{"id":2966,"date":"2025-04-15T11:36:46","date_gmt":"2025-04-15T11:36:46","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2966"},"modified":"2025-12-16T04:18:24","modified_gmt":"2025-12-16T04:18:24","slug":"suomalaisia-kuvataiteilijoita-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=2966","title":{"rendered":"Suomalaisia kuvataiteilijoita postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n<p>Postikortti on ik\u00e4\u00e4n kuin pienoiskoossa oleva taideteos. Olen nyt koostanut t\u00e4h\u00e4n kuvapainotteiseen blogiini viiden suomalaisen taidemaalarin teoksia, jotka on kuvattu my\u00f6s postikorteiksi. Ne ovat omasta kokoelmastani per\u00e4isin. Asuntomme seinill\u00e4 ei ole tilaa n\u00e4ille mahtaville teoksille, mutta postikortteina saan niit\u00e4 mahtumaan joitakin satoja lipastoni laatikostoon. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 osiossa tuon n\u00e4ytille Albert Edelfeltilt\u00e4, Akseli Gallen-Kallelalta ja Eero J\u00e4rnefeltilt\u00e4 kultakin kaksi postikorttia sek\u00e4 Magnus Enckellilt\u00e4 ja V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4iselt\u00e4 molemmilta yhden. Olen ollut jonkin aikaa facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 <em><strong>Painters from the North <\/strong><\/em>j\u00e4senen\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 294 972 j\u00e4sent\u00e4. Siell\u00e4 olen saanut opiskella pohjoismaisten kuvataiteilijoiden maalauksista ja historiasta. Olen my\u00f6s itse rohjennut vied\u00e4 sinne omien postikorttieni kautta n\u00e4ytille kotimaista taidetta. Siin\u00e4 olen saanut samalla v\u00e4h\u00e4n kertausta englannin ja ruotsin kielen taitooni, joita en kovin usein ole joutunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"667\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Christ-and-Mary-Magdalene-alkup.-1890-667x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2967\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Christ-and-Mary-Magdalene-alkup.-1890-667x1024.jpg 667w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Christ-and-Mary-Magdalene-alkup.-1890-195x300.jpg 195w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Christ-and-Mary-Magdalene-alkup.-1890.jpg 751w\" sizes=\"auto, (max-width: 667px) 100vw, 667px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kristus ja Mataleena<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Aloitan Albert Edelfeltin piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maalauksella <strong><em>Kristus ja Mataleena<\/em><\/strong>. Se on maalattu vuonna 1890. Albert Gustaf Aristides Edelfelt syntyi 21.7.1854 Porvoossa. Siell\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s kuoli 18.8.1905. Kuolinsyy oli syd\u00e4nhalvaus.<\/p>\n\n\n\n<p>Albert Edelfelt teki paljon historiallisia maalauksia ja muotokuvia. H\u00e4nell\u00e4 on naturalistisia kuvauksia tavallisesta kansan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja impressionistisi\u00e4 kohtauksia Pariisin kaupunkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kaunottarista. H\u00e4n oli yksi maamme merkitt\u00e4vimmist\u00e4 taidemaalareista ja taide-el\u00e4m\u00e4n vaikuttajista.  H\u00e4n edusti realismia taiteessaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Oheinen postikortti ja maalaus Kristuksesta ja Mataleenasta perustuu Raamatun lis\u00e4ksi suomalaiseen kansanrunouteen ja siin\u00e4 on mukana karelianismia. Itse teos on \u00f6ljymaalaus kankaalle. Se on 216 cm korkea ja 152 cm leve\u00e4.  Maalaus sijaitsee Ateneumin taidemuseossa. Jeesuksella on jalassaan syksyisess\u00e4 koivumets\u00e4ss\u00e4 tuohivirsut. H\u00e4nen eteens\u00e4 on polvistunut rukoileva tytt\u00f6.  Mataleenan mallina toimi Edelfeltin palvelija, jonka kasvojen surullinen ilme syntyi, kun taiteilija johdatteli mallin vastik\u00e4\u00e4n kuolleeseen sulhaseen. Innoituksena toimi Kantelettaren runo Mataleenan vesimatkasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"664\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Ulkosaaristossa-1915-1024x664.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2969\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Ulkosaaristossa-1915-1024x664.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Ulkosaaristossa-1915-300x195.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Ulkosaaristossa-1915-768x498.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Edelfelt-Albert-Ulkosaaristossa-1915.jpg 1076w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ulkosaaristossa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 Albert Edelfeltin maalaus on <strong><em>Ulkosaaristossa<\/em><\/strong>. Se on vuodelta 1898. Se on kooltaan 86 x 146 cm. Kyseess\u00e4 on \u00f6ljymaalaus kankaalle. T\u00e4m\u00e4 teos oli mukana vuoden 1900 Pariisin maailmann\u00e4yttelyn Suomen osastolla. Albert Edelfelt avasi tiet\u00e4 muille Suomen kultakauden taiteilijoille. Postikorttina on oheinen kuva liikkunut vuonna 1915. Sen on saanut neiti Inger Lindgreen Pusulan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 Aililta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"701\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Magnus-Enckell-Lempitytto-Kuorsalosta-1914-701x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2971\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Magnus-Enckell-Lempitytto-Kuorsalosta-1914-701x1024.jpg 701w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Magnus-Enckell-Lempitytto-Kuorsalosta-1914-205x300.jpg 205w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Magnus-Enckell-Lempitytto-Kuorsalosta-1914-768x1122.