{"id":3465,"date":"2025-07-06T09:29:06","date_gmt":"2025-07-06T09:29:06","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3465"},"modified":"2025-12-16T03:48:21","modified_gmt":"2025-12-16T03:48:21","slug":"vanhoja-postikortteja-helsingista-toinen-osa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3465","title":{"rendered":"Vanhoja postikortteja Helsingist\u00e4 – toinen osa"},"content":{"rendered":"\n

Tuon t\u00e4ss\u00e4 kuvapainotteisessa blogissani j\u00e4lleen n\u00e4ytille keskim\u00e4\u00e4rin yli sata vuotta vanhoja postikortteja Helsingist\u00e4. Olen n\u00e4it\u00e4 jonkin aikaa itse ker\u00e4illyt. Useat kohteet tunnen toki itsekin melko hyvin, mutta jotakin tietoa tuon my\u00f6s wikipedian kautta. Rakennuksista kiinnostavinta on osoitteen lis\u00e4ksi tiet\u00e4\u00e4 suunnittelija ja ajankohta sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus. N\u00e4m\u00e4 yrit\u00e4n tuoda omien postikorttieni lis\u00e4ksi esille nyt ja my\u00f6s jatkossa. Otan mielell\u00e4ni vastaan asiallisia kommentteja. T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa on kiva saada ja virheit\u00e4kin on hyv\u00e4 oikoa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Talvista Kaivopuistoa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

J.L. on merkint\u00e4 kortin takana. En tied\u00e4 , tarkoittaako se kuvaajaa vai kustantajaa. Postikortti ei ole liikkunut, joten en saa siit\u00e4 apua ajan m\u00e4\u00e4ritykseen. Kaivopuisto on lumipeitteen alla. Brunnsparken on ruotsinkielinen nimi. Ellei tiet\u00e4isi, niin ummikko voisi ep\u00e4ill\u00e4 kortin olevan ihan mist\u00e4 p\u00e4in Suomea tahansa. Uskon joka tapauksessa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 postikortti on yli sata vuotta vanha.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lauttasaari 24.7.1916<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n postikortin my\u00f6t\u00e4 olemme Lauttasaaressa, jonka nimi ruotsiksi on Drums\u00f6. T\u00e4m\u00e4 on Kasinon rantaa ja se tunnetaan nykyisin Merikylpyl\u00e4n puistona. Hevosenkenk\u00e4lahti on vesialue nimelt\u00e4\u00e4n. Postikortti on liikkunut vuonna 1916. Sen on saanut neiti Fanny Nylund Porlammin asemalle. Edit on sen h\u00e4nelle P\u00e4\u00e4kaupungista l\u00e4hett\u00e4nyt. Teksti takana kuuluu: Tervehdys Helsingist\u00e4. Kiit\u00e4n kortista sek\u00e4 kirjeest\u00e4 valokuvineen. On hauskaa, ett\u00e4 ilmat ovat suosineet. Nauttikaa samoin mitoin loppulomanne. Mamma on hyvin huolissaan. Joka ilta h\u00e4n huokailee, ett\u00e4 kuinkakohan lihava se Fanni mahtaa olla, kun tulee. Pid\u00e4 huolta siit\u00e4 pienest\u00e4 Riikasta! <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Runebergin Esplanadi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Runoilijamme Johan Ludvig Runebergin patsaan on veist\u00e4nyt h\u00e4nen poikansa Walter Runeberg. Kortin on painanut AB G. Arvidsson OY Helsingiss\u00e4. Se ei ole liikkunut, mutta on varmasti yli sata vuotias. Espan puistoa kutsuttiin t\u00e4h\u00e4n aikaan Runebergin Esplanadiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vesikaruselli Kalastajatorppa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kalastajatorpalla on postikortin kuvan aikaan ollut vesikaruselli. Se on ollut s\u00e4hk\u00f6istetty. Siit\u00e4 on ollut lyhyt kertomus Suomen kuvalehdess\u00e4 13.7.1929: ”Kalastajatorpan uusi omistaja on sinne rakentanut l\u00e4heisten uimahuoneitten lis\u00e4ksi vesikelkan, s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n vesikarusellin sek\u00e4 kauniita uimakojuja puhdistetulle hiekkarannalle, jota keinotekoisesti on lis\u00e4tty. Rannikko tarjoaakin jo iloisia kuvia aurinkoisina p\u00e4ivin\u00e4 – onpa sinne j\u00e4rjestetty oikein opettajan johdolla naisten rytmillist\u00e4 vesivoimistelua, johon kymmeni\u00e4 pankki- ja konttorineitej\u00e4 ottaa osaa saadakseen ”terveelle sielulleen terveen ruumiin”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Eiranpuisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eiranpuisto valmistui vuonna 1913. Kansan suussa se oli ”kukkapuisto”. Se on barokkipuisto, joka on suunniteltu rauhalliseen k\u00e4velyyn ja oleskeluun. Kortti ei ole liikkunut. Rautatiekirjakauppa on t\u00e4t\u00e4 korttia kustantanut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taidehalli Nervanderinkatu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Postikortissa on Taidehallin kuva Nervanderinkadulla numerossa 3. Se on T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4 melkoisen l\u00e4hell\u00e4 Eduskuntataloa. Rakennus valmistui vuonna 1928. Sen suunnittelivat arkkitehdit Hilding Ekelund ja Jarl Eklund. Talo edustaa uusklassismia. T\u00e4lt\u00e4 kadulta itselleni tuli tutuksi 1990-luvulla Museovirasto, joka sijaitsi osoitteessa Nervanderinkatu 13. Se oli meill\u00e4 kiinteist\u00f6nhoidossa 1990-luvulla, kun olin t\u00f6iss\u00e4 Helsingin Rakennuspiiriss\u00e4 ja my\u00f6hemmin Engeliss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Saaristomaisema 6.10.1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

