{"id":3275,"date":"2025-06-29T09:30:39","date_gmt":"2025-06-29T09:30:39","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3275"},"modified":"2025-12-16T04:09:19","modified_gmt":"2025-12-16T04:09:19","slug":"vanhoja-postikortteja-helsingista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3275","title":{"rendered":"Vanhoja postikortteja Helsingist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Olen jonkin aikaa ker\u00e4nnyt aktiivisesti postikortteja. Puolet kiinnostuksesta kohdistuu paikkakuntiin. Niist\u00e4 Helsinki\u00e4 kuvaavia kortteja minulla on pari sataa. Teen nyt niiden pohjalta muutamia kuvapainotteisia blogeja, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. Aloitan sielt\u00e4 vanhimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 eli sadan vuoden takaa. Olen n\u00e4ist\u00e4 joitakin tuonut n\u00e4ytille my\u00f6s Helsinki\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4viss\u00e4 Facebook-ryhmiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"634\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1.-Elaintarha-19131231-1024x634.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3276\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1.-Elaintarha-19131231-1024x634.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1.-Elaintarha-19131231-300x186.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1.-Elaintarha-19131231-768x475.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1.-Elaintarha-19131231.jpg 1528w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">El\u00e4intarha 31.12.1913<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Signe Brander on kuvannut aluetta t\u00e4h\u00e4n postikorttiin vuonna 1911. Kortti on liikkunut kaksi vuotta my\u00f6hemmin Uuden vuoden aattona. Kortti on l\u00e4htenyt Hideneilt\u00e4 Helsingist\u00e4 Vaasaan toimittaja Ossian Ansakselle. Kuvassa tasataan tiet\u00e4 hevosilla vet\u00e4en. Kuva on Helsinginkadulta M\u00e4ntym\u00e4en risteyksen l\u00e4heisyydest\u00e4. Alue on nimetty El\u00e4intarhaksi kortin vasemmassa alareunassa. Keskell\u00e4 kuvaa on T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahtea.<\/p>\n\n\n\n<p><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"655\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/2.Korkeasaari-19130715-lapset-leikkivat-1024x655.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3277\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/2.Korkeasaari-19130715-lapset-leikkivat-1024x655.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/2.Korkeasaari-19130715-lapset-leikkivat-300x192.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/2.Korkeasaari-19130715-lapset-leikkivat-768x491.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/2.Korkeasaari-19130715-lapset-leikkivat.jpg 1446w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Korkeasaari 15.7.1913<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>H\u00f6gholmen on suomeksi Korkeasaari. Lapset leikkiv\u00e4t postikortin etualalla. Taustalla on ravintola Pukki, joka aloitti toimintansa vuonna 1884. Kortti on liikkunut 112 vuotta sitten Vaasaan konsulinna Elin Hartmanille. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"661\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/3.-Presidentin-alatsi-1024x661.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3278\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/3.-Presidentin-alatsi-1024x661.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/3.-Presidentin-alatsi-300x194.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/3.-Presidentin-alatsi-768x496.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/3.-Presidentin-alatsi.jpg 1476w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Presidentin palatsi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>En tied\u00e4 aivan tarkkaa t\u00e4m\u00e4n postikortin ik\u00e4\u00e4, kun se on kulkematon. Suomi on jo varmaan itsen\u00e4istynyt, kun sit\u00e4 presidentin palatsiksi kutsutaan kortissa. Se oli aiemmin tsaarin asunto h\u00e4nen Helsingiss\u00e4 ollessaan. Yli sata vuotta vanha korttini kuitenkin melko varmasti on. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"657\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/4.-Eiran-sairashuone-ja-Villa-Johanna-kton-1024x657.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3279\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/4.-Eiran-sairashuone-ja-Villa-Johanna-kton-1024x657.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/4.-Eiran-sairashuone-ja-Villa-Johanna-kton-300x192.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/4.-Eiran-sairashuone-ja-Villa-Johanna-kton-768x492.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/4.