{"id":3663,"date":"2025-09-17T12:46:34","date_gmt":"2025-09-17T12:46:34","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3663"},"modified":"2025-12-16T03:42:33","modified_gmt":"2025-12-16T03:42:33","slug":"mikkelin-tienoon-kirkkoja-postikorteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3663","title":{"rendered":"Mikkelin tienoon kirkkoja postikorteissa"},"content":{"rendered":"\n

Pidin pient\u00e4 kirjoitustaukoa blogieni kirjoittamisesta. En kuitenkaan laiskotellut tuona aikana, vaan velvoittavien teht\u00e4vien lis\u00e4ksi olen lajitellut ja valokuvannut postikorttejani. Niit\u00e4 alkaa olla jo 75 % j\u00e4rjestelty ja listattu. T\u00e4m\u00e4nkertainen aiheeni liittyy n\u00e4ihin vanhoihin postikortteihin. Tuon n\u00e4ytille Mikkelin tienoolta kirkkoja katseltaviksi. Vanhin niit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 postikortti on reippaasti yli sata vuotias. <\/p>\n\n\n\n

Paikkakunnista tulee esille Anttola, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, M\u00e4ntyharju, Puumala ja Ristiina. Kirkkoja tulee esille yhdeks\u00e4n ja niiden lis\u00e4ksi on kuva kirkollisesta rakennuksesta eli Mikkelin Kivisakastista. Anttola ja Mikkeli kuuluvat t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 kuntaliitoksien my\u00f6t\u00e4 Mikkeliin. Olen joitakin kuvia vienyt n\u00e4ytille my\u00f6s omaan Facebook-ryhm\u00e4\u00e4n kirkosta oleville korteille eli ”Suomen kirkot postikorteissa”<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anttolan kirkko <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Anttolan kirkkoa on kuvannut t\u00e4h\u00e4n postikorttiin Ari Jaskari 1980-luvulla. T\u00e4m\u00e4 kirkko on entinen Juvan kirkko, josta se siirrettiin Anttolaan vuonna 1870. Kirkkoon mahtuu 650 sanan kuulijaa. Alun perin kirkko on rakennettu Juvalle vuonna 1729. <\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4inen 1700-luvulta per\u00e4isin oleva alttaritaulu kuvaa Jeesusta ristill\u00e4. Se on nykyisin sakastissa. Sen tilalla on noin vuodelta 1666 per\u00e4isin oleva krusifiksi. Kirkon saarnatuolikin on vanhempi kuin itse kirkko, sill\u00e4 se on 1600-luvulta. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anttolan kirkkoa sis\u00e4lt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4kuvakin on Ari Jaskarin ottama 1980-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anttolan kirkko Sassi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Italialaissyntyinen Dino Sassi on ottanut paljon kuvia Suomessa eri paikkakunnilla. H\u00e4nest\u00e4 l\u00f6ytyy pieni p\u00e4tk\u00e4 haastattelua Ylen Areenan arkistoissa. Dino Sassi on t\u00e4m\u00e4n kuvan ottanut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Juvan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Juvan kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Ernst Lohrmann ja Carl Albert Edelfelt. Kirkko rakennettiin vuosina 1856-1863. Istumapaikkoja on 1500. Kirkko on ns. pitk\u00e4kirkko ja sen rakennusmateriaalina on kivi. Alttaritaulun on maalannut oma suosikkini Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin vuonna 1889. Siin\u00e4 ”Jeesus siunaa lapsia”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Toinen postikortti Juvan kirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valokuvan t\u00e4h\u00e4n postikorttiin on ottanut Peter Strebel 1992.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kangasniemen kirkko 1956<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Matti Salonen on ollut mestarina, kun t\u00e4t\u00e4 Kangasniemen kirkkoa rakennettiin Tervaniemen harjanteelle vuonna 1811-1814. Suuri kaksoisristikirkko edustaa J\u00e4rvi-Suomen em\u00e4seurakunnissa noudatettua puuarkkitehtuuria. Se vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1815. Kirkossa on 1500 istumapaikkaa. Alttaritaulu on vuodelta 1851 ja se on Berdt Godenhjelmin maalaama ”Jeesus ottaa j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset \u00e4idilt\u00e4\u00e4n”. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Toinen kuva Kangasniemen kirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kes\u00e4inen kuva Kangasniemen kirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirkko sijaitsee kirkonkyl\u00e4n keskustassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pit\u00e4j\u00e4n kirkko Mikkeliss\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin maaseurakunnan kirkko on vuodesta 2013 l\u00e4htien ollut Pit\u00e4j\u00e4n kirkko. Oheinen postikortti on aivan 1900-luvun alkupuolelta. Se ei ole kulkenut postissa. Sen on kustantanut Knackstedt & N\u00e4ther Hampurista. T\u00e4m\u00e4 kortti on yksi kokoelmani aarteista.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Charles Bassi ja valmistuminen tapahtui vuonna 1817. Se on yksi Suomen suurimpia puukirkkoja. Istumapaikkoja on noin 1900. Alttaritaulun on maalannut Amelie Lindahl. Se on j\u00e4ljenn\u00f6s Pierre-Paul Prudhorin taulusta, joka kuvaa Kristusta ristill\u00e4. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1815 Matti Salosen johdolla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pit\u00e4j\u00e4nkirkko toisessa kortissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kolmas kortti Pit\u00e4j\u00e4nkirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Mikkelin Tuomiokirkko vuonna 1961<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Albin Aaltonen on ottanut t\u00e4m\u00e4n valokuvan postikorttiin Mikkelin tuomiokirkosta. Kortti on kulkenut vuonna 1961. <\/p>\n\n\n\n

