{"id":2820,"date":"2025-03-14T13:11:04","date_gmt":"2025-03-14T13:11:04","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2820"},"modified":"2025-12-16T04:29:16","modified_gmt":"2025-12-16T04:29:16","slug":"suomalaisia-kirkkorakennuksia-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2820","title":{"rendered":"Suomalaisia kirkkorakennuksia postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 on nelj\u00e4s blogini kirkoista Suomessa postikorttieni joukossa. Aiemmissa blogeissani ovat postikorttini olleet jopa sata vuotta vanhoja ja v\u00e4h\u00e4n nuorempia. Nyt olen liikkeell\u00e4 nuoremmilla korteilla. Korttien ohella esittelen hieman my\u00f6s kirkkoa Internetist\u00e4 saadun infon pohjalta. T\u00e4rkeimpin\u00e4 tietoina itse pid\u00e4n rakentamisajankohdan, arkkitehdin, alttaritaulun tekij\u00e4n sek\u00e4 aiheen ja kirkon koon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Forssan kirkko ja linja-autoasema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Forssan kirkko on minulle tutuksi tulleen arkkitehdin Josef Stenb\u00e4ckin (1854-1929) piirustusten mukaan tehty. H\u00e4n on siin\u00e4 mieless\u00e4 tuttu nimi kirkkojen rakentamisessa, koska h\u00e4n on niit\u00e4 Suomessa suunnitellut useita, joista yksi on nuoruuteni ajan kotikaupungin Mikkelin tuomiokirkko. Forssan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa t\u00e4ss\u00e4kin kortissa olevan linja-autoaseman l\u00e4hell\u00e4. Paikka on ns. St\u00e5hlmannin kallio Ronttism\u00e4en kupeessa. Osoite on I linja 4 Kalliom\u00e4ki. Kirkko rakennettiin vuosina 1914-1917. Se edustaa uusgoottilaista ja kansallisromanttista suuntausta. Materiaali on aivan sama kuin Mikkeliss\u00e4, punatiili. Istumapaikkoja on 850 henkil\u00f6lle. Erkki Kaila vihki kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 15.9.1918. Oli hieno asia saada oma kirkko Forssaan. Aiemmin k\u00e4ytiin sanan kuulossa Tammelassa. Kirkon erikoisuutena on sen kuoriosan kolme lasimaalausta, jotka esitt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4. Maalaukset ovat Erik Ehrstr\u00f6min taiteilemia vuodelta 1923. Ne kuvaavat Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4, kuolemaa ja yl\u00f6snousemusta.<\/p>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut valokuvaaja Volker von Bonin. Kortti on kulkematon Kuvataiteen kustantama.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Haapaveden kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haapaveden vanha kirkko oli tasavartinen ristikirkko. Se tuhoutui tuhopoltossa toukokuussa 1981. Kirkon vieress\u00e4 oli oli vuonna 1751 rakennettu kellotapuli, joka s\u00e4ilyi tulipalossa ja on edelleenkin n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Haapavedell\u00e4. Vanhan kirkon tilalle rakennettiin uusi kirkko, jossa on my\u00f6s seurakuntasali, kirkkoherranvirasto ja pienryhm\u00e4tiloja. Se vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n adventtina 1984.<\/p>\n\n\n\n

