{"id":3762,"date":"2025-10-21T10:43:15","date_gmt":"2025-10-21T10:43:15","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3762"},"modified":"2025-12-16T03:40:35","modified_gmt":"2025-12-16T03:40:35","slug":"alttaritauluja-oulun-hiippakunnan-kirkoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3762","title":{"rendered":"Alttaritauluja Oulun hiippakunnan kirkoista"},"content":{"rendered":"\n

Olen tehnyt jo useita kuvapainotteisia blogeja kirkoista niin omien k\u00e4yntieni kuin my\u00f6s postikorttieni kautta. Nyt aloitan my\u00f6s alttaritaulujen esittelyn postikorttien v\u00e4lityksell\u00e4. Monen suuren kuvataiteilijan haaveena on ollut p\u00e4\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kirkkoihin freskoja, alttaritauluja tai muita maalauksia. Jatkossa lupaan tuoda n\u00e4ytille muiden muassa Pekka Halosen ja Eero J\u00e4rnefeltin alttaritauluja.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yn hiippakuntia l\u00e4pi aloittaen pohjoisesta. Oulun hiippakunta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Lapin. Siell\u00e4 saksalaiset ehtiv\u00e4t Lapin sodassa tuhota useita kirkkoja. Onneksi joitakin on my\u00f6s s\u00e4ilynyt. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tuon esille maalauksia 12 eri kirkosta. Ne ovat Alatornio, Alavieska, Enonteki\u00f6, Haapaj\u00e4rvi, Halsua, Haukipudas, Himanka, Inari ja sielt\u00e4 my\u00f6s Ivalo, Kalajoki, Kannus ja Karunki. N\u00e4it\u00e4 tulee piisaamaan, sill\u00e4 minulla on yli 2000 postikorttia kirkoista. <\/p>\n\n\n\n

Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin on oma suosikkini alttaritaulujen maalarina. H\u00e4n teki ainakin 68 alttaritaulua eri puolille Suomea. Niit\u00e4 on esimerkiksi Ristiinassa, joka on ensimm\u00e4inen kotikirkkoni. Kerim\u00e4ki, Karjalohja ja Lavia tulevat seuraavina mieleeni. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ei h\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n ole n\u00e4ytill\u00e4, mutta tied\u00e4n, ett\u00e4 pian tulee. Alexandra Theodora syntyi 6.2.1837 Inkoossa ja kuoli 29.2.1916 Vaasassa. H\u00e4n oli Suomen ensimm\u00e4inen naispuolinen piirustuskoulun opettaja. H\u00e4n j\u00e4i varhain leskeksi ja joutui el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 ja perheens\u00e4 taiteellisella ty\u00f6ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alatornio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tornionjokisuun Parasniemess\u00e4 sijaitsee Alatornion kirkko. Sen on suunnitellut Jacob Rijf. Kirkko on kivest\u00e4 rakennettu vuosina 1794-1797. Se edustaa tyylisuuntana uusklassismia. Istumapaikkoja on 1700.<\/p>\n\n\n\n

Kortissa kuvana olevan alttaritaulun on maalannut taiteilija Karl Str\u00f6mbeck vuonna 1820. Jeesus ristill\u00e4 on maalauksen aihe. Se on kooltaan 295 x 153 cm. <\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alavieska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alavieskan nelj\u00e4s kirkko sijaitsee keskustaajamassa. Se on rakennettu vuonna 1948. Rakennustoimisto J. Karvonen on t\u00e4m\u00e4n kirkon tehnyt tiilest\u00e4. Istumapaikkoja on 450.<\/p>\n\n\n\n

Alttaritaulun tekij\u00e4 on Hugo K\u00e4ht\u00e4v\u00e4. Puusta veistetty krusifiksi on tehty vuonna 1948. Postikortin on valokuvannut Ismo Hannula.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Enonteki\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Enonteki\u00f6n kirkko sijaitsee Hetassa Ounastie 112 osoitteessa. Kirkko on vihitty k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1952. Sen on suunnitellut Veikko Larkas. Kirkko on tiilest\u00e4 ja betonista rakennettu. Alttaritaulu on mosaiikkimainen Uuno Eskolan tekem\u00e4. ”Taivaaseen astuva Jeesus siunaa Lapin kansaa”. Se on 14 metri\u00e4 korkea ja alhaalta 8 metri\u00e4 leve\u00e4. Se peitt\u00e4\u00e4 koko p\u00e4\u00e4tysein\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Veikko Piironen on ottanut oheisen kuvan postikorttiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Haapaj\u00e4rvi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haapaj\u00e4rven kirkon arkkitehti on ollut Matti Pietil\u00e4. Kirkko valmistui vuonna 1802. Istumapaikkoja on 700. se edustaa uusgoottilaista tyylisuuntaa. Alttaritaulun ”Kristuksen kirkastuminen” on maalannut taidemaalari Adolf von Becker vuonna 1886. <\/p>\n\n\n\n

