{"id":3219,"date":"2025-05-17T11:19:52","date_gmt":"2025-05-17T11:19:52","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3219"},"modified":"2025-12-16T04:10:55","modified_gmt":"2025-12-16T04:10:55","slug":"suomen-kirkkoja-postikorteissa-viidennen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3219","title":{"rendered":"Suomen kirkkoja postikorteissa viidennen kerran"},"content":{"rendered":"\n

On suuri ilo tuoda j\u00e4lleen n\u00e4ytille suomalaisia kirkkorakennuksia. Niist\u00e4 on minulle kertynyt postikortteja toista sataa kappaletta. On hieno asia, ett\u00e4 useisiin ns. tiekirkkoihin p\u00e4\u00e4see kes\u00e4aikaan tutustumaan eri puolilla Suomea. Olen useita kirkkoja k\u00e4ynyt katsomassa my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 tavalla eri paikkakunnilla vieraillessa. Postikorttien esitt\u00e4misen yhteydess\u00e4 tuon my\u00f6s joitakin perustietoja wikipedian pohjalta n\u00e4ist\u00e4 kirkoista, joita oman korttikokoelmani pohjalta tuon n\u00e4ytille. Tuon t\u00e4ll\u00e4 kertaa esille Alah\u00e4rm\u00e4n, Anttolan. Hattulan, Sippolan, Suomussalmen, Tampereen, Toijalan Uusi Kaarlepyyn ja Valkeakosken kirkot.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alah\u00e4rm\u00e4n kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut A. Penttala. Kyseess\u00e4 on Alah\u00e4rm\u00e4n kirkko, jonka on suunnitellut Josef Stenb\u00e4ck. Kirkko valmistui vuonna 1903. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin. Siin\u00e4 on Kristus Getsemanessa<\/em>. Josef Stenb\u00e4ck on suunnitellut my\u00f6s itselleni tutun Mikkelin tuomiokirkon. Alexandran alttaritaulu l\u00f6ytyy my\u00f6s synnyinpit\u00e4j\u00e4ni Ristiinan kirkosta. Vuonna 2015 Radio Dei j\u00e4rjesti Suomen kaunein kirkko kilpailun. Sen voitti t\u00e4m\u00e4 Alah\u00e4rm\u00e4n kirkko. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kirkko rakennettiin vuonna 1898 palaneen puukirkon tilalle. Se paloi katon tervauksen yhteydess\u00e4. Sen oli rakentanut Antti Hakola. T\u00e4m\u00e4n uudemman kirkon rakennusmateriaalina k\u00e4ytettiin paikkakunnalta louhittua harmaata gneissi\u00e4. Istumapaikkoja kirkossa on 1000 henkil\u00f6lle. Tyylisuunta on uusgotiikka ja kansallisromantiikka.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anttolan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ari Jaskari on kuvannut Anttolan kirkkoa postikorttia varten 1980-luvulla. Kirkko on aiempi Juvan kirkko, joka siirrettiin Anttolaan vuonna 1870. Kirkkoon mahtuu 650 sanankuulijaa. Alun perin t\u00e4m\u00e4 kirkko rakennettiin Juvalle vuonna 1729. Kirkon alkuper\u00e4inen 1700-luvulta oleva alttaritaulu Jeesuksesta ristill\u00e4 on nykyisin sakastissa ja sen tilalla on vuodelta 1666 per\u00e4isin oleva krusifiksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hattulan Pyh\u00e4n ristin kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kirkko on H\u00e4meen vanhin. Ensimm\u00e4inen maininta t\u00e4st\u00e4 Hattulasta sijaitsevasta kirkosta on vuodelta 1324. Arvio nykyisien tiilikirkon rakentamisen ajankohdasta vaihtelee 1300-luvun alusta 1500-luvun alkuun. Se edustaa t\u00e4ysgotiikkaa. Se on ollut keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde, mik\u00e4 on tullut esille tanskalaisen kuningatar Margareetan asiakirjoista.<\/p>\n\n\n\n

Postikorttini on liikkunut 12.1.1945 Vaasan K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen Naisopiston Johtajalle Veera Ruttamalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sippolan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut Volker von Bonin. Kortti on kulkematon. Sippolan kirkko on Kouvolassa. Sen suunnitteli turkulainen arkkitehti C.J. von Heideken. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1878-1879. Istumapaikkoja on 1000 henkil\u00f6lle. Uusgotiikka on tyylisuunta ja kirkko on tiiliverhoiltu. Se on muodoltaan pitk\u00e4kirkko. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin. Maalaus kuvaa Kristuksen kirkastusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomussalmen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

