{"id":3193,"date":"2025-05-10T14:16:00","date_gmt":"2025-05-10T14:16:00","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3193"},"modified":"2025-12-16T04:11:46","modified_gmt":"2025-12-16T04:11:46","slug":"hameenlinnaa-vanhoissa-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3193","title":{"rendered":"H\u00e4meenlinnaa vanhoissa postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

H\u00e4meenlinna on Suomen vanhin sis\u00e4maakaupunki. Se on perustettu 1639 Vanajaveden rannalle. Siell\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 68 000 asukasta. Helsinkiin on matkaa noin sata kilometri\u00e4 ja Tampereelle 75 km. Kaupunginoikeudet H\u00e4meenlinna sai kreivin aikaan eli Pietari Brahelta. Sama kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri vaikutti my\u00f6s synnyinpit\u00e4j\u00e4ni Ristiinan perustamiseen. Siell\u00e4 on viel\u00e4kin Brahenlinnan raunioita.<\/p>\n\n\n\n

Itse olen joutunut H\u00e4meenlinnan kanssa tekemisiin viimeisen ty\u00f6paikkani Kansallisarkiston kautta. H\u00e4meenlinnassahan oli yksi maakunta-arkistoista, joka sitten muuttui Kansallisarkiston H\u00e4meenlinnan toimipisteeksi. Olen ollut kilpailuttamassa tuon viraston siivouspalveluita ty\u00f6ni puolesta. <\/p>\n\n\n\n

Tuon nyt oman postikorttikokoelmani aarteita H\u00e4meenlinnasta n\u00e4ytille kuvapainotteisen blogini kautta. Kaikki n\u00e4m\u00e4 korttini ovat yli sata vuotta vanhoja. Vanhin on per\u00e4ti vuodelta 1899. Ensimm\u00e4inen postikortti liikkui Suomessa lokakuussa vuonna 1871. Se ei ollut viel\u00e4 kuvallinen. Olemme nyt useiden korttien v\u00e4lityksell\u00e4 Aulangon alueella. Kerron korttien yhteydess\u00e4 rikkaasta miehest\u00e4 tai parempi puhua upporikkaasta. H\u00e4n on 1800-luvun lopulla satsannut paljon omaisuuttaan Aulangon alueen kehitt\u00e4miseen ja rakentamiseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4meenlinna 1899<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 vanhin postikortti on liikkunut k\u00e4sipostissa vuonna 1899. Kortin on myynyt A. Alopaeus H\u00e4meenlinnassa. Polkupy\u00f6r\u00e4 ja hevonen on ollut kulkuv\u00e4linein\u00e4 tuohon aikaan. Rauhaista n\u00e4kym\u00e4\u00e4 on Vanajaveden rannalla. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4meenlinnan lyseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortti H\u00e4meenlinnan lyseosta on liikkunut 8.8.1902. Kortin on saanut rouva Siiri Ekman Helsinkiin . Koulu on perustettu vuonna 1873 H\u00e4meenlinnan normaalilyseona ja se aloitti toimintansa Sibeliuksenkatu 17 sijaitsevassa rakennuksessa. T\u00e4m\u00e4 uusrenessanssityylinen rakennus valmistui kes\u00e4kuussa 1888 It\u00e4isen Linnankadun varrelle. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen nuori arkkitehti Magnus Schjerbeck yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Magnus oli taidemaalari Helene Schjerbeckin veli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karlbergin rantapuisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 2.3.1903. Kortin on saanut neiti Fanny Sundell Uudenmaankadulle Helsinkiin. Karlbergin kartanon tarkoittaa Aulangon kartanoa. Upporikas kapteeni, my\u00f6hemmin eversti Hugo Standerskj\u00f6ld (1844-1931) osti Karlbergin kartanon kes\u00e4asunnokseen vuonna 1883. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aulangon paviljonki

Hugo Standertskj\u00f6ld rakennutti Aulangonvuoren laelle 1890-luvulla kaksi n\u00e4k\u00f6alapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niist\u00e4 purettiin varhain, mutta kuvan paviljonki s\u00e4ilyi 1930-luvulle asti.
T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 23.7.1903 neiti Lydia Mattsonille Humppilaan. Evi on sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt.