Kuvan t\u00e4h\u00e4n postikorttiin on ottanut Juha Sarkkinen. Paletti on t\u00e4m\u00e4n painanut. Kortti on liikkumaton, joten siit\u00e4 ei saa aikam\u00e4\u00e4rityst\u00e4 postileimojen puuttuessa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Halikon kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Entisen Halikon seurakunnan juuret ulottuvat aina 1300-luvulle, ehk\u00e4 viel\u00e4 kauemmaksi. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s seudun vanhimpiin kuuluva Halikon kirkko. Se sijaitsee kirkonkyl\u00e4n keskeisell\u00e4 m\u00e4ell\u00e4 ja n\u00e4kyy hyvin kirkonkyl\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4lle. Osoite on Kirkkorinne 1, 24800 Salo.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirkon arvellaan valmistuneen noin 1440. Alun perin harmaakivest\u00e4 rakennettu kaksilaivainen pitk\u00e4kirkko omistettiin Birgitalle, 1300-luvun pyhimykselle. Vuosien 1813-1815 muutoksissa pitk\u00e4kirkko laajeni ristikirkoksi. Vuosina 1989-1990 kirkko maalattiin aikaisempaa valoisammaksi. Alttaritaulu on vuodelta 1799 ja se on tuntemattoman tekij\u00e4n \u00f6ljymaalaus, keih\u00e4\u00e4npisto. Kirkkoon mahtuu 800 henkil\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Haminan kreikkalaiskatolinen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haminan ortodoksinen kirkko rakennettiin vuonna 1837. Sen suunnitteli todenn\u00e4k\u00f6isesti arkkitehti Louis Visconti, joskin on mahdollista ett\u00e4 kyseess\u00e4 voisi olla David Visconti. Py\u00f6r\u00f6temppeli edustaa uusklassismia ja bysanttilaista arkkitehtuuria. Kirkko on pyhitetty apostoleille Pietari ja Paavali. Kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin vieress\u00e4 paikalla, jossa sijaitsi aiemmin luterilaisen seurakunnan Elisabetin kirkko. Se oli puukirkko ja rakennettu vuonna 1750, mutta se tuhoutui Haminan palossa 1821. <\/p>\n\n\n\n

Ympyr\u00e4nmuotoisen kirkon esikuvana on Rooman antiikin ajan temppeli ja sittemmin katolilaiseksi kirkoksi muutettu Pantheon. Ikuisuutta symboloiva ympyr\u00e4n muoto vaihtuu kirkon sis\u00e4ll\u00e4 bysanttilaiseksi ristikirkoksi. <\/p>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut S. Ylismaa. Kortti on kulkematon ja sit\u00e4 on painanut Kuvataide. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heinola Pit\u00e4j\u00e4n kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Heinolan pit\u00e4j\u00e4nkirkko on suljettu 24.11.2024 ja on toistaiseksi pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirkko valmistui vuonna 1755. Todenn\u00e4k\u00f6isesti on kirkon rakentajana toiminut rakennusmestari August Sorsa. T\u00e4m\u00e4 puinen ristikirkko edustaa it\u00e4suomalaista kirkkotyyppi\u00e4. Kirkossa on noin 750 istumapaikkaa. Kirkon paanukatto on malliltaan harvinainen Suomessa. Sen malli on islamilaisesta maailmasta. Se rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle. Yksi kirkon erikoisuus on lukkarintuoli saarnatuolin vastapuolella. Siit\u00e4 lukkari johti seurakunnan veisuuta ennen urkujen aikaa. Nykyinen alttaritaulu on saatu seurakuntaan vuonna 1820. Sen maalaaja on ilmeisesti Lars Johan K\u00e4llstr\u00f6m. Sen aihe on Jeesus kantaa risti\u00e4\u00e4n<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut Volker von Bonin. Kuvataide on painanut t\u00e4t\u00e4 korttia. T\u00e4m\u00e4 ei ole kulkenut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4meenlinnan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