Ismo Savim\u00e4ki on ottanut valokuvan postikorttia varten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Halsua<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 olemme Halsuan kirkon sis\u00e4tiloissa. 17-vuotias Jaakko Kuorikoski rakensi is\u00e4ns\u00e4 Heikin suunnitelmien mukaan vuosina 1825-1826 t\u00e4m\u00e4n puisen ristikirkon. Alttaritaulu on kolmiosainen. Kaksi alimpaa osaa on maalannut Thomas Kiempe.<\/p>\n\n\n\n

Postikortin kuvan on ikuistanut Markku Niemi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Haukipudas<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haukiputaan kirkko on my\u00f6s nimetty Ulrikan kirkoksi. Sen on rakentanut Matti Honka puustapa tietenkin. Kirkko valmistui vuonna 1762. Istumapaikkoja on 540 sanankuulijalle. Alttarisein\u00e4n maalaukset ovat Mikael Toppeliuksen mahtavaa kirkkomaalausta. Sit\u00e4 ovat kirkon sein\u00e4t kauttaaltaan tulvillaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Himanka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Himangan puukirkon on suunnitellut sama arkkitehti kuin Alatornion kirkon eli Jacob Rijf. Se valmistui vuonna 1794. Istumapaikkoja on 750. Alttaritaulun ”Jeesus ristill\u00e4” on maalannut vuonna 1845 taiteilija Johan Gustav Hedman.<\/p>\n\n\n\n

Pariskunta Lusa on ottanut oheisen valokuvan postikorttia varten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Inarin saamelaiskirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Inarin saamelaiskirkko on rakennettu 1951 puusta. Arkkitehtein\u00e4 ovat olleet Inkeri Visanti ja Antero Pernaja. Alttaritaulun on maalannut 1937 professori V\u00e4in\u00f6 Saikko. ”Kristuksen ilmestyminen vaeltavalle saamelaisperheelle” on 260 x 86 cm \u00f6ljymaalaus kankaalle. <\/p>\n\n\n\n

Markku Niemi on ottanut valokuvan t\u00e4h\u00e4n korttiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ivalo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olemme edelleen Inarissa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa on kyseess\u00e4 Ivalon kirkko. Sen ovat suunnitelleet Rakennushallituksen virkaty\u00f6n\u00e4 Kauko Kokko ja Laura J\u00e4rvi-Larkas. Kirkko valmistui vuonna 1966. Alttarisein\u00e4n lasiristiteoksen on suunnitellut toinen arkkitehdeist\u00e4 eli Laura.<\/p>\n\n\n\n

Markku Niemi on t\u00e4m\u00e4nkin valokuvan ikuistanut. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kalajoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kalajoen punatiilisen kirkon on suunnitellut F.W. L\u00fcchow . Kirkkoa rakennettiin vuosina 1876-1879. Tulipalo tuhosi kirkkoa 16.2.1930. Kirkkoa rakennettiin uudelleen 1930-1931. Uudispiirustukset teki W.G. Palmqvist. Kirkko edustaa uusgotiikkaa. Istumapaikkoja on 1300. Alttaritaulun on maalannut Adolf vo Becker vuonna 1887. ”Kristuksen yl\u00f6snousemus” on aiheena.<\/p>\n\n\n\n

Kuvan postikorttiin on ottanut Erkki L\u00e4ms\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kannus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kannuksen puukirkon on suunnitellut Heikki Kuorikoski vuonna 1817. Poika Jaakko ei ehtinyt t\u00e4h\u00e4n projektiin rakentajana, kun h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oli vasta 9 vuotias. Alttaritauluja on ”Ristiinnaulittu Kristus ja Ehtoollisen asettaminen”. Tekij\u00f6ist\u00e4 ei ole aivan tarkkaa tietoa. Niit\u00e4 on pidetty Carl Fredrik Kuhlmannin maalaamina. Uudemman tutkimuksen mukaan alttaritauluissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ruotsalaisen G.N. Finnbergin ja autonomian ajan taiteen uranuurtajan J.E. Lindhin k\u00e4sialaa. <\/p>\n\n\n\n

Kuvan on ottanut Markku Niemi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karunki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karungin kirkko sijaitsee Torniossa Kirkkotiell\u00e4. Suunnittelija on Anton Wilhelm Arppe. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1815-1817 puusta. Alttaritaulu on vuodelta 1829. ”Jeesus ristill\u00e4” on aiheena J. Hedmanin alttaritaulussa. Se on 250 x 169 cm \u00f6ljymaalaus kankaalle.<\/p>\n\n\n\n

Kuva on Kauko Ervastin ikuistama postikorttiin. <\/p>\n\n\n\n

Jatkan kirkollisilla aiheilla jatkossakin vuoroin kirkkoja ja alttaritauluja esitellen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 ovat viimeisimm\u00e4t kuvapainotteiset blogini, joita voit t\u00e4st\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 kurkistamassa. Pidin pient\u00e4 taukoa kirjoittelun suhteen, kun painopiste v\u00e4lill\u00e4 oli korttien lajittelussa ja kuvaamisessa.<\/p>\n\n\n