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Katumaj\u00e4rvi

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut hein\u00e4kuussa vuonna 1904 herra Toivo Niskaselle Valkeakoskelle Volmarinniemeen.
Katumaj\u00e4rvi sijaitsee H\u00e4meenlinnan keskustan liepeill\u00e4. Sen virkistysk\u00e4ytt\u00f6 on suuri merkitykselt\u00e4\u00e4n. J\u00e4rve\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 kalaveten\u00e4. Se on my\u00f6s paikallisesti arvokas lintuvesi. J\u00e4rven rannalla on nelj\u00e4 virallista uimarantaa, paljon loma-asutusta ja teollisuutta.

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Karlberg<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Theodor Eismann Leipzigista on ollut tuottamassa t\u00e4t\u00e4 postikorttia. T\u00e4m\u00e4 on liikkunut kes\u00e4ll\u00e4 1905 neiti Sofia Matistolle Humppilaan. Sen on Sisko l\u00e4hett\u00e4nyt h\u00e4nelle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Onnentemppeli<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 25.11.1907. Sen on saanut herra Jalmari Matisto Humppilassa. H\u00e4n oli suuri raittiuspuhuja aikanaan. Olen h\u00e4nest\u00e4 jonkin verran kirjoittanut toisen korttiblogin yhteydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Aulangon puistomets\u00e4n autotien loppupuolelta l\u00f6ytyy Onnen temppeli. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla. Sein\u00e4kirjoituksena temppeliss\u00e4 on upporikkaan rakennuttajan Hugo Standertskj\u00f6ldin kirjoittama teksti: ”Onneen ei kuljeta jokamiehen vaellettavia valtateit\u00e4, eik\u00e4 matka sinne ole helppo, vaan jokaisen on omia teit\u00e4\u00e4n vaivojansa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sinne pyritt\u00e4v\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

Hugo S. rakennutti Onnen temppelin osoituksena rakkaudestaan puolalaiselle ruhtinattarelle, joka ei kosintaan suostunut. Temppelin kerrotaan my\u00f6s innoittaneen Eino Leinon kirjoittamaan runon Laulu onnesta: Kell\u00b4onni on, se onnen k\u00e4tkek\u00f6\u00f6n, kell\u00b4 aarre on, se aarteen peitt\u00e4k\u00f6\u00f6n, ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustansa yksin vaan jne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uusi Graniittitorni<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti on liikkunut 6.6.1910. Sen on saanut neiti Ada \u00d6hberg Helsingiss\u00e4. Kortissa on kuva Aulangon uudesta graniittitornista. Sielt\u00e4 on hulppeat n\u00e4k\u00f6alat Vanajavedelle. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on kuulemma Jean Sibelius saanut musiikkiinsa paljon inspiraatiota. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karlberg<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Samalta alueelta oli jo yksi kortti, joka oli liikkunut kahdeksaa vuotta aikaisemmin t\u00e4t\u00e4 postikorttia. Olemme Aulangolla kortin v\u00e4lityksell\u00e4. Siell\u00e4 on yksi kappale kauneinta Suomea, kuten kerroin aiemmin my\u00f6s punkaharjulaisille heid\u00e4n kotimaisemistaan. T\u00e4m\u00e4 kortti on l\u00e4hetetty 9.5.1913 neiti Aino Muurmanille Haminaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Veneranta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 postikortti H\u00e4meenlinnan Venerannasta on liikkunut 9.6.1913. Kortti on osoitettu neiti Ene Kallialalle Linnankadulle Helsinkiin. Bertta on t\u00e4m\u00e4n h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4nyt. H\u00e4n kertoo j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aivan takapajulle t\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun tuskin j\u00e4\u00e4 aikaa tieteitten harjoittamiseen. H\u00e4n on saanut ky\u00f6kkipiian ankarat teht\u00e4v\u00e4t suorittaakseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aulanko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 viimeinen postikortti on my\u00f6s Aulangolta. T\u00e4m\u00e4 on liikkunut 20.6.1916 neiti ylioppilas Aino Muurmanille Klamilaan, Koukin majataloon.<\/p>\n\n\n\n

Jatkan viel\u00e4 my\u00f6hemmin H\u00e4meenlinnasta v\u00e4h\u00e4n tuoreemmilla postikorteilla. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on viimeisimm\u00e4t artikkelini suorine linkkeineen:<\/p>\n\n\n