on ollut Mikkelin lyseossa opettajana Arvo M\u00e4enp\u00e4\u00e4. H\u00e4n opetti siell\u00e4 matematiikkaa. H\u00e4n n\u00e4ytti joskus liitutaululla, ett\u00e4 h\u00e4n pystyi piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kummallakin k\u00e4dell\u00e4 saman kuvion ja tekstin yht\u00e4 aikaa taululle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti vuodelta 1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aukusti Tuhka on piirt\u00e4nyt oheisen postikortin 1920-luvulla. August Tuhkanen syntyi 15.9.1895 Viipurissa. H\u00e4n kuoli 26.7.1973 Helsingiss\u00e4. Vuodesta 1920 alkaen h\u00e4n oli Aukusti Tuhka. H\u00e4n teki litografioita ja puupiirroksia. H\u00e4n oli perustamassa Suomen Taidegraafikot ry:t\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi Viipurin taiteenyst\u00e4v\u00e4in piirustuskoulua vuosina 1909-1915 ja Turun piirustuskoulua 1917-1919. August maalasi runsaasti postikortteja asuessaan Tampereella 1919-1920. H\u00e4n oli mukana talvi- ja jatkosodassa TK-piirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja valokuvaajana. Itselleni Aukusti Tuhka on tullut tutuksi nimen omaan valokuvaajana. Olen ollut v\u00e4litt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vanhoja valokuvia kahdessa Helsingin valokuvaryhm\u00e4ss\u00e4 Facebookin puolella ja etenkin 1950-luvulla Aukusti on tehnyt ahkeraa ty\u00f6t\u00e4 Helsinki\u00e4 kuvatessaan.<\/p>\n\n\n\n

Oheisen postikortti on piirretty vuonna 1919. Jo silloin on Aukusti k\u00e4ytt\u00e4nyt signeerauksessa Tuhka-nime\u00e4, jonka h\u00e4n otti virallisesti omakseen seuraavana vuonna. Kortin on saanut neiti Ruth Lindblom k\u00e4sipostissa. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut Inger. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 31.12.1954<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheinen alttarikortti on itsens\u00e4 Martta Wendelinin piirt\u00e4m\u00e4. Olen tehnyt h\u00e4nest\u00e4 aika monta blogia, joten en sen enempi\u00e4 esittele h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, vaan laitan yhden blogeista kuvaamaan Marttaa. Oheisen postikortin on saanut Professori Oiva Kannisto perheineen Helsingiss\u00e4 Tehtaankadulla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on suora linkki toiselle WordPressin blogipohjalle. Tuon sielt\u00e4 n\u00e4ytille t\u00e4m\u00e4n artikkelin: Kuvataiteilija Martta Wendelin Tuusulasta – Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ecker\u00f6n postilaituri vuonna 1885<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on tehty Victor Westerholmin maalauksen Ecker\u00f6n postilaituri <\/em>pohjalta. Se on maalattu vuonna 1885 ja sijaitsee H\u00e4meenlinnan taidemuseossa. Se on \u00f6ljymaalaus kankaalle. <\/p>\n\n\n\n

Victor Westerholm syntyi vuonna 1860 Turussa ja kuoli 1919 my\u00f6s Turussa. H\u00e4n opiskeli D\u00fcsseldorfin taideakatemiassa 1870-1880-luvuilla. H\u00e4n oli taidemaalari ja professori. H\u00e4n toimi opettajana Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1880-luvulla. H\u00e4n oli koulun johtajana useita vuosikymmeni\u00e4. H\u00e4nen aikanaan siell\u00e4 opiskeli muun muassa W\u00e4in\u00f6 Aaltonen ja Juho Rissanen.<\/p>\n\n\n\n

Kortin on saanut k\u00e4sipostissa terttu Leenalta. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 kolmas osio kotimaisista postikorttien piirt\u00e4jist\u00e4. Jatkan sarjaani. Viel\u00e4 on tulossa teille ehk\u00e4 aivan outojakin nimi\u00e4, joita on vastaan tullut, kun olen omia korttejani j\u00e4rjestellyt ja kuvannut.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkan oman postikorttikokoelman suomalaisten piirt\u00e4jien lyhytesittely\u00e4. Aiemmin olen tuonut v\u00e4h\u00e4n reilu kaksikymment\u00e4 taiteilijaa kortin kanssa n\u00e4ytille ja esittelyyn. Nyt tuon sellaisia nimi\u00e4 kuin Rainer Baer, Ola Fogelberg, Anne-Marie Hede, Tove Jansson, V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Eero J\u00e4rnefelt, Airi Kari, V\u00e4in\u00f6 Lauerma, Arvi M\u00e4enp\u00e4\u00e4, Aukusti Tuhka, Martta Wendelin ja Victor Westerholm. Kahdesta heist\u00e4 olen ehtinyt tehd\u00e4 blogeja jo […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,57,90],"tags":[22,26],"class_list":["post-2716","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2716"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4006,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2716\/revisions\/4006"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}