U. Lappi on ottanut t\u00e4m\u00e4n kuvan postikorttiin Suomussalmen kirkosta. T\u00e4m\u00e4 on kulkematon kortti. Onni Ermala on suunnitellut t\u00e4m\u00e4n koosteeni uusimman kirkon vuonna 1950. Se on betonista ja tiilist\u00e4 tehty yksilaivainen pitk\u00e4kirkko. Istumapaikkoja on 850 henkil\u00f6lle. Kirkon alttarin freskon Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n maanp\u00e4\u00e4lliset vaiheet<\/em> on tehnyt Bruno Tuukkanen. Suomussalmen vanha kirkko oli Carl ja Jacob Rijfin rakentama. Se tuhoutui talvisodassa jouluaaton aattona vuonna 1939. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tampereen tuomiokirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Fredrik Georg Runeberg on kuvannut Tampereen tuomiokirkkoa t\u00e4h\u00e4n postikorttiini, joka on kulkematon. Kirkko sijaitsee Jussinkyl\u00e4ss\u00e4. Se on rakennettu vuosien 1902-1907 aikana. Alkuaan se tunnettiin nimell\u00e4 Johanneksen kirkko, kunnes siit\u00e4 tuli vuonna 1923 Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkon on suunnitellut Lars Sonck. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa. Se on rakennettu Uudenkaupungin harmaasta graniitista. Kirkossa on istumapaikkoja 2000. Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli <\/em>ja Kuoleman puutarha<\/em>. Maalaukset her\u00e4ttiv\u00e4t aikalaisissa \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 paheksuntaa. Luurangot ja alastomat k\u00f6ynn\u00f6ksenkantajat olivat monien mielest\u00e4 sopimattomia kirkkoon. Nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suomalaisen symbolismin mestariteoksina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Toijalan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvataide on ollut kustantajana ja Volker von Bonin kuvaajana t\u00e4lle postikortille Toijalan kirkosta. T\u00e4m\u00e4 edustaa uusgotiikkaa ja se on puinen sis\u00e4viisteinen ristikirkko. Sen suunnitteli arkkitehti Carlo Bassi vuonna 1814 ja se rakennettiin vuosina 1816-1817. Alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen<\/em> on maalannut Juho Forsell vuonna 1881. Kirkon kattomaalaukset on tehnyt Kalle Carlstedt vuonna 1935. Istumapaikkoja on 800 henkil\u00f6lle. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkko tunnetaan Akaan kirkko nimell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uusi Kaarlepyy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Volker von Bonin on kuvannut Uusi Kaarlepyyn kirkkoa postikorttiin. T\u00e4m\u00e4 on omasta kokoelmastani oleva kulkematon kortti. <\/p>\n\n\n\n

Kirkko on pyhitetty pyh\u00e4lle Birgitalle. Se vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1708. Kirkon on suunnitellut asessori Elias Brenner. Ruotsalainen maalari Daniel Hjulstr\u00f6n on alttaritaulun tekij\u00e4. Kirkko on puinen ja p\u00e4\u00e4tytornillinen pitk\u00e4kirkko Lapuanjoen varrella. Se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Alexandra Frosterus-S\u00e5ltinin alttaritaulu oli paikallaan 30 vuotta, mutta vuonna 1928 se siirrettiin etel\u00e4iseen p\u00e4\u00e4tyyn.<\/p>\n\n\n\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n kaikki aikaisemmat kirkko-aiheiset blogini:<\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 toinen osa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa \u2013 kolmas osa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomalaisia kirkkorakennuksia postikorteissa \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On suuri ilo tuoda j\u00e4lleen n\u00e4ytille suomalaisia kirkkorakennuksia. Niist\u00e4 on minulle kertynyt postikortteja toista sataa kappaletta. On hieno asia, ett\u00e4 useisiin ns. tiekirkkoihin p\u00e4\u00e4see kes\u00e4aikaan tutustumaan eri puolilla Suomea. Olen useita kirkkoja k\u00e4ynyt katsomassa my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 tavalla eri paikkakunnilla vieraillessa. Postikorttien esitt\u00e4misen yhteydess\u00e4 tuon my\u00f6s joitakin perustietoja wikipedian pohjalta n\u00e4ist\u00e4 kirkoista, joita oman korttikokoelmani pohjalta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,72,57,90],"tags":[22,26],"class_list":["post-3219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-kirkot-ja-hautausmaat","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3219"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3988,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3219\/revisions\/3988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}