-Eiran-sairashuone-ja-Villa-Johanna-kton.jpg 1363w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Eiran sairashuone<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Eiran sairashuone ja Villa Johanna ovat t\u00e4ss\u00e4 postikortin kuvassa. N\u00e4m\u00e4 kuvan kohteet ovat Laivurinkadun varrella Tehtaankadun kulmassa. Villa Johanna on Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Se valmistui vuonna 1906. Se edustaa kansallisromanttista jugendia. Kortti on kulkematon, joten siit\u00e4 ei saa apua ajan m\u00e4\u00e4ritykseen. Sata vuotta on melkoisen varmasti kulunut t\u00e4st\u00e4 ajasta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"647\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/5.-Aleksanterinkatu-Vanha-ylioppilastalo-19191117-1024x647.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3280\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/5.-Aleksanterinkatu-Vanha-ylioppilastalo-19191117-1024x647.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/5.-Aleksanterinkatu-Vanha-ylioppilastalo-19191117-300x190.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/5.-Aleksanterinkatu-Vanha-ylioppilastalo-19191117-768x485.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/5.-Aleksanterinkatu-Vanha-ylioppilastalo-19191117.jpg 1380w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Aleksanterinkatua 17.11.1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Vanha ylioppiastalo on etuvasemmalla. Eteen p\u00e4in jatkuu Aleksanterinkatu. Kortti on liikkunut noin 106 vuotta sitten.  Sen on saanut johtajatar Elli Ansas Vaasasta. Kortin on kustantanut Arvidsson Oy Helsingist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"665\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/6.-Lyypekin-laituri-19160518-1024x665.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3281\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/6.-Lyypekin-laituri-19160518-1024x665.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/6.-Lyypekin-laituri-19160518-300x195.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/6.-Lyypekin-laituri-19160518-768x498.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/6.-Lyypekin-laituri-19160518.jpg 1419w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lyypekin laituri 18.5.1916<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Postikortti on liikkunut toukokuussa vuonna 1916. Se on kuitenkin huomattavasti vanhempi. Kuvassa n\u00e4kyy jonkin verran hevosk\u00e4rryliikennett\u00e4. Se oli yleist\u00e4 1900-luvun alun Helsingiss\u00e4. Kuvan kohteena on ollut Etel\u00e4satama, Lyypekin laituri, Kauppatori ja Pohjoisesplanadi. Kortin on kustantanut Knackstedt &amp; N\u00e4ther Hampurista. Kortin on saanut Jalo Ansas osoitteeseen Galitzintie 8. Se on Eirassa oleva osoite, joka nykyisin tunnetaan Juhani Ahon tien\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"690\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/8.-Suomalainen-yhteiskoulu-19100508-1024x690.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3282\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/8.-Suomalainen-yhteiskoulu-19100508-1024x690.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/8.-Suomalainen-yhteiskoulu-19100508-300x202.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/8.-Suomalainen-yhteiskoulu-19100508-768x517.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/8.-Suomalainen-yhteiskoulu-19100508-1536x1035.jpg 1536w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/8.-Suomalainen-yhteiskoulu-19100508.jpg 1722w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suomalainen yhteiskoulu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on postikorttikuva Suomen vanhimmasta suomenkielisest\u00e4 yhteiskoulusta. Kyse on suomalainen yhteiskoulu Yrj\u00f6nkatu 24 osoitteessa Kalevankadun kulmassa. Kortti on liikkunut 8.5.1910 tireht\u00f6\u00f6ri J.H. Tunkelolle Vilppulaan. Nyky\u00e4\u00e4n oheinen koulu toimii Etel\u00e4-Haagassa.  Ennen sit\u00e4 koulu ehti toimia osoitteessa Nervanderinkatu 13 vuodesta 1937 alkaen. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"679\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/9.-Ylioppilastalon-tori-ja-Tavaratalo-Stockmann-1024x679.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3283\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/9.-Ylioppilastalon-tori-ja-Tavaratalo-Stockmann-1024x679.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/9.-Ylioppilastalon-tori-ja-Tavaratalo-Stockmann-300x199.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/9.-Ylioppilastalon-tori-ja-Tavaratalo-Stockmann-768x509.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/9.-Ylioppilastalon-tori-ja-Tavaratalo-Stockmann.jpg 1239w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ylioppilastalon tori <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on postikorttikuva Ylioppilastalon torista ja Tavaratalo Stockmannista. Kortti on liikkunut 9.4.1932. Stockmann valmistui t\u00e4lle paikalle vuonna 1930. Kolmen sep\u00e4n patsasta ei ollut viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa rakennettu. Postikortin sai neiti Rantam\u00e4ki Merikarvialla. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"658\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/10.-Wallgrenin-suihkulahde-19191219-1024x658.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3284\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/10.-Wallgrenin-suihkulahde-19191219-1024x658.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/10.-Wallgrenin-suihkulahde-19191219-300x193.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/10.-Wallgrenin-suihkulahde-19191219-768x493.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/10.-Wallgrenin-suihkulahde-19191219-1536x986.jpg 1536w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/10.-Wallgrenin-suihkulahde-19191219.jpg 1780w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Wallgrenin suihkul\u00e4hde 19.12.1919<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Wallgrenin suihkul\u00e4hde ja Havis Amanda ovat t\u00e4ss\u00e4 postikortin kuvassa. Patsas ja l\u00e4hde valmistui vuosien 1906-1908 aikana. Kortti on liikkunut joulukuussa 1919 Tukholmaan opettaja Hjalmar Ericssonille.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"678\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/11.-Seurasaarelta-19090609-1024x678.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3285\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/11.-Seurasaarelta-19090609-1024x678.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/11.-Seurasaarelta-19090609-300x199.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/11.-Seurasaarelta-19090609-768x509.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/11.-Seurasaarelta-19090609-1536x1017.jpg 1536w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/11.-Seurasaarelta-19090609.jpg 1948w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Seurasaari 9.6.1909<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 postikortti on Seurasaaresta. Kortin on saanut rouva Amalia S\u00f6derlund  kes\u00e4ll\u00e4 1909 osoitteeseen L\u00e5ngbrokajen 17 Helsingiss\u00e4. Elna ja pojat ovat sen h\u00e4nelle l\u00e4hett\u00e4neet. Seurasaari on ulkoilumuseo ja virkistysalue Meilahden l\u00e4hell\u00e4. Oikealla ja keskell\u00e4 kuvaa on pariskunta. Mies heittelee kivi\u00e4 veteen ja rouva istuu puiston penkill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 oli kymmenen kortin katsaus  sata vuotta vanhaan Helsinkiin. Stockmannin postikortti oli v\u00e4h\u00e4n muita nuorempi. Jatkan n\u00e4it\u00e4 aivan l\u00e4hiaikoina. Olen viime aikoina postikorttejani lajitellut ja siin\u00e4 samassa yhteydess\u00e4 my\u00f6s kuvannut. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on suoria linkkej\u00e4 viimeisimpiin kuvapainotteisiin blogeihini: <\/p>\n\n\n<ul class=\"wp-block-latest-posts__list wp-block-latest-posts\"><li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3920\">Urheilullista toimintaa H\u00f6r\u00f6l\u00e4ss\u00e4<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3899\">Syksyisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 H\u00f6r\u00f6l\u00e4st\u00e4 postikorteissa<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3872\">Mikkelin tienoon kirkkoja postikorteissa toisen kerran<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3854\">Esittelen Viipuria vanhoilla postikorteillani<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3831\">Jyv\u00e4skyl\u00e4n kirkkojen esittely\u00e4 postikorteilla<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n<p class=\"has-vivid-purple-color has-text-color has-link-color wp-elements-8eebce70903ef3d7b0a8e7518a77445d\"> <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen jonkin aikaa ker\u00e4nnyt aktiivisesti postikortteja. Puolet kiinnostuksesta kohdistuu paikkakuntiin. Niist\u00e4 Helsinki\u00e4 kuvaavia kortteja minulla on pari sataa. Teen nyt niiden pohjalta muutamia kuvapainotteisia blogeja, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. Aloitan sielt\u00e4 vanhimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 eli sadan vuoden takaa. Olen n\u00e4ist\u00e4 joitakin tuonut n\u00e4ytille my\u00f6s Helsinki\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4viss\u00e4 Facebook-ryhmiss\u00e4. Signe Brander on kuvannut aluetta t\u00e4h\u00e4n postikorttiin vuonna 1911. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[83,36,57,90],"tags":[22,26],"class_list":["post-3275","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-helsinki","category-kaikki-aiheet","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3275"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3986,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3275\/revisions\/3986"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}