{"id":2747,"date":"2025-03-06T16:02:06","date_gmt":"2025-03-06T16:02:06","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2747"},"modified":"2025-12-16T04:31:27","modified_gmt":"2025-12-16T04:31:27","slug":"kotimaisia-postikortin-tekijoita-neljannen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2747","title":{"rendered":"Kotimaisia postikortin tekij\u00f6it\u00e4 nelj\u00e4nnen kerran"},"content":{"rendered":"\n

Postikorttieni suomalaisten taiteilijoiden lyhytesittely jatkuu. Tuon j\u00e4lleen n\u00e4ytille 12 korttia ja niiden tekij\u00e4\u00e4. Nyt ovat vuorossa Albert Edelfelt, Jarl Falck, Bernard Hellstr\u00f6m, Erik Juselius, Severi Kantola, Bj\u00f6rn Landstr\u00f6m, Kosti Meril\u00e4inen, Eini Myllym\u00e4ki, Irma Salmi, Tyyne Salovaara ja Jaakko Siljus. Yrit\u00e4n muutamilla sanoilla kuvailla n\u00e4it\u00e4 kuvataiteilijoita Internetin ihmeellisi\u00e4 tietueita hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Akseli Einola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Akseli Eino Einola syntyi 27.9.1894 Viipurissa ja kuoli 18.2.1948 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n oli j\u00e4\u00e4k\u00e4ri, taiteilija, kuvittaja ja lastenkirjailija. H\u00e4n kuvitti kouluihin useita opetustauluja. Akselin puoliso oli Ester Blomqvist omaa sukuaan. Einola opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingiss\u00e4. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n oli vapaaehtoisena Saksassa saamassa sotilaskoulutusta ja osallistui sitten taisteluihin ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa Saksan it\u00e4rintamalla. <\/p>\n\n\n\n

Herrasv\u00e4ki Suominen Lahdessa on saanut oheisen joulukortin. Terveiset on tullut Irjalta, Aleksilta ja Tapiolta. Korttia on myyty keuhkotaudista toipuvien kodittomien naisten ty\u00f6hoitolan aikaansaamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Albert Edelfelt<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Albert Edelfelt syntyi 21.7.1854 Porvoossa ja h\u00e4n kuoli my\u00f6s siell\u00e4 18.8.1905. Kuolinsyy oli syd\u00e4nhalvaus. Albert Gustaf Aristides oli taidemaalari, graafikko ja kuvittaja. H\u00e4nen maalauksensa edustivat realismia. Edelfelt on yksi Suomen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 taidemaalareita. H\u00e4n oli my\u00f6s moninkertainen valtiop\u00e4iv\u00e4mies edustaen aateliss\u00e4\u00e4ty\u00e4. Edelfeltill\u00e4 oli hyv\u00e4t suhteet Ven\u00e4j\u00e4n hoviin. Oheinen postikortti on tehty vuoden 1877 tehdyn maalauksen Kuningatar Blanka pohjalta. Edelfelt sai maalata keisari Nikolai II:sta virallisen ja yksityisen muotokuvan ja keisariparin nuorimpien lasten muotokuvat. <\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on kulkematon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 13.12.1955<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jarl Oscar Raphael Falck syntyi 8.9.1901 ja h\u00e4n kuoli 15.4.1983. H\u00e4n oli itseoppinut taiteilija. H\u00e4n maalasi paljon Savoa kuvaavia teoksia. Falck ryhtyi ammattimaiseksi taidemaalariksi vuonna 1931. H\u00e4net tunnettiin kiihkomielisen\u00e4 ruotsin kielen aseman puolustajana. H\u00e4n teki rikkomuksista ilmoituksia jopa YK:n p\u00e4\u00e4sihteerille ja paaville. <\/p>\n\n\n\n

