{"id":337,"date":"2023-02-16T15:36:22","date_gmt":"2023-02-16T15:36:22","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=337"},"modified":"2025-12-16T14:53:22","modified_gmt":"2025-12-16T14:53:22","slug":"maija-halosen-syntymasta-on-kulunut-150-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=337","title":{"rendered":"Maija Halosen syntym\u00e4st\u00e4 on kulunut 150 vuotta"},"content":{"rendered":"\n

K\u00e4vin eilen Halosenniemess\u00e4 Tuusulan Rantatien varressa n\u00e4yttelyss\u00e4, jossa juhlitaan Maija Halosen 150-vuotis syntym\u00e4juhlaa. Taidemaalari Pekka Halosen Maija-vaimo syntyi 1.1.1873 Alavudella ja h\u00e4n kuoli 30.11.1944 Tuusulassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Halosenniemi 15.2.2023<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on eilen k\u00e4ynnill\u00e4ni ottamani valokuva Pekan ja Maijan sek\u00e4 heid\u00e4n perheens\u00e4 kodista Halosenniemest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pekka Halonen ja Maija M\u00e4kinen vihittiin avioliittoon 2.1.1895. Pekka oli tuolloin 30 ja Maija 22 ik\u00e4isi\u00e4. He olivat tavanneet ensi kertaa toisensa laivalla, kun Pekka palasi opiskelumatkaltaan Pariisista. Maija oli kotoisin Karjalasta Sortavalasta ja Pekka Savosta Lapinlahdelta. Ensimm\u00e4inen yhteinen koti pariskunnalla oli Sortavalassa Komoralla. Tuusulaan Halosenniemelle he muuttivat vuonna 1902.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maija sisaruksiensa kanssa lapsena Sortavalassa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maija ja Pekka saivat kaikkiaan kahdeksan lasta, joista puolet oli poikia ja puolet tytt\u00f6j\u00e4. Vanhin lapsista syntyi vuonna 1896 ja nuorin heist\u00e4 syntyi iltat\u00e4hten\u00e4 vuonna 1918. Vanhimmasta nuorimpaan lapset olivat Yrj\u00f6, Anni, Erkki, Antti, Marja, Elina, Sakari ja Kaija.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tulipes\u00e4 varustettuna uuniluukulla, jossa on sikoja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uuniluukun tekij\u00e4 Arttu Halonen, Pekan serkku, on valmistanut luukun siin\u00e4 vaiheessa, kun perheess\u00e4 on ollut seitsem\u00e4n lasta. Emakolla on seitsem\u00e4n porsasta imetett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kun sitten Kaija syntyi vuonna 1918 ”iltat\u00e4hten\u00e4” kahdeksan vuotta seitsem\u00e4nnen lapsen Sakarin j\u00e4lkeen, niin lapset raapustivat rautanaulalla kahdeksannen porsaan kuvan n\u00e4iden possujen viereen. Se ei oikein n\u00e4y selke\u00e4sti ottamastani kuvasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4ss\u00e4 on joitakin Maija Halosen suomentamia kirjoja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maijan harteilla oli useiden arkiaskareiden py\u00f6ritt\u00e4minen ja kodin hengen luominen. H\u00e4n vastasi my\u00f6s paljolti perheen raha-asioiden hoidosta. Venny Soldan-Brofeldt on luonnehtinut ty\u00f6teli\u00e4st\u00e4 ja sinnik\u00e4st\u00e4 Maijaa todelliseksi koti-ihmiseksi, erinomaiseksi em\u00e4nn\u00e4ksi ja perheen\u00e4idiksi. Iltaisin, kun lapset olivat menneet nukkumaan ja muut ty\u00f6t oli tehty, Maija siirtyi yl\u00f6s makuuhuoneeseen kirjoituslipastonsa \u00e4\u00e4reen ja aloitti kirjalliset ty\u00f6ns\u00e4. Niist\u00e4 h\u00e4n sai kipe\u00e4sti kaivattua lis\u00e4rahaa. H\u00e4n kirjoitti puhtaaksi Juhani Ahon tekstej\u00e4. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n teki k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6it\u00e4. Maija hallitsi hyvin ruotsin, tanskan, saksan ja italian kieliset tekstit. H\u00e4n suomensi muun muassa historiallisia romaaneja. Tunnetuimpia h\u00e4nen suomennoksiaan olivat Benvenuto Cellinin ”Oma-el\u00e4m\u00e4nkerta” (1905), Selma Lagerl\u00f6fin romaani ”Suotorpan tytt\u00f6” (n\u00e4ytelm\u00e4sovitus 1914, romaani 1920) sek\u00e4 Carlo Collidin rakastettu lastenkertomus ”Pinocchion seikkailut” (1906).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Venny Soldan Brofeldt on piirt\u00e4nyt naapuristaan ja yst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n Maija Halosesta oheisen lyijykyn\u00e4ty\u00f6n vuosien 1902-1929 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. T\u00e4m\u00e4 maalaus l\u00f6ytyy J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n taidemuseosta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Maija katselee ruokasalin ikkunasta Tuusulanj\u00e4rvelle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maija Halonen oli hyvin monipuolinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen perheen\u00e4iti. H\u00e4n ei kuitenkaan selvinnyt kaikesta yksin tai yhdess\u00e4 lasten kanssa, vaan ulkopuolista apua tarvittiin my\u00f6s. Kotit\u00f6ihin, puutarhanhoitoon, sadonkorjuuseen, puut\u00f6ihin ja lasten hoitamiseen tarvittiin sit\u00e4 apua. Parhaimmillaan oli Halosten perheell\u00e4 kolme kotiapulaista. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tarvittiin my\u00f6s lis\u00e4apua, kun pari kertaa vuodessa tehtiin perusteellinen suursiivous isossa talossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maijan tekem\u00e4 p\u00f6yt\u00e4liina ja h\u00e4nen suunnittelema valaisin on kuvassa. T\u00e4m\u00e4 on minun ottama kuva 15.2.2023 Halosten ruokasalista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maija itse halusi hoitaa kutomisen ja ompelemisen. H\u00e4n teki ikkunaverhot, p\u00f6yt\u00e4liinat ja matot samoin kuin vaate- ja pukukankaat sek\u00e4 ompeli lasten vaatteet. Itse h\u00e4n usein my\u00f6s v\u00e4rj\u00e4si langat kasveista saatuja luonnonv\u00e4rej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mankelilla oli varmasti kovaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Halosenniemen huushollissa. Turhia esineit\u00e4 ei tullut vastaan vierailullani talossa. Koti oli kuitenkin viihtyis\u00e4 ja kodikas.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 K\u00f6nnin kello on tullut Halosenniemeen ensimm\u00e4isest\u00e4 Pekan ja Maijan yhteisest\u00e4 kodista Sortavalasta. Sen he olivat saaneet Ilmajoelta lahjaksi. T\u00e4m\u00e4 on itseni ottama kuva 15.2. 2023.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4ss\u00e4 on yleiskuvaa Halosenniemest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eih\u00e4n kotona perushuonekalujen lis\u00e4ksi paljon muuta tarvitakaan, jos sein\u00e4t ovat komeita tauluja tulvillaan. Alun perin Haloset teet\u00e4ttiv\u00e4t huonekalunsa Tuusulan kansanopistolla. Toinen vaihtoehto oli, ett\u00e4 he ostivat niit\u00e4 Helyl\u00e4n tehtaalta Sortavalan maalaiskunnasta. My\u00f6s huutokaupassa he k\u00e4viv\u00e4t joskus tekem\u00e4ss\u00e4 hankintoja. Joskus parempia huonekaluja hankittiin antiikkiliikkeist\u00e4 vaihtamalla niit\u00e4 tauluihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ateljeen takka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pekan ja Maijan koti oli hyvin suosittu taiteilijayst\u00e4vien kohtaamispaikka. Halosenniemen yksinkertainen olemus ja l\u00e4mminhenkisyys loivat kotoisan tunnelman. Ilmapiiri oli siell\u00e4 ty\u00f6nilon kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4. Usein taiteilijayst\u00e4vien illanistujaisissa innostuttiin v\u00e4lill\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n lysti\u00e4 v\u00e4liin vakavien keskustelujen lomassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Halosten sauna Tuusulanj\u00e4rven rannalla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kotikonserteista ja saunailloista muotoutui v\u00e4hitellen perinne Halosenniemeen. Saunailtojen tunnuss\u00e4veleksi muotoutui Jean Sibeliuksen Halosen \u00e4idin kanteleteemaan ”Karjalankellot” s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 kehtolaulu, joka esitettiin kanteleella ja viululla. Halosen saunassa on vieraillut naapureiden Sibeliusten ja Ahojen porukoiden lis\u00e4ksi muun muassa er\u00e4s maailman kirjallisuuden huippunimi. H\u00e4n oli Maksim Gorki.<\/p>\n\n\n\n

Aion jatkaa blogiani Halosenniemest\u00e4 viel\u00e4 toisella kertaa. Otin paljon kuvia vierailullani siell\u00e4. Haluan viel\u00e4 niiden my\u00f6t\u00e4 kertoa my\u00f6s muun muassa Halosen perheen ruokatottumuksista ja paljon muusta, mit\u00e4 j\u00e4i nyt kertomatta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4vin eilen Halosenniemess\u00e4 Tuusulan Rantatien varressa n\u00e4yttelyss\u00e4, jossa juhlitaan Maija Halosen 150-vuotis syntym\u00e4juhlaa. Taidemaalari Pekka Halosen Maija-vaimo syntyi 1.1.1873 Alavudella ja h\u00e4n kuoli 30.11.1944 Tuusulassa. T\u00e4ss\u00e4 on eilen k\u00e4ynnill\u00e4ni ottamani valokuva Pekan ja Maijan sek\u00e4 heid\u00e4n perheens\u00e4 kodista Halosenniemest\u00e4. Pekka Halonen ja Maija M\u00e4kinen vihittiin avioliittoon 2.1.1895. Pekka oli tuolloin 30 ja Maija 22 ik\u00e4isi\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[40,25,39,41],"class_list":["post-337","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu","tag-halosenniemi","tag-kulttuuri","tag-maija-halonen","tag-tuusula"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=337"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4086,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/337\/revisions\/4086"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}