{"id":3783,"date":"2025-10-23T16:48:49","date_gmt":"2025-10-23T16:48:49","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3783"},"modified":"2025-12-16T03:40:13","modified_gmt":"2025-12-16T03:40:13","slug":"kirkkojen-esittelya-postikorteilla-lapuan-hiippakunnasta-ensimmaisen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3783","title":{"rendered":"Kirkkojen esittely\u00e4 postikorteilla Lapuan hiippakunnasta ensimm\u00e4isen kerran"},"content":{"rendered":"\n<p>,Aloitin hiippakunnittain postikorttien esittelyj\u00e4 Oulusta alttaritauluilla. Nyt siirryn Lapualle ja k\u00e4yn aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 korttikokoelmaani l\u00e4pi. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kohteina Alah\u00e4rm\u00e4, Alaj\u00e4rvi, Alavus, Evij\u00e4rvi, Honkajoki, Ilmajoki, Isojoki, Isokyr\u00f6 (vanha ja uusi), Jalasj\u00e4rvi, Jurva ja Jyv\u00e4skyl\u00e4. Yrit\u00e4n tuoda esille kaikista suunnittelijan, valmistumisajankohdan, tyylisuunnan ja muita t\u00e4rkeit\u00e4 tietoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen aikaisemmin tehnyt jo useita kirkkoblogeja. Ensimm\u00e4iset olivat omien valokuvieni kautta tehtyj\u00e4 kirkkobongauskuvia. Silloin kiertelin my\u00f6s sankarihautoja l\u00e4pi. Niit\u00e4 l\u00f6ytyy blogini arkistosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"719\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alaharma-1995-Kalervo-Puskala-1024x719.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3784\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alaharma-1995-Kalervo-Puskala-1024x719.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alaharma-1995-Kalervo-Puskala-300x211.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alaharma-1995-Kalervo-Puskala-768x539.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alaharma-1995-Kalervo-Puskala.jpg 1084w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Alah\u00e4rm\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Josef Stenb\u00e4ckin suunnittelema Alah\u00e4rm\u00e4n kirkko rakennettiin vuosina 1901-1903. Se edustaa uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa. T\u00e4m\u00e4 harmaakivikirkko on rakennettu oman pit\u00e4j\u00e4n harmaasta gneissist\u00e4. Istumapaikkoja on 1000. Kirkko rakennettiin vuonna 1898 palaneen edellisen kirkon tilalle. Alttaritaulu on Alexandra Frosterus-S\u00e5ltinin maalaama &#8221;Kristus Getsemanessa. T\u00e4m\u00e4 kirkko valittiin Suomen kauneimmaksi vuonna 2015 Radio Dein j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Kalervo Puskala. <\/p>\n\n\n\n<p><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"710\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alajarven-kirkko-Markku-Niemi-kton-710x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3785\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alajarven-kirkko-Markku-Niemi-kton-710x1024.jpg 710w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alajarven-kirkko-Markku-Niemi-kton-208x300.jpg 208w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alajarven-kirkko-Markku-Niemi-kton-768x1108.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alajarven-kirkko-Markku-Niemi-kton.jpg 888w\" sizes=\"auto, (max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Alaj\u00e4rvi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Alaj\u00e4rven kirkko eli Gabrielin puinen ristikirkko valmistui vuonna 1836. Sen suunnitteli Carl Ludvig Engel. Heikki ja Jaakko Kuorikoski johtivat rakennust\u00f6it\u00e4. Alttaritaulun on maalannut Verner Thome. Se kuvaa Jeesuksen rukoustaistelua Getsemanen puutarhassa. Heikki Mikkil\u00e4 on veist\u00e4nyt vaivaisukon. Istumapaikkoja kirkossa on 1200. Tyylisuunta on uusklassinen. <\/p>\n\n\n\n<p>Markku Niemi on ottanut valokuvan postikorttiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"714\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alavuden-kirkko-Marko-Ojala-kton-1024x714.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3786\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alavuden-kirkko-Marko-Ojala-kton-1024x714.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alavuden-kirkko-Marko-Ojala-kton-300x209.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alavuden-kirkko-Marko-Ojala-kton-768x536.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alavuden-kirkko-Marko-Ojala-kton.jpg 1094w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Alavus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Alavuden rapattu  tiilikirkko valmistui vuonna 1914. Sen suunnittelija oli Kauno S. Kallio. Istumapaikkoja on 950. Alttaritaulun on maalannut Oskari Paatela. Sen aiheena on Jeesuksen ottaminen ristilt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Marko Ojala on ottanut valokuvan t\u00e4h\u00e4n postikorttiin. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"718\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Evijarven-kirkko-Markku-Niemi-1024x718.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3787\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Evijarven-kirkko-Markku-Niemi-1024x718.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Evijarven-kirkko-Markku-Niemi-300x210.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Evijarven-kirkko-Markku-Niemi-768x539.