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Magnus-Enckell-Lempitytto-Kuorsalosta-1914.jpg 802w\" sizes=\"auto, (max-width: 701px) 100vw, 701px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lempi, tytt\u00f6 Kuorsalosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Magnus Enckell on syntynyt 9.11.1870 Haminassa. H\u00e4n kuoli 26.11.1925 n\u00e4yttelymatkalla Tukholmassa. H\u00e4n oli Suomen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 symbolismin edustaja. H\u00e4nen nuoruuden aikaisten t\u00f6iden v\u00e4rimaailma oli niukkaa ja askeettista. Vuoden 1909 j\u00e4lkeen alkoi tulla v\u00e4rien runsautta. T\u00e4m\u00e4 maalaus <strong><em>Lempi, tytt\u00f6 Kuorsalosta<\/em><\/strong>, on vuodelta 1914. Teos on kooltaan 62 x 42 cm ja se on \u00f6ljymaalaus kankaalle tehtyn\u00e4. Kuvan postikorttiin on ottanut Hannu Aaltonen. Teos l\u00f6ytyy Ateneumin kokoelmista. Postikortti on liikkunut vuonna 1983 Tertulle Helsinkiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"723\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Karjalainen-aiti-20090228-723x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2972\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Karjalainen-aiti-20090228-723x1024.jpg 723w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Karjalainen-aiti-20090228-212x300.jpg 212w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Karjalainen-aiti-20090228-768x1088.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Karjalainen-aiti-20090228-1084x1536.jpg 1084w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Karjalainen-aiti-20090228.jpg 1177w\" sizes=\"auto, (max-width: 723px) 100vw, 723px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Karjalainen \u00e4iti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Akseli Gallen-Kallela syntyi 26.4.1865 Porissa. H\u00e4n kuoli 7.3.1931 Tukholmassa. Vuoteen 1907 h\u00e4n k\u00e4ytti nime\u00e4 Axel Gallen. H\u00e4n oli Suomen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 maalareita. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n edelleen Suomen kansallistaiteilijana. H\u00e4n oli my\u00f6s professori ja kunniatohtori. H\u00e4n toimi aikanaan Mannerheimin adjutanttina. H\u00e4n edusti useita taidesuuntia, kuten realismia, kansallisromantiikkaa, karelianismia, symbolismia ja ekspressionismia. <\/p>\n\n\n\n<p>Postikortissa oleva kuva on <strong><em>Karjalainen \u00e4iti<\/em><\/strong> , joka valmistui vuonna 1891. Se on \u00f6ljymaalaus kankaalle ja se on yksityisest\u00e4 kokoelmasta. Kortti on liikkunut vuonna 1996 Elinalle Turkuun. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"665\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Rantaantulija-665x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2973\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Rantaantulija-665x1024.jpg 665w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Rantaantulija-195x300.jpg 195w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Rantaantulija-768x1183.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gallen-Kallela-Rantaantulija.jpg 778w\" sizes=\"auto, (max-width: 665px) 100vw, 665px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rantaantulija<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 postikortissa on maalaus <strong><em>Rantaantulija<\/em><\/strong> . Se on vuodelta 1891. Se on G\u00f6sta Serlachiuksen Taides\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 M\u00e4nt\u00e4ss\u00e4. Akseli Gallen-Kallelalla oli er\u00e4maa-ateljee Ruovedell\u00e4. Sen nimi oli Kalela. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"706\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Eero-Jarnefelt-Koli-1917-1024x706.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2974\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Eero-Jarnefelt-Koli-1917-1024x706.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Eero-Jarnefelt-Koli-1917-300x207.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Eero-Jarnefelt-Koli-1917-768x529.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Eero-Jarnefelt-Koli-1917.jpg 1101w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Koli 1917<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Eero J\u00e4rnefelt syntyi 8.11.1863 Viipurissa. H\u00e4n kuoli 15.11.1937 Helsingiss\u00e4. H\u00e4nen oikeat etunimens\u00e4 olivat Erik Nikolai. H\u00e4n oli taidemaalari ja professori. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli h\u00e4nen taiteilijakotinsa Suviranta vuodesta 1901 alkaen 17 vuoden ajan. J\u00e4rnefeltin tunnetuimpia maalauksia olivat Kolin maisemat ja muotokuvat aikansa merkkihenkil\u00f6ist\u00e4.  H\u00e4nen vaimonsa oli Saimi Swan, lastenkirjailija Anni Swanin sisko. Eero ja Saimi saivat viisi lasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Oheinen postikortti ja maalaus<strong><em> Koli<\/em><\/strong> <strong><em> <\/em><\/strong>on vuodelta 1917. Se on \u00f6ljymaalaus kooltaan 80 x 118 cm. Se on Yksityiskokoelmassa. Kuvan korttiin on ottanut Matti Ruotsalainen. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"896\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Jarnefelt-Eero-Leena-ja-Sara-kton-896x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2975\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Jarnefelt-Eero-Leena-ja-Sara-kton-896x1024.jpg 896w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Jarnefelt-Eero-Leena-ja-Sara-kton-262x300.jpg 262w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Jarnefelt-Eero-Leena-ja-Sara-kton-768x878.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Jarnefelt-Eero-Leena-ja-Sara-kton-1343x1536.jpg 1343w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Jarnefelt-Eero-Leena-ja-Sara-kton.jpg 1528w\" sizes=\"auto, (max-width: 896px) 100vw, 896px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Leena ja Sara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Eero J\u00e4rnefeltin taiteellinen suunta oli kansallisromantiikka ja karelianismi. Eero on ollut my\u00f6s aateliss\u00e4\u00e4dyn edustajana Valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1894. Oheinen postikortti ja maalaus <strong><em> Leena ja Sara  <\/em><\/strong>on maalattu vuonna 1912. Se on \u00f6ljymaalaus ja kooltaan 99,5 x 90,5 cm. Se on Yksityiskokoelmassa. Kuvan korttiin on ottanut Marjukka Vainio. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"660\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Hamalainen-Vaino-Rannalla-1024x660.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2976\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Hamalainen-Vaino-Rannalla-1024x660.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Hamalainen-Vaino-Rannalla-300x193.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Hamalainen-Vaino-Rannalla-768x495.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Hamalainen-Vaino-Rannalla-1536x989.jpg 1536w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Hamalainen-Vaino-Rannalla.jpg 1652w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rannalla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>V\u00e4in\u00f6 Aleksanteri H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen syntyi 15.6.1876 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n kuoli 20.3.1940 Kauniaisissa. H\u00e4n oli taidemaalari, graafikko ja kuvittaja. H\u00e4nen \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksissa ja grafiikassa on suomalaisen kuvataiteen kultakauden vaikutteita.  V\u00e4in\u00f6n puoliso oli Helmi omaa sukua M\u00e4kinen. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen on tehnyt my\u00f6s alttaritauluja. N\u00e4ist\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 T\u00f6ys\u00e4 1906, Nurmes 1913, Nurmo 1914 ja Miehikk\u00e4l\u00e4 1924. <\/p>\n\n\n\n<p>Oheinen maalaus ja postikortti on <strong><em>Rannalla<\/em><\/strong> . Kortti on liikkunut k\u00e4sipostissa. Se on Mannerheimin lastensuojelun kustantama. Teos on \u00f6ljymaalaus kooltaan 52 x 67 cm. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 olivat esittelyss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 viisi suomalaista taiteilijaa. Olin 1990-luvulla t\u00f6iss\u00e4 Helsingin keskustan alueella valtion kiinteist\u00f6j\u00e4 omalta osalta hoitelemassa. T\u00e4ll\u00f6in tulivat tutuiksi Ateneum Kaivokadulla, Sinebrychoffin taidemuseo Bulevardi 40, Kuvataideakatemia Yrj\u00f6nkatu 18 ja Gygnaeuksen galleria Kalliolinnantiell\u00e4. Silloin oli se huono juttu, etten ollut kovin kiinnostunut kuvataiteesta. J\u00e4i sielt\u00e4 kuitenkin jotain mieleeni ja kaihoten muistelen vierailuja n\u00e4iss\u00e4 kohteissa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-purple-color has-text-color has-link-color wp-elements-8eebce70903ef3d7b0a8e7518a77445d\"> <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Postikortti on ik\u00e4\u00e4n kuin pienoiskoossa oleva taideteos. Olen nyt koostanut t\u00e4h\u00e4n kuvapainotteiseen blogiini viiden suomalaisen taidemaalarin teoksia, jotka on kuvattu my\u00f6s postikorteiksi. Ne ovat omasta kokoelmastani per\u00e4isin. Asuntomme seinill\u00e4 ei ole tilaa n\u00e4ille mahtaville teoksille, mutta postikortteina saan niit\u00e4 mahtumaan joitakin satoja lipastoni laatikostoon. T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 osiossa tuon n\u00e4ytille Albert Edelfeltilt\u00e4, Akseli Gallen-Kallelalta ja Eero [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,91,86,90],"tags":[25,22,26],"class_list":["post-2966","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-maalaustaide","category-museot","category-postikortit","tag-kulttuuri","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2966","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2966"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2966\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3998,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2966\/revisions\/3998"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2966"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2966"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2966"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}