{"id":3065,"date":"2025-04-23T12:00:16","date_gmt":"2025-04-23T12:00:16","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3065"},"modified":"2025-12-16T04:15:35","modified_gmt":"2025-12-16T04:15:35","slug":"paasiaisen-ajan-postikortin-tekijoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3065","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajan postikortin tekij\u00f6it\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Olen lajitellut kokoelmani vanhoja p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortteja ja samassa yhteydess\u00e4 niit\u00e4 my\u00f6s kuvannut. Tuon t\u00e4ss\u00e4 nyt n\u00e4ytille yhdeks\u00e4n eri kuvittajaa. He ovat Joseph Alanen, Signe Aspelin, Greta-Lisa J\u00e4derholm-Snellman, Laura J\u00e4rvinen, Elena Kojine, Gundel Lindeberg-Knupfer, Ossi Lindeman, Devadatta Ramstedt ja Topi Valkonen. Kerron p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortin yhteydess\u00e4 muutamilla sanoilla my\u00f6s tietoja taiteilijasta. Olen n\u00e4iden korttien ker\u00e4\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 yritt\u00e4nyt itsekin saada selville niiden tekij\u00f6iden taustoja. Yht\u00e4 kiinnostavaa on ollut selvitt\u00e4\u00e4 signeerattomien postikorttien tekij\u00f6it\u00e4 ja vaiheittain niist\u00e4kin aina jotakin selvi\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti 4.4.1928<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Otto Joseph Alanen syntyi 2.11.1885 Tampereella. H\u00e4n kuoli 6.5.1920 espanjan tautiin 34 vuotiaana Helsingiss\u00e4. H\u00e4n oli jugend tyylisuuntaa edustanut taidemaalari. H\u00e4n maalasi paljon kalevala-aiheisia teoksia. Niiss\u00e4 oli muinaissuomalaista koristetyyli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Josephin piirt\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 4.4.1928 opettajatar Lyydi Vehni\u00e4isellle Porvoon Juormalaan. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut Olga Lappeenrannasta ja h\u00e4n kirjoitti seuraavasti: ” Tervehdys t\u00e4\u00e4lt\u00e4! T\u00e4h\u00e4n asti on taas Herra meit\u00e4 auttanut. Pitk\u00e4n perjantain suuret ihmeet ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ilosanoma ovat ovemme edess\u00e4. Minulla on ollut muutaman viikon sijainen. Olen nimitt\u00e4in jo 4 viikkoa kantanut k\u00e4tt\u00e4ni lastoissa. Kirjoitahan jotain, aikani on niin pitk\u00e4.” Alasen kortteja on ollut n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n viel\u00e4 myynniss\u00e4, vaikka on kulunut jo 8 vuotta h\u00e4nen kuolemastaan. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joseph Alanen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuva nimikirjoituksineen Joseph Alasesta l\u00f6ytyy Museoviraston kokoelmasta. Se on kuvattu 1910-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti Signe Aspelinilta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Signe Aspelin oli ruotsalainen piirustuksen opettaja, kuvittaja ja kuvataiteilija. H\u00e4n syntyi 22.10.1881 ja kuoli 21.1.1961. H\u00e4n suunnitteli useita satoja postikortteja Eliassonin kustantamolle salanimell\u00e4 SA. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti on kulkenut k\u00e4sipostissa herra toimittaja Ossi Ansakselle Waasaan Kauppapuistikko 28 osoitteeseen. Elli on sen h\u00e4nelle toimittanut yli sata vuotta sitten. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti liikkunut k\u00e4sipostissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Greta-Lisa J\u00e4derholm-Snelman syntyi 22.5.1894 Helsingiss\u00e4 ja kuoli Alicantessa Espanjassa 9.2.1973. H\u00e4n oli keraamikko ja vapaa taiteilija. <\/p>\n\n\n\n