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Evijarven-kirkko-Markku-Niemi.jpg 1086w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Evij\u00e4rvi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Puurakenteinen Evij\u00e4rven ristikirkko valmistui vuonna 1759. Antti Hakola toimi rakentajana. Istumapaikkoja on 450. Alttarikrusifiksin Jeesus ristill\u00e4 on tehnyt Erkki Lahti. <\/p>\n\n\n\n<p>Markku Niemi on j\u00e4lleen toiminut valokuvaajana t\u00e4t\u00e4 postikorttia varten. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"683\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Honkajoen-kirkko-Markku-Niemi-683x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3788\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Honkajoen-kirkko-Markku-Niemi-683x1024.jpg 683w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Honkajoen-kirkko-Markku-Niemi-200x300.jpg 200w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Honkajoen-kirkko-Markku-Niemi-768x1152.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Honkajoen-kirkko-Markku-Niemi.jpg 808w\" sizes=\"auto, (max-width: 683px) 100vw, 683px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Honkajoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 Honkajoen puurakenteinen ristikirkko valmistui vuonna 1812. Se edustaa klassisimia. Sen suunnitteli ilmajokinen kirkonrakentaja Salomon K\u00f6hlstr\u00f6m. Istumapaikkoja on 500.  J.G. Hedman on maalannut alttaritaulun vuonna 1856. Aihe on Jeesus Getsemanessa. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ikuistanut Markku Niemi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"726\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Ilmajoen-kirkko-Volker-von-Bonin-kulkematon-1024x726.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3789\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Ilmajoen-kirkko-Volker-von-Bonin-kulkematon-1024x726.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Ilmajoen-kirkko-Volker-von-Bonin-kulkematon-300x213.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Ilmajoen-kirkko-Volker-von-Bonin-kulkematon-768x545.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Ilmajoen-kirkko-Volker-von-Bonin-kulkematon.jpg 1166w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ilmajoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ilmajoen ulkoviisteinen puinen ristikirkko on Matti Hongan suunnittelema. Se valmistui vuonna 1766. Kellotapuli on valmistunut vuonna 1804. Istumapaikkoja on ollut 900-1200. Alttaritaulu on kaksiosainen. Sen on maalannut j\u00e4lleen suosikkini Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin.  Ylempi osa kuvaa Jeesuksen ja Marian kohtaamista puutarhahaudalla. Toinen osa kuvaa haudassa olevaa Jeesusta, jota enkelit palvelevat.<\/p>\n\n\n\n<p>Valokuvan postikorttiin on ottanut Volker von Bonin. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"715\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isojoen-kirkko-joulurauhaa-715x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3790\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isojoen-kirkko-joulurauhaa-715x1024.jpg 715w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isojoen-kirkko-joulurauhaa-209x300.jpg 209w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isojoen-kirkko-joulurauhaa-768x1100.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isojoen-kirkko-joulurauhaa.jpg 925w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Isojoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Isojoen puurakenteisen ristikirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Rakentajana toimi Erik Kuorikoski. Kirkko valmistui vuonna 1833. Empire on tyylisuunta. Istumapaikkoja on 900. Alttaritaulun maalaaja ei ole tiedossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikki Paukkunen on ottanut kuvan kirkosta oheiseen joulukorttiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"749\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-kirkko-Pirkko-Pakkala-1993-1024x749.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3791\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-kirkko-Pirkko-Pakkala-1993-1024x749.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-kirkko-Pirkko-Pakkala-1993-300x220.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-kirkko-Pirkko-Pakkala-1993-768x562.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-kirkko-Pirkko-Pakkala-1993.jpg 1063w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Isokyr\u00f6 uusi kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 Isokyr\u00f6n uusi kirkko valmistui vuonna 1877. Sen on suunnitellut Georg Theodor Chiewitz. Tyylisuunta on uusgotiikka. Kirkkoon mahtuu 2000 henkil\u00f6\u00e4. Alttaritaulu on Ida Silverbergin maalaama. Kristus ristill\u00e4 on kuuluisan Rubensin teoksen kopio.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan on ottanut postikorttia varten Pirkko Pakkala vuonna 1993. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"707\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-vanha-kirkko-Mielty-kton-1024x707.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3792\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-vanha-kirkko-Mielty-kton-1024x707.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-vanha-kirkko-Mielty-kton-300x207.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-vanha-kirkko-Mielty-kton-768x530.