Kirkkoarkkitehti Josef Stenb\u00e4ck on suunnitellut maassamme useita kirkkoja. T\u00e4m\u00e4 Mikkelin kaupungin p\u00e4\u00e4kirkko on yksi niist\u00e4. Se on rakennettu punatiilest\u00e4 vuosien 1896-1897 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Kirkko on yksi Suomen uusgoottilaisen kirkkoarkkitehtuurin p\u00e4\u00e4t\u00f6it\u00e4. Kirkossa on ollut alku aikoina 1400 istumapaikkaa, mutta nykyisin sinne mahtuu en\u00e4\u00e4 1200. Kirkon tiilet on valmistettu paikkakuntalaisen Daavid Pulkkisen tiilitehtaassa. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1899 Pekka Halonen ja se on ”Jeesus ristill\u00e4”. <\/p>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeen Viipurin j\u00e4\u00e4ty\u00e4 rajan v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolen hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Mikkeliin. Silloin se vihittiin tuomiokirkoksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Talvinen kuva Mikkelin Tuomiokirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kuvan postikorttiin on ottanut U. Heinonen. Kortti ei ole kulkenut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin Tuomiokirkko kolmannen kerran<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Mikkelin ven\u00e4l\u00e4inen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Mikkelin ven\u00e4l\u00e4inen kirkko rakennettiin vuonna 1906 Linnam\u00e4elle. Mikkeliss\u00e4 oli tuohon aikaan paljon ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 asukkaita, koska siell\u00e4 oli ven\u00e4l\u00e4inen tarkka-ampujarykmentti. Kirkko oli ortodoksinen ja se oli omistettu Pyh\u00e4lle Yrj\u00f6lle eli suurmarttyyri Georgiokselle. Ensi alkuun kirkkoa ajateltiin pystytt\u00e4\u00e4 Mikkelin keskeisimm\u00e4lle paikalle Hallitustorille. Vastustus oli kuitenkin sen verran suurta, ett\u00e4 se j\u00e4i onneksi vain aikeeksi. Kirkon toiminta j\u00e4i varsin lyhyeksi. Vuoden 1917 Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen rakennus ei en\u00e4\u00e4 toiminut kirkkona, vaan se oli muun muassa ammusvarastona, tallina, varastona, radioasemana ym. Kirkko purettiin vuonna 1958. Ven\u00e4l\u00e4isten l\u00e4hdetty\u00e4 maastamme j\u00e4i Mikkeliin aika v\u00e4h\u00e4n ortodokseja. Talvi- ja jatkosodan j\u00e4lkeen Mikkeliin evakuoituneiden karjalaisten joukossa oli jonkin verran ortodokseja, joten Mikkeliin rakennettiin uusi kirkko heit\u00e4kin varten. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin Kivisakasti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oikeampi nimi on Savilahden kivisakasti t\u00e4lle keskiaikaiselle rakennukselle Mikkeliss\u00e4. Se on rautakautinen kirkko ja hautapaikka. Rakentamisvuosi ajoittuu vuosien 1520-1620 v\u00e4liin. Se on tehty harmaakivest\u00e4. Nykyisen ulkoasun sakasti on saanut 1800- ja 1900-lukujen vaihteen korjauksissa. <\/p>\n\n\n\n

