{"id":2896,"date":"2025-03-31T07:08:54","date_gmt":"2025-03-31T07:08:54","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2896"},"modified":"2025-12-16T04:19:08","modified_gmt":"2025-12-16T04:19:08","slug":"helsinkilaisia-rakennuksia-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2896","title":{"rendered":"Helsinkil\u00e4isi\u00e4 rakennuksia postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

Tuon n\u00e4ytille vanhoja postikortteja Helsingin merkityksellisist\u00e4 rakennuksista. Arvelen, ett\u00e4 korttien keski-ik\u00e4 on siin\u00e4 sadan vuoden kieppeiss\u00e4. Aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakennukset ovat Argoksen talo, Ateneum, Betania-talo, Fennia talo, Kallion kirkko, Lundqvistin liikepalatsi, Teknillinen korkeakouu ja Yliopisto. Esitelt\u00e4vist\u00e4 kohteista itselleni tuli erikoisen tutuiksi Ateneum ja Teknillinen oppilaitos. Olin 1990-luvulla Helsingin Rakennuspiiriss\u00e4 Erottajan alueella kiinteist\u00f6esimiehen\u00e4. Molemmissa n\u00e4iss\u00e4 mainitsemissa rakennuksissa tehtiin minun aikaan peruskorjauksia. Sit\u00e4kin kautta kiertelin monissa katselmuksissa urakoitsijoiden ja Rakennushallituksen asiaankuuluvien henkil\u00f6iden kanssa. Rakennusp\u00f6ly\u00e4 ja erityisesti asbestia sai varoa useinkin n\u00e4ill\u00e4 kierroksilla. Eip\u00e4 ollut kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n hengityssuojaimia k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Argosin talo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talosta puhutaan nyttemmin Argoksen talo nimell\u00e4. Oheinen postikortti on liikkunut neiti Lyli Johanssonille Tehtaankadulle yli sata vuotta sitten. Korttia on kustantanut Theodor Wulff.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksen sijainti on Pohjoisesplanadin ja Mannerheimintien kulmauksessa. Se on viisikerroksinen talo. Alun perin se rakennettiin asuintaloksi. Julkisivun suunnitteli John Settergren. Se oli Helsingin ensimm\u00e4isi\u00e4 jugend-tyylisi\u00e4 julkisivuja k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 rakennus. Se valmistui vuonna 1897. Heti talon valmistuksen aikaan alakertaan perustettiin Wulffin paperikauppa. Se antoi rakennukselle nimen, sill\u00e4 sit\u00e4 alettiin kutsua Wulffin kulmaksi. Paperikauppa toimi vuoteen 1965 t\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa. Stockmann osti Argoksen vuonna 1919. Talonjulkisivut ovat edelleen j\u00e4ljell\u00e4, mutta sis\u00e4tilat purettiin vuosina 1986-1987 Stockmannin tavaratalon laajennuksen tielt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ateneum<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheinen postikortti on kulkematon. Sit\u00e4 on kustantanut O.Y. Launis A.B. Ateneumin edustalla on ollut vossikka-ajureiden tolppapaikat tuohon aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehti Theodor H\u00f6ijer suunnitteli t\u00e4m\u00e4n uusrenessanssirakennuksen, joka valmistui vuonna 1887. Ensi alkuun t\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa oli Ateneumin taidemuseo ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu. Vuosina 1985-1991 t\u00e4t\u00e4 taloa peruskorjattiin. P\u00e4\u00e4sin tutustumaan l\u00e4hes korjattuun rakennukseen, kun siirryin Hakaniemest\u00e4 t\u00e4nne Helsingin ydinkeskustaan. Taloon tuli hyvin paljon uutta teknikkaa. Tavoitteena oli, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila pysyi vakiona n\u00e4yttelytiloissa. Suuria haasteita tuli j\u00e4\u00e4hdytyksen toimivuuden suhteen. L\u00e4mp\u00f6tilan tuli muistaakseni olla aivan tasan 20 astetta kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Kosteuden tuli olla 30-60 %:n v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Minulla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 taloesittely\u00e4 Ateneumista ajalta 1950-1951 kiinteist\u00f6nhoidollisten tietojen suhteen. Kiinteist\u00f6\u00e4 hoitivat l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4t Ossian Strandberg ja Bror Veckstr\u00f6m. L\u00e4mmityslaitos on National-l\u00e4mminvesikattiloita 4 kpl tulipinnaltaan 23 m2. Polttoaineenkulutus on 2 300 m3 halkoja l\u00e4mmityskautena. Talossa sijaitsee Taideteollisuuskoulu ja siell\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n taidekursseja, joissa on alastonmalleja, mink\u00e4 johdosta taloa on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 erikoisemmin. Lis\u00e4ksi kuuluu l\u00e4mmitt\u00e4jille jonkin verran talonmiehen teht\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tein Valtion kiinteist\u00f6nhoitohenkil\u00f6kunnan historiikin vuosilta 1945-1995, josta tuon taloesittelyn poimin. Se oli mielenkiintoinen projekti. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Betania-talo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Betania-talo tai -koti sijaitsee Punavuoressa Merimiehenkadun ja Per\u00e4miehenkadun kulmassa Telakkapuiston vierell\u00e4. Sit\u00e4 on kutsuttu stadin yhteis\u00f6taloksi my\u00f6s. Talon on suunnitellut arkkitehti Karl August Wrede. Se valmistui vuonna 1904. Kaupunkil\u00e4hetys toimi talon rakennuttajana. T\u00e4ss\u00e4 talossa oli paljon hienoja asioita. Siin\u00e4 toimi lastenseimi. Kodittomat nuorukaiset saivat sielt\u00e4 my\u00f6s turvakodin. Varattomille kansalaisille jaettiin siell\u00e4 Kansankeitti\u00f6st\u00e4 ruokaa. Vuonna 1949 talo siirtyi kaupungin omistukseen. Nimens\u00e4 rakennus on saanut Raamatusta. Betania oli Jeesuksen yst\u00e4vien Lasaruksen ja h\u00e4nen sisartensa Martan ja Marian kotiseutua.<\/p>\n\n\n\n

Postikortti on yli sata vuotta vanha ja se on kulkematon. Se on omasta kokoelmastani.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Fennia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Fennian talo sijaitsee osoitteessa Mikonkatu 17. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Se valmistui vuosina 1898-1899. Siit\u00e4 tuli silloisen hotelli Fennian talo. Tyylisuunta on uusbarokki. Tienoo on entist\u00e4 Kluuvinlahden pohjaa. <\/p>\n\n\n\n

Postikortti on liikkunut 1.3.1915 Helsingist\u00e4 Espooseen neiti Alli Kaliinille. Kortti on omasta kokoelmastani.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kallion kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kallion kirkko on Lars Sonckin suunnittelema. Se edustaa kansallisromanttista tyyli\u00e4 ja sen piirteit\u00e4 on yhdistetty jugendvaikutteisiin. Kirkon sijainti on Kalliossa osoitteessa It\u00e4inen Papinkatu 2. Kirkko rakennettiin vuosien 1908-1912 aikana. Ulkokuori on harmaata graniittia Uudestakaupungista. Kirkossa on 900 istumapaikkaa. Kallion kirkko on 65 metri\u00e4 korkea ja ristin huippuun on 94 metri\u00e4 merenpinnasta. Suoralinja Kopernikuksentiet\u00e4, Unioninkatua ja lopuksi Siltasaarenkatua p\u00e4\u00e4ttyy Kallion kirkkoon ja on 2,5 kilometri\u00e4 pitk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Postikortti on liikkunut 2.9.1919 neiti Anna Kanervalle Turkuun. Se ei ole l\u00e4htenyt Helsingist\u00e4, vaan \u00c4ht\u00e4rist\u00e4. Kallion kirkko oli kotikirkkomme vuosina 1977-1989. Papitkin saivat joitakin kertoja kahvia juodakseen, kuten Hectorin laulussa. He k\u00e4viv\u00e4t nimitt\u00e4in meill\u00e4 kotona, kun asuimme Haapaniemenkadulla. Seppo M\u00e4kel\u00e4 k\u00e4vi vihkim\u00e4ss\u00e4 vaimoni ja minut toukokuussa 1982. My\u00f6s Juha Paukkunen vieraili kotonamme kastejuhlan merkeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kansallisteatteri<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansallisteatteri sijaitsee Rautatientorin vierell\u00e4 osoitteessa L\u00e4ntinen teatterikuja 1. Rakennuksen suunnittelija oli Onni Tarjanne. Teatteri valmistui vuonna 1902. Talon vihki\u00e4isiss\u00e4 9.4.1902 tuli nimi Suomen Kansallisteatteri k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n samalla. Se oli aiemmin ollut Suomalainen teatteri. Rakennus on kansallisromanttinen talo ja se on my\u00f6s Uudenkaupungin graniitilla p\u00e4\u00e4llystetty, kuten Kallion kirkkokin. Yleis\u00f6\u00e4 mahtuu teatteriin 1424 henke\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kustaa niminen nuorukainen on t\u00e4m\u00e4n postikortin saanut k\u00e4sipostissa yli sata vuotta sitten. Valtiokonttorin virastomestari Jouni J. teki pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n my\u00f6s Kansallisteatterissa vahtimestarina. Jouniin tutustuin 1980-luvulla samassa talossa S\u00f6rn\u00e4isten rantatiell\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4ni. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lundqvistin liikepalatsi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa on sijainnut Lundqvistin liikepalatsi. Sen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist. Talo avattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1900. Kun kerron tarkemman osoitteen, niin monet muistavatkin rakennuksen paremmin. Se on Aleksanterinkatu 13 ja Mikonkatu 5. Aleksi 13 on tuttu kohde monille.