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Isonkyron-vanha-kirkko-Mielty-kton.jpg 1079w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Isokyr\u00f6 vanha kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 Isokyr\u00f6n vanha harmaakivikirkko on omistettu Pyh\u00e4lle Laurentiukselle. Se on valmistunut aikav\u00e4lill\u00e4 1513-1533. Aivan tarkkaa tietoa ei ole. Istumapaikkoja on 400-500. Kirkko on ns. autiokirkko.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan on ottanut postikorttiin K.J. Mielty.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1011\" height=\"705\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jalasjarven-kirkko-ja-sankarihaudat-Kalevi-Makinen-kton.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3793\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jalasjarven-kirkko-ja-sankarihaudat-Kalevi-Makinen-kton.jpg 1011w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jalasjarven-kirkko-ja-sankarihaudat-Kalevi-Makinen-kton-300x209.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jalasjarven-kirkko-ja-sankarihaudat-Kalevi-Makinen-kton-768x536.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1011px) 100vw, 1011px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Jalasj\u00e4rvi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Jalasj\u00e4rven puinen kirkko kuuluu Kurikan seurakuntaan. T\u00e4m\u00e4 on rakennettu vuosina 1799-1800. Suunnittelija on Salomon K\u00f6hlstr\u00f6m. Istumapaikkoja on 1000. Nykyinen alttaritaulu on Alexandra Frosterus-S\u00e5ltinin maalaama vuonna 1906. Aihe on Kristuksen kirkastuminen. Aiempi Mikael Toppeliuksen maalaama alttaritaulu on my\u00f6s tallessa. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Kalevi A. M\u00e4kinen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"716\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jurvan-kirkko-Kalervo-Puskala-kton-1024x716.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3794\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jurvan-kirkko-Kalervo-Puskala-kton-1024x716.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jurvan-kirkko-Kalervo-Puskala-kton-300x210.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jurvan-kirkko-Kalervo-Puskala-kton-768x537.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jurvan-kirkko-Kalervo-Puskala-kton.jpg 1104w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Jurva<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Jurvan vuonna 1802 valmistunut kustavilainen tasavartinen ristikirkko on Gabriel Antinpoika Hakolan rakentama. Piirustukset on laadittu Tukholmassa intendentin konttorissa. Istumapaikkoja on 550. Alttaritaulua ei ole, vaan sen tilalla on  risti.<\/p>\n\n\n\n<p>Kalervo Puskala on ottanut oheisen postikortin kuvan. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"638\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jyvaskyla-kaupungin-kirkko-1953-638x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3795\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jyvaskyla-kaupungin-kirkko-1953-638x1024.jpg 638w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jyvaskyla-kaupungin-kirkko-1953-187x300.jpg 187w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Jyvaskyla-kaupungin-kirkko-1953.jpg 744w\" sizes=\"auto, (max-width: 638px) 100vw, 638px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Jyv\u00e4skyl\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginkirkko on valmistunut tiilest\u00e4 vuonna 1880. Suunnittelija on Ludvig Isak Lindqvist. Se edustaa uusgotiikkaa tyylisuunnaltaan. Istumapaikkoja on 350.  Alttaritaulun ovat maalanneet vuonna 1901 Fredrik ja Nina Ahlstedt. Siin\u00e4 Jeesus siunaa lapsia. H\u00e4n on sanonut: &#8221;Sallikaa lasten tulla minun tyk\u00f6ni!&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Postikortti on kulkenut 11.3.1953. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirkkokuvien kokoelma postikorttien kautta on t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Tulen melko pian jatkamaan n\u00e4iden esille tuomista, koska olen intoa t\u00e4ynn\u00e4. N\u00e4iden tekemisen my\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s oma tiet\u00e4mys kasvanut hiippakuntajaosta ja niiden eri kirkoista, joskin muutoksia on varmasti tullut. Sain jokin aika sitten hankituksi 17 kansiota k\u00e4sittelev\u00e4n kirkkokuvien aineiston, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yli 1700 postikorttia.  Sit\u00e4 ennen itsell\u00e4ni oli ennest\u00e4\u00e4n noin 400-500 korttia t\u00e4lt\u00e4 mielenkiintoiselta alueelta. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on kooste viimeisimmist\u00e4 blogeistani, joita voit k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s kurkistamassa.<\/p>\n\n\n<ul class=\"wp-block-latest-posts__list wp-block-latest-posts\"><li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3920\">Urheilullista toimintaa H\u00f6r\u00f6l\u00e4ss\u00e4<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3899\">Syksyisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 H\u00f6r\u00f6l\u00e4st\u00e4 postikorteissa<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3872\">Mikkelin tienoon kirkkoja postikorteissa toisen kerran<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3854\">Esittelen Viipuria vanhoilla postikorteillani<\/a><\/li>\n<li><a class=\"wp-block-latest-posts__post-title\" href=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3831\">Jyv\u00e4skyl\u00e4n kirkkojen esittely\u00e4 postikorteilla<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n<p><strong>Laitan t\u00e4h\u00e4n yhden mainoksen sopimuskumppanieni suuresta joukosta. Klikkaa kuvaa ja katso, mit\u00e4 edullisia tarjouksia on mahdollista kotisohvalta k\u00e4sin tilata.