Kari Lahti on ottanut oheisen kuvan postikorttiin. Kivisakasti on osoitteessa Porrassalmenkatu 32 a.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
M\u00e4ntyharjun kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

M\u00e4ntyharjun kirkko on istumapaikkam\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n Suomen toiseksi suurin puukirkko. Sinne mahtuu 1700 henke\u00e4. Kerim\u00e4ki on suurin.<\/p>\n\n\n\n

Kirkko on valmistunut vuonna 1822. Sen on suunnitellut valtionarkkitehti Charles Bassi. Kellotapuli valmistui vuonna 1819. Alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm. Aiheena on ”Jeesuksen yl\u00f6snousemus”. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Toinen kuva M\u00e4ntyharjun kirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kuvan postikorttiin on ottanut Seppo Vainio vuonna 1995. Silloin M\u00e4ntyharju t\u00e4ytti 400 vuotta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puumalan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Volker von Bonin on ottanut t\u00e4m\u00e4n kuvan postikorttiin. <\/p>\n\n\n\n

Taavetti Rahikainen on rakentanut 1830-1832 aikana Puumalan kirkkoa. Se on kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Alttaritaulu on ”Ristiinnaulittu”. Sen maalautti ja lahjoitti Johannes Luukkonen. Kirkossa on istumapaikkoja 1200 hengelle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Toinen kuva Puumalan kirkosta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Markku Niemi on ottanut t\u00e4m\u00e4n kuvan kirkosta postikorttiin, joka on kulkenut vuonna 1995.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ristiinan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eskil Collenius toimi rakennusmestarina Ristiinan puista ristikirkkoa teht\u00e4ess\u00e4. Se valmistui vuonna 1775. Istumapaikkoja on 780. Alttaritaulu on Alexandra S\u00e5ltinin maalaama. Se esitt\u00e4\u00e4 ”Jeesusta vastaanottamassa ty\u00f6t\u00e4tekevi\u00e4 ja raskautettuja”. Kirkosta l\u00f6ytyy Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ja ne ovat Etel\u00e4-Savon suurin taideaarre. Taulut on tehty ennen vuotta 1650. <\/p>\n\n\n\n

Sankarihautausmaalla on is\u00e4ni kahden veljen Emilin ja Viljon haudat. Is\u00e4ni suku on monen polven ajan per\u00e4isin Ristiinasta. Itsekin sain asua kymmenen ensimm\u00e4ist\u00e4 elinvuottani siell\u00e4 ennen kuin muutimme Mikkeliin.<\/p>\n\n\n\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n listausta edellisist\u00e4 blogeistani, joista onkin kulunut jonkin verran aikaa:<\/p>\n\n\n