Oheisen p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortin on saanut k\u00e4sipostissa herra Frans Suominen Alppikatu 1 osoitteeseen Helsingiss\u00e4. Aune on toivottanut iloista p\u00e4\u00e4si\u00e4isen jatkoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Greta-Lisan perhett\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan on ottanut Pauli Huovila 1910-luvulla ja se on Museovirastosta. Keskell\u00e4 on Greta-Lisa J\u00e4derholm-Snellman. Vasemmalla on tyt\u00e4r Christina ja oikealla aviomies Eero Snellman. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti 3.4.1944<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laura J\u00e4rvinen syntyi 31.5.1907 Tampereella ja kuoli 11.4.1979. H\u00e4n oli piirustuksenopettaja, kuvittaja ja kristillisten kirjojen tekij\u00e4. H\u00e4n suunnitteli ja piirsi my\u00f6s postikortteja. H\u00e4n asui ja ty\u00f6skenteli Nurmij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kukka-aiheinen p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti on liikkunut 3.4.1944 Helsingiss\u00e4 Tehtaankadulle professori Oiva Kanniston perheelle. Aino ja August on sen l\u00e4hett\u00e4nyt J\u00e4ms\u00e4nkoskelta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti 6.4.1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Elena Kojine on syntynyt vuonna 1871. H\u00e4n muutti emigranttina Pietarista Suomeen vuonna 1918. H\u00e4n oli silloin 47 vuotias. H\u00e4n kuoli 13.2.1956. H\u00e4net piirrokset olivat v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 ja yksityiskohtaisia. H\u00e4n piirsi paljon kukka-asetelmia, joita itsell\u00e4nikin on useita.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen kortti on liikkunut vahtimestari Sj\u00f6blomille ja perheelle Vaasaan. Tipu olisi saattanut hyvin p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 maailman vahvin tipu-kisassa, ellei olisi mielikuvitusolento.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti 20.4.1935<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Gundel Lindeberg – Knupfer syntyi vuonna 1908 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n kuoli vuonna 1979. Taideopintoja h\u00e4n on suorittanut mm. Reimanschule Berliini vv. 1936-1937. Taiteilijadebyytti oli Helsingiss\u00e4 vuonna 1940.<\/p>\n\n\n\n

Oheinen kortti on ns. ysikokoa. Naiset (noita-akat) ovat kahvilla. Kortin on saanut ylioppilas Tytti Tehtaankadulla. Sen on Lahja l\u00e4hett\u00e4nyt. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kortin tekij\u00e4st\u00e4 Ossi Lindemanista ovat tiedot v\u00e4hiss\u00e4. Minulla on ennest\u00e4\u00e4n yksi h\u00e4nen piirt\u00e4m\u00e4 joulukortti. Oheisen postikortin leimasta en saa selv\u00e4\u00e4, mutta arvelen kortin liikkuneen 1940-luvulla. Postimerkki on kirkkaan vihre\u00e4 ja yhden markan arvoinen. Kortti on kulkeutunut herra Kustaa Nordfors perheineen Jokelaan Nukariin. Haloset ovat kortin l\u00e4hett\u00e4neet. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4si\u00e4iskortti kentt\u00e4postissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Devadatta Ramstedt on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortin piirt\u00e4j\u00e4. Devadatta syntyi 26.6.1904 Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 Helsingiss\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n muutti Ruotsiin. H\u00e4n kuoli 26.5.1996 Solnassa Tukholmassa. H\u00e4n toimi lottana sodassa \u00c4\u00e4nislinnassa, joten h\u00e4n on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut rintamalla samaan aikaan kuin t\u00e4m\u00e4 postikortti on kentt\u00e4postina liikkunut. T\u00e4m\u00e4n on saanut neiti Anni Salo Per\u00e4sein\u00e4joelle Juupakyl\u00e4\u00e4n. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 on ollut alokas Kalevi Kariniemi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Linnut lent\u00e4v\u00e4t ulos<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Topi Valkonen syntyi 29.5.1920 Viipurissa ja kuoli 10.2.2010 Kuusankoskella. H\u00e4n oli taidemaalari ja -graafikko. H\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin poikkeuksellisesti jo 13-vuotiaana prinsiippiluokalle Viipurin taidekouluun. <\/p>\n\n\n\n

Koululainen Anneli Helminen on saanut k\u00e4sipostissa vuonna 1949 t\u00e4m\u00e4n kortin Sysm\u00e4n Liikolaan. Kanaemo on h\u00e4diss\u00e4\u00e4n ja soittaja ihmeiss\u00e4\u00e4n, kun Erkin pasuuna on ollut p\u00e4ikk\u00e4ripaikkana. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n harvinaista kanan lentoa tipujen suorittamana. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 olivat postikortit t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Tuon viel\u00e4 n\u00e4it\u00e4 eri taiteilijoiden tekemi\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4iskortteja lis\u00e4\u00e4 n\u00e4ytille. Niit\u00e4 l\u00f6ytyy muutama sata signeerattuja sek\u00e4 saman verran ilman tietoa tekij\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on viel\u00e4 edellisi\u00e4 blogejani suorilla linkeill\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n