Oheisen postikortin on saanut neiti Lea Alenius Franzeninkadulle Helsinkiin. Lila on l\u00e4hett\u00e4nyt kortin Valkeakoskelta, jossa on 13.12.1955 ollut hirve\u00e4t pakkaset, kirjoitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 -30 C. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Bernard Hellstr\u00f6m<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Bernard Harald Hellstr\u00f6m syntyi vuonna 1905 ja kuoli vuonna 1953. H\u00e4n opiskeli muutaman vuoden arkkitehtuuria Polyteknisess\u00e4 korkeakoulussa Helsingiss\u00e4. Sitten h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti panostaa taiteelliseen uraan. H\u00e4n opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1924 ja vuosina 1927-1928. Vuodesta 1925 l\u00e4htien h\u00e4n opiskeli my\u00f6s Taideteollisuuskeskuskoulussa. Vuonna 1929 h\u00e4n k\u00e4vi opintomatkalla Pariisissa. My\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 tuli Tilgmannin Kuvataide-kustantamon toimittaja. H\u00e4n piirsi kuvakirjoja, seurapelej\u00e4 ja postikortteja. H\u00e4n oli kiinnostunut my\u00f6s heraldiikasta ja exlibriksist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kortin ovat saaneet Hildalta puurojuhlassa Ullavalla neidit Aino ja Alli Uusi-V\u00e4h\u00e4l\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Erik
Erik Juselius<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Erik Juselius syntyi vuonna 1891 Tammisaaressa ja kuoli vuonna 1948. H\u00e4n muutti Ahvenanmaalle 1930-luvun alussa ja ty\u00f6skenteli siell\u00e4 kuolemaansa saakka. H\u00e4n oli yksi Ahvenanmaan arvostetuimmista taiteilijoista sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. H\u00e4n maalasi Ahvenanmaan maisemaa perinteisell\u00e4 tyylill\u00e4 ennen kuin 1900-luvun suuri yhteiskunnallinen muutos valtasi sit\u00e4. H\u00e4n ehti dokumentoida tienoota maalauksiinsa melkoisesti, H\u00e4n vieraili Ahvenanmaan joka kolkassa moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n tai moottoriveneell\u00e4\u00e4n. Erik Juselius on kuvannut olkikattoisia rakennuksia, tuulimyllyj\u00e4, kauan sitten purettuja merenranta-asutuksia, kalastajakyli\u00e4 ja merenkulkua.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen Juseliuksen postikortti kuvaa kes\u00e4kuista iltaa Ahvenanmaalla. Kortin on saanut Helsingiss\u00e4 Valpurintielle neiti Anni Kirjavainen 21.8.1952. Sen on Lyyli h\u00e4nelle postittanut Nurmij\u00e4rvelt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Severi Kantola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansakoulunopettaja Severi Kantola (1880-1967) toimi opettajana Hein\u00e4maan kansakoulussa vuosina 1912-1945. H\u00e4nen vaimo Lyyli toimi opettajana my\u00f6s. Pariskunnan aloitteesta kyl\u00e4\u00e4n tuli rukoushuone, jonka alttaritaulun maalasi Severi Kantola vuonna 1934. Hein\u00e4maa on kyl\u00e4 pohjoisessa Orimattilassa P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on kulkematon. Kortin kuvassa on Hein\u00e4maan rukoushuoneen alttaritaulu. Siin\u00e4 on hein\u00e4maalainen perhe. Korttia on myyty Hein\u00e4maan Pitsinnypl\u00e4\u00e4j\u00e4t ry:n ja Hein\u00e4maan rukoushuoneen toiminnan hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Bj\u00f6rn Landstr\u00f6m<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomen ruotsalainen taiteilija, kirjailija, graafikko, kuvittaja sek\u00e4 tutkija Bj\u00f6rn Landstr\u00f6m syntyi 21.4.1917 Kuopiossa ja kuoli 7.1.2002 Helsingiss\u00e4. Monitoimisuutta kuvaa lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s ohjasi ja lavasti teatterissa. Alun perin Bj\u00f6rn opiskeli mainospiirt\u00e4j\u00e4ksi Tukholmassa. H\u00e4n aloitti taidemaalarina vuonna 1941 ja kirjailijana vuonna 1942. <\/p>\n\n\n\n

Oheinen joulukortti on Bj\u00f6rnin piirt\u00e4m\u00e4 vuonna 1945. Se on liikkunut vuonna 1947 rouva Martha Dahlstr\u00f6mille Helsinkiin H\u00e4meentielle. Jahnin perhe on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt Pietarsaaresta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kosti Meril\u00e4inen <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kosti Meril\u00e4inen syntyi 15.10.1886 Kurkijoella. H\u00e4n kuoli 11.1.1938. H\u00e4n oli taidegraafikko, taidemaalari ja pilapiirt\u00e4j\u00e4. Meril\u00e4inen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisuuskeskuskoulun iltakursseilla. H\u00e4n teki opintomatkoja Tanskaan, Italiaan ja It\u00e4valtaan. Meril\u00e4inen maalasi maisema- ja henkil\u00f6kuvia, mutta h\u00e4nen vahva lajinsa oli taidegrafiikka, erityisesti etsaus. Meril\u00e4isen boheemiin yst\u00e4v\u00e4piiriin kuuluivat muun muassa Jalmari Ruokokoski ja Ilmari Aalto. <\/p>\n\n\n\n

Oheisen kortin on saanut k\u00e4sipostissa rouva Aira Seinel\u00e4 Nurmossa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Eini Myllym\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eini Myllym\u00e4ki omaa sukua Kivist\u00f6 syntyi Helsingiss\u00e4 vuonna 1917 ja kuoli vuonna 1985 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n oli taiteilija, piirt\u00e4j\u00e4 ja kartanpiirt\u00e4j\u00e4. H\u00e4n teki nelj\u00e4 lastenkirjaa.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on kulkenut k\u00e4sipostissa neideille Alli ja Aino Ullavalla. Eero, Ester ja Alvari ovat sen antaneet. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 28.12.1965<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Irma Margareta Salmi oli kuvittaja. H\u00e4n syntyi 10.12.1910 Helsingiss\u00e4 ja kuoli 10.2.1999. Kirjojen kuvittamisen lis\u00e4ksi h\u00e4n teki postikortteja ja piirsi lehtien kansikuvia. Seura- ja Kuluttaja-lehti julkaisi h\u00e4nen piirroksiaan. Salmi opiskeli vapaassa taidekoulussa ja Ateneumissa.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen kortti on joulun aikoihin vuonna 1965 liikkunut Tyyne-rouvalle Euraan. Se l\u00e4hti H\u00e4meenlinnasta Mattiloilta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tyyne Salovaara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Piirustuksen opettaja Tyyne Salovaara syntyi Hausj\u00e4rvell\u00e4 22.2.1891. H\u00e4n opiskeli Helsingiss\u00e4. Vuonna 1917 h\u00e4n aloitti piirustuksenopettajana Tampereella reaalilyseossa. H\u00e4n on piirt\u00e4nyt numeroidun partioaiheisen postikorttisarjan 1920-luvulla. Itsell\u00e4ni on tuosta sarjasta kuusi postikorttia kulkemattomina kasassa. Tyyne Salovaara kuoli Tampereella 17.10.1953. Oheinen kortti on sit\u00e4 sarjaa numeroltaan 1 vuodelta 1920.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jaakko Siljus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jaakko Siljus on piirt\u00e4nyt oheisen joulukortin. Tiedot itse taiteilijasta ovat v\u00e4h\u00e4iset. Minulla on kolme h\u00e4nen piirt\u00e4m\u00e4\u00e4 korttia. H\u00e4n signeerasi korttinsa J.S.-merkinn\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen kortti on liikkunut herrasv\u00e4ki Nordmanille Vaasaan Koulukadulle 1940-luvulla. Sen ovat l\u00e4hett\u00e4neet Valkosalot. <\/p>\n\n\n\n

Olen nyt saanut tehdyksi nelj\u00e4 koostetta suomalaisista postikorttitaiteilijoista. Yh\u00e4 edelleen jatkan. Monta suurta nime\u00e4 on viel\u00e4 tulossa. Laitan t\u00e4h\u00e4n suorat linkit edellisist\u00e4 blogeistani, jos haluat n\u00e4hd\u00e4 ne reilut kolmekymment\u00e4 aikaisemmin esittelem\u00e4\u00e4ni piirt\u00e4j\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n