H\u00e4meenlinan kirkko on H\u00e4meenlinna-Vanaja seurakunnan p\u00e4\u00e4kirkko. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa torin laidalla. Kirkossa on 800 istumapaikkaa. Kirkon tornissa olevaan kappeliin mahtuu 25 henkil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tiilinen ja valkoiseksi rapattu kirkkorakennus valmistui vuonna 1798. Sit\u00e4 laajennettiin kellotornilla vuonna 1837 sek\u00e4 siipiosilla vuonna 1892. Se on tyylipuhtaimpia kustavilaisen klassismin edustajia Suomessa. Kirkon on suunnitellut Louis Jean Desprez jo vuonna 1789.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon alttaritaulun on maalannut minun suosikki Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin. Taulu on nimelt\u00e4\u00e4n Vapahtajan ilmestyminen Maria Magdaleenalle p\u00e4\u00e4si\u00e4isaamuna<\/em>. Aleksandra on maalannut my\u00f6s Ristiinan kirkon alttaritaulun. Se oli minun kotikirkkoni el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4iset kymmenen vuotta. Muita h\u00e4nen alttaritauluja on mm. Kerim\u00e4ell\u00e4, Karjalohjalla ja Lavialla. <\/p>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on j\u00e4lleen kuvannut Volker von Bonin. Kuvataide on t\u00e4t\u00e4 painanut. Korttini on kulkematon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Iisalmen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pyh\u00e4n Ristin kirkko Iisalmessa sijaitsee Haukiniemenkatu 10 osoitteessa. T\u00e4m\u00e4 tunnetaan my\u00f6s Iisalmen uusikirkko-nimell\u00e4. Arkkitehti Eino Pitk\u00e4nen suunnitteli t\u00e4m\u00e4n tiilest\u00e4 ja betonista tehdyn kirkon. Se valmistui vuonna 1934. Kirkko edustaa klassismiin pohjautuvaa uusasiallisuutta, joka muistuttaa funktionalismia vaaleine sein\u00e4pintoineen. Istumapaikkoja kirkossa on 700. Alttaritaulu on Uuno Eskolan tekem\u00e4 mosaiikkiteos Ristiinnaulittu<\/em>. T\u00e4ss\u00e4 kirkossa olen muutaman kerran k\u00e4ynyt. Anoppila oli aikanaan t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut Fredrik Georg Runeberg. Korttia on painanut Kuvataide. Se on kulkematon. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ilmajoen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ilmajoen seurakunnan kirkko on puinen ristikirkko Etel\u00e4-Pohjanmaalla. Se on Ilmajoen kolmas kirkko. Sen on suunnitellut ja rakentanut kirkonrakentaja Matti Honka. Se vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1766. Vihkimisen toimitti Ilmajoen silloinen kirkkoherra Salomon Hannelius. Kellotapuli on valmistunut vuonna 1804. T\u00e4m\u00e4nkin kirkon alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin. Sen h\u00e4n teki vuonna 1878. Taulu on kaksiosainen. Ylempi osa kuvaa yl\u00f6snousseen Jeesuksen ja Marian kohtaamista puutarhahaudalla. Alempi kuva esitt\u00e4\u00e4 haudassa olevaa Jeesusta, jota enkelit palvelevat. Istumapaikkoja kirkossa on 1200 henkil\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n

Kuvan t\u00e4h\u00e4n postikorttiin on ottanut Volker von Bonin joitakin vuosikymmeni\u00e4 sitten. Kuvataide on painanut t\u00e4t\u00e4 korttia. T\u00e4m\u00e4 on kulkematon. <\/p>\n\n\n\n

Blogit kirkoista jatkuvat my\u00f6hemmin. Minulla on l\u00e4hes sata korttia omassa kokoelmassani maamme kirkoista. Laitan t\u00e4h\u00e4n suorat linkit aiemmista samaa aihetta k\u00e4sitt\u00e4vist\u00e4 kuvapainotteisista kirjoitelmistani: <\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a> . T\u00e4m\u00e4 on tehty 10.12.2024.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 toinen osa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a> . T\u00e4m\u00e4 on tehty 29.12.2024.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 kolmas osa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a> . T\u00e4m\u00e4 on tehty 30.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on nelj\u00e4s blogini kirkoista Suomessa postikorttieni joukossa. Aiemmissa blogeissani ovat postikorttini olleet jopa sata vuotta vanhoja ja v\u00e4h\u00e4n nuorempia. Nyt olen liikkeell\u00e4 nuoremmilla korteilla. Korttien ohella esittelen hieman my\u00f6s kirkkoa Internetist\u00e4 saadun infon pohjalta. T\u00e4rkeimpin\u00e4 tietoina itse pid\u00e4n rakentamisajankohdan, arkkitehdin, alttaritaulun tekij\u00e4n sek\u00e4 aiheen ja kirkon koon. Forssan kirkko on minulle tutuksi tulleen arkkitehdin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,72,57,90],"tags":[22,26],"class_list":["post-2820","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-kirkot-ja-hautausmaat","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2820"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2820\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4002,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2820\/revisions\/4002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}