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on painettu Hampurissa Knackstedt & N\u00e4ther nimisen yrityksen toimesta. Kortti on kulkematon. Uskon sen olevan noin 120 vuotta vanhan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Teknillinen korkeakoulu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Helsingin teknillinen korkeakoulu on osoitteessa Abrahaminkatu 1-5 tai sitten voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osoitetta Bulevardi 31. T\u00e4m\u00e4 rakennus valmistui vuonna 1877 arkkitehti F.A. Sj\u00f6str\u00f6min suunnittelemana. Sit\u00e4 on laajennettu vuonna 1905 arkkitehti Gustaf Nystr\u00f6min suunnitelmien mukaan. Nystr\u00f6m on itselleni tuttu siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on suunnitellut Valtionarkiston, joka valmistui Rauhankadulle 1890. Se oli hieno ty\u00f6paikkani vuosina 2005-2019. Tutuksihan minulle tuli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 rakennus, koska toimin t\u00e4ll\u00e4 alueella kiinteist\u00f6esimiehen\u00e4 1990-luvulla Helsingin Rakennuspiiriss\u00e4 ja my\u00f6hemmin pari vuotta Engeliss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4rakennuksen peruskorjaus toteutettiin vuosina 1990-1995. Sotien aikaan t\u00e4m\u00e4 rakennus k\u00e4rsi pommituksista. Tarinan mukaan ven\u00e4l\u00e4iset luulivat rakennusta presidentin linnaksi sen komean ulkoasun vuoksi. Nimikkotalkkarina t\u00e4ss\u00e4 kohteessa toimi Jylh\u00e4n Oiva ennen kuin minun aikana siirryimme alueelliseen huoltomiesj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Vanha kev\u00e4\u00e4n luritus oli muuttunut muotoon: ”Kuu kiurusta kes\u00e4\u00e4n, puolikuuta peipposesta, v\u00e4st\u00e4r\u00e4kist\u00e4 v\u00e4h\u00e4sen, Oivan piposta ei p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n!”. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikorttini ei ole kulkenut, Siit\u00e4 ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 leimojen avulla ajankohtaa. Uskon kuitenkin kortin olevan yli sata vuotias. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Helsingin Yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Carl Ludvig Engel on suunnitellut paljon rakennuksia Helsingiss\u00e4. Yliopisto empirerakennuksena on yksi h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6ist\u00e4\u00e4n. Sen h\u00e4n suunnitteli vuonna 1832 Senaatintorin varrelle. Rakennusty\u00f6t aloitettiin vappuna 1828. Koko t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4rakennuksen ymp\u00e4rill\u00e4 oleva kortteli on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yliopistoa. Se tuntee osoitteet Unioninkatu 34, Aleksanterinkatu 5, Fabianinkatu 33 ja Yliopistokatu 2. <\/p>\n\n\n\n

Postikortti Unioninkadun puolelta on yli sata vuotta vanha. T\u00e4m\u00e4 on kulkematon. Knackstedt & N\u00e4ther Hampurista on t\u00e4t\u00e4 korttia painanut. Kortti on omasta kokoelmastani. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yliopiston juhlasali<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on kuvaa postikortin kautta Yliopiston juhlasalista. Kaikki juhlasalin hienot maalaukset tuhoutuivat helmikuussa 1944 suurpommituksissa. Itsell\u00e4ni oli tilaisuus k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 komeassa juhlasalissa pari kes\u00e4\u00e4 sitten. Tytt\u00e4reni valmistui kasvatustieteiden maisteriksi. Se oli aikuisopiskelevalta kolmen lapsen \u00e4idilt\u00e4 aivan mahtava suoritus.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kortti on yli sata vuotta vanha. Se on Knackstedt & N\u00e4therin painama postikortti. Se ei ole kulkenut postin kautta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valokuva 14.6.2023<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheinen valokuva on yliopiston salista itse ottamanani toissa kes\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli Helsingin rakennuksia t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 postikorttien v\u00e4lityksell\u00e4. Jatkan n\u00e4it\u00e4 viel\u00e4 my\u00f6hemmin. Minulla on kaikkiaan pari sataa vanhaa korttia Helsingist\u00e4, joten palaan viel\u00e4 asiaan.<\/p>\n\n\n\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n edelliset artikkelit, jotka kaikki jossakin muodossaan k\u00e4sittelev\u00e4t postikortteja. T\u00e4m\u00e4 on minun nyt eniten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva harrastus. Korttejani j\u00e4rjest\u00e4ess\u00e4 ja niit\u00e4 kuvatessani tulee aina n\u00e4it\u00e4 mielitekoja tekaista t\u00e4st\u00e4 ja tuostakin blogi.<\/p>\n\n\n