<\/strong><\/p>\n\n\n\n*\n<a href=\"https:\/\/to.finlayson.fi\/t\/t?a=1914384289&#038;as=1764250358&#038;t=2&#038;tk=1\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/track.adtraction.com\/t\/t?a=1914384289&#038;as=1764250358&#038;t=1&#038;tk=1&#038;i=1\" width=\"700\" height=\"500\" border=\"0\"><\/a>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-purple-color has-text-color has-link-color wp-elements-bc75dd5ce654b2e2ba240789c33be086\">Jo vuodesta 1820 olemme olleet skandinaavisen ja pohjoismaisen tekstiilin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus on tehnyt Finlaysonista Suomen suosituimman tekstiilialan yrityksen. Valikoimasta l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kattavan valikoiman kodintekstiilej\u00e4: luomupussilakanoista arjen kest\u00e4viin vaatteisiin.<br>Toimintamme pohjalla on vastuullisuus ja haluamme tarjota asiakkaillemme vastuullisempia tekstiilituotteita. Puuvilla kuituna soveltuu erinomaisesti kodintekstiileihin, mutta sen tuotantoon liittyy monia ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosiaalisia riskej\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia kartoitamme jatkuvasti vastuullisempia materiaalivaihtoehtoja tuotteisiimme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-purple-color has-text-color has-link-color wp-elements-609a52caf3336c68dd943df4054c0887\">Tervetuloa tutustumaan Finlaysonin valikoimaan!<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n<ul class=\"wp-block-archives-list wp-block-archives\">\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202511'>marraskuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202510'>lokakuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202509'>syyskuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202508'>elokuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202507'>hein\u00e4kuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202506'>kes\u00e4kuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202505'>toukokuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202504'>huhtikuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202503'>maaliskuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202502'>helmikuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202501'>tammikuu 2025<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202412'>joulukuu 2024<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202411'>marraskuu 2024<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202410'>lokakuu 2024<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202409'>syyskuu 2024<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202408'>elokuu 2024<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202312'>joulukuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202309'>syyskuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202308'>elokuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202306'>kes\u00e4kuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202305'>toukokuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202304'>huhtikuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202303'>maaliskuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202302'>helmikuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202301'>tammikuu 2023<\/a><\/li>\n\t<li><a href='https:\/\/arimonblogi.fi\/?m=202211'>marraskuu 2022<\/a><\/li>\n<\/ul>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>,Aloitin hiippakunnittain postikorttien esittelyj\u00e4 Oulusta alttaritauluilla. Nyt siirryn Lapualle ja k\u00e4yn aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 korttikokoelmaani l\u00e4pi. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kohteina Alah\u00e4rm\u00e4, Alaj\u00e4rvi, Alavus, Evij\u00e4rvi, Honkajoki, Ilmajoki, Isojoki, Isokyr\u00f6 (vanha ja uusi), Jalasj\u00e4rvi, Jurva ja Jyv\u00e4skyl\u00e4. Yrit\u00e4n tuoda esille kaikista suunnittelijan, valmistumisajankohdan, tyylisuunnan ja muita t\u00e4rkeit\u00e4 tietoja. Olen aikaisemmin tehnyt jo useita kirkkoblogeja. Ensimm\u00e4iset olivat omien valokuvieni kautta tehtyj\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[131,36,128,91],"tags":[22,26],"class_list":["post-3783","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkkitehtuuri","category-kaikki-aiheet","category-kirkot","category-maalaustaide","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3783","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3783"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3783\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3965,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3783\/revisions\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3783"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3783"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3783"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}