{"id":3806,"date":"2025-10-24T12:07:55","date_gmt":"2025-10-24T12:07:55","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3806"},"modified":"2025-12-16T03:39:53","modified_gmt":"2025-12-16T03:39:53","slug":"alttaritauluja-oulun-hiippakunnasta-toisen-kerran","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=3806","title":{"rendered":"Alttaritauluja Oulun hiippakunnasta toisen kerran"},"content":{"rendered":"\n<p>Esittelyni komeista kirkkojen alttaritauluista jatkuu postikorttien v\u00e4lityksell\u00e4. Jotkut kuvat ovat aivan hyvi\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 otettuja ja selkeit\u00e4, mutta olen hyv\u00e4ksynyt joukkoon my\u00f6s kauempaa kuvattuja. Se on t\u00e4rke\u00e4 asia, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme kaikki tuntemaan taulun tekij\u00e4n ja sen ohella my\u00f6s perustietoa kirkosta. T\u00e4m\u00e4 on ollut minulle mukavaa opiskelua. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ennen vanhaan on osattu tehd\u00e4 hienoja kirkkoja ja upeita alttaritauluja. K\u00e4sitykseni pohjautuu omaan mielipiteeseen ja kirkkobongauksiin kes\u00e4lomien yhteydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa tuon esille Kaustisen, Kemij\u00e4rven, Kemin, Kestil\u00e4n, Kiimingin, Kittil\u00e4n, Kaarlelan, Kolarin, Kuivaniemen, Kuusamon, K\u00e4lvi\u00e4n ja K\u00e4rs\u00e4m\u00e4en kirkot. T\u00e4ss\u00e4 liikutaan Keski-Pohjanmaalta Lappiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"741\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kaustisen-kirkon-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-1024x741.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3807\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kaustisen-kirkon-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-1024x741.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kaustisen-kirkon-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-300x217.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kaustisen-kirkon-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-768x556.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kaustisen-kirkon-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton.jpg 1081w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kaustinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kaustisen kirkon runkona on vuonna 1777 valmistunut kirkko. Sit\u00e4 oli rakentamassa Matti Kuorikoski. Kirkkoa uudistettiin perin pohjin vuonna 1859. Silloin sit\u00e4 oli rakentamassa Jaakko Heikin poika Kuorikoski. T\u00e4m\u00e4 on kirkonrakentajien sukua. Kirkko on puinen sis\u00e4viisteinen ristikirkko. Istumapaikkoja on 450. Siell\u00e4 on kolmiosainen alttaritaulu, jonka on maalannut Immanuel Alm Vaasasta vuonna 1794. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Markku Niemi. <\/p>\n\n\n\n<p><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"706\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemijarven-kirkko-sisakuva-Markku-Niemi-1997-706x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3808\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemijarven-kirkko-sisakuva-Markku-Niemi-1997-706x1024.jpg 706w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemijarven-kirkko-sisakuva-Markku-Niemi-1997-207x300.jpg 207w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemijarven-kirkko-sisakuva-Markku-Niemi-1997.jpg 749w\" sizes=\"auto, (max-width: 706px) 100vw, 706px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kemij\u00e4rvi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Bertel Liljeqvist on ollut arkkitehtin\u00e4 t\u00e4lle Kemij\u00e4rven kirkolle, joka valmistui vuonna 1950. Istumapaikkoja on 850 t\u00e4ss\u00e4 kivikirkossa. Alttaritaulu on Aale Hakavan vuonna 1950 maalaama Jeesus ristill\u00e4, joka on kooltaan 426 x 326 cm kokoinen \u00f6ljymaalaus kankaalle.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n kuvan postikorttiin on ottanut Markku Niemi. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"745\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemin-kirkko-Alttaritaulu-taittokortti--745x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3809\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemin-kirkko-Alttaritaulu-taittokortti--745x1024.jpg 745w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemin-kirkko-Alttaritaulu-taittokortti--218x300.jpg 218w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemin-kirkko-Alttaritaulu-taittokortti--768x1056.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kemin-kirkko-Alttaritaulu-taittokortti-.jpg 861w\" sizes=\"auto, (max-width: 745px) 100vw, 745px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kemi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kemin kaupunginkirkon on suunnitellut Josef Stenb\u00e4ck vuosina 1900-1902. Se on uusgoottilainen pitk\u00e4kirkko, joka on rapattua tiilt\u00e4. Alttarisein\u00e4n ikkunat ja lasimaalaukset toimivat alttaritauluna. Istumapaikkoja on 750.<\/p>\n\n\n\n<p>Oheinen kuva on taittokortti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"717\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kestilan-kirkko-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-717x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3810\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kestilan-kirkko-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-717x1024.jpg 717w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kestilan-kirkko-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-210x300.jpg 210w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kestilan-kirkko-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton-768x1096.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kestilan-kirkko-alttaritaulu-Markku-Niemi-kton.jpg 777w\" sizes=\"auto, (max-width: 717px) 100vw, 717px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kestil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kestil\u00e4n kirkko kuuluu Siikalatvan seurakuntaan. Se on puinen ristikirkko, joka vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 24.8.1856. Suunnittelija t\u00e4lle uusgotiikkaa edustavalle kirkkorakennukselle oli Ernst Lohrmann. Alttaritaulu on Paavo Leinosen tekem\u00e4 Kristus ristill\u00e4. Kirkon eteisess\u00e4 on Juho Myllyojan veist\u00e4m\u00e4 vaivaisukko vuodelta 1895.<\/p>\n\n\n\n<p>Valokuvan postikorttiin on ottanut j\u00e4lleen Markku Niemi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"711\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kiimingin-kirkko-Toppeliuksen-maalauksia-1024x711.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3811\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kiimingin-kirkko-Toppeliuksen-maalauksia-1024x711.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kiimingin-kirkko-Toppeliuksen-maalauksia-300x208.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kiimingin-kirkko-Toppeliuksen-maalauksia-768x533.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kiimingin-kirkko-Toppeliuksen-maalauksia.jpg 1136w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kiiminki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kiimingin kirkko Oulussa sijaitsee Kiiminkijoen etel\u00e4rannalla. Matti Honka on t\u00e4m\u00e4n kirkon rakennuttanut puusta. Se valmistui vuonna 1760. Istumapaikkoja on 450 t\u00e4ss\u00e4 ulkoviisteisess\u00e4 ristikirkossa. Alttariosasta l\u00f6ytyy Mikael Toppeliuksen \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus Jeesus ristill\u00e4. Monta muutakin h\u00e4nen teostaan ilahduttaa kirkossa k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Tuomi-kortti on t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n ikuistanut.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"709\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kittilan-kirkko-Foto-Lapin-tahti-kton-1024x709.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3812\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kittilan-kirkko-Foto-Lapin-tahti-kton-1024x709.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kittilan-kirkko-Foto-Lapin-tahti-kton-300x208.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kittilan-kirkko-Foto-Lapin-tahti-kton-768x532.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kittilan-kirkko-Foto-Lapin-tahti-kton.jpg 1151w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kittil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Helsingin keskustan suunnittelija