En osaa tarkemmin paikallistaa oheista saariston paikkaa Helsingiss\u00e4. Postikortti on liikkunut noin 115 vuotta sitten. Tohtori A.H. von Fieandt on saanut t\u00e4m\u00e4n kortin Berliiniin Saksassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Katun\u00e4kym\u00e4\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuvattuna<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Autoja ja ihmisi\u00e4 on n\u00e4kyviss\u00e4 alapuolella ja rakennuksia sek\u00e4 kattoja yl\u00e4puolella. T\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4\u00e4 Helsingist\u00e4. Kortti on kulkematon, enk\u00e4 saa siit\u00e4 vinkkej\u00e4 ajan m\u00e4\u00e4ritykseen. Tuomiokirkko on taustalla ylv\u00e4\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Etel\u00e4rantaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuomiokirkko on t\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 ylv\u00e4\u00e4n\u00e4 taustalla. Kuva on otettu T\u00e4htitorninm\u00e4en suunnalta. Vasemmalla on Etel\u00e4rantaa. Oikealla on Etel\u00e4rannantie. T\u00e4m\u00e4 kuvapostikortti ei ole liikkunut postissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ehrensv\u00e4rdintie<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Augustin Ehrensv\u00e4rd oli Suomenlinnan perustaja ja rakentaja. T\u00e4m\u00e4 on h\u00e4nen kunniakseen tehty tie Eirassa. Siell\u00e4 on paljon kaunista arkkitehtuuria. T\u00e4m\u00e4 kuvapostikortti ei ole liikkunut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomen Pankin edusta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on paljon ylioppilaita koolla Snellmanin patsaalla Suomen Pankin edustalla. Valokuvapostikortti on kuvattu 12.5.1925 eli juuri sata vuotta sitten Snellmanin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Liput liehuvat taustalla my\u00f6s minun entisess\u00e4 ty\u00f6paikassani. Se oli t\u00e4h\u00e4n aikaan Valtionarkisto, kun se taas minun siell\u00e4 ollessa vuosina 2005-2019 oli ja on Kansallisarkisto. Kortti ei ole liikkunut. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on linkki ensimm\u00e4iseen postikorttiblogiini Helsingist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Vanhoja postikortteja Helsingist\u00e4 \u2013 Arimon blogi \u2013 Mannari<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuon t\u00e4ss\u00e4 kuvapainotteisessa blogissani j\u00e4lleen n\u00e4ytille keskim\u00e4\u00e4rin yli sata vuotta vanhoja postikortteja Helsingist\u00e4. Olen n\u00e4it\u00e4 jonkin aikaa itse ker\u00e4illyt. Useat kohteet tunnen toki itsekin melko hyvin, mutta jotakin tietoa tuon my\u00f6s wikipedian kautta. Rakennuksista kiinnostavinta on osoitteen lis\u00e4ksi tiet\u00e4\u00e4 suunnittelija ja ajankohta sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus. N\u00e4m\u00e4 yrit\u00e4n tuoda omien postikorttieni lis\u00e4ksi esille nyt ja my\u00f6s jatkossa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[83,36,57,90],"tags":[22,26],"class_list":["post-3465","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-helsinki","category-kaikki-aiheet","category-paikallishistoria","category-postikortit","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3465","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3465"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3465\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3978,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3465\/revisions\/3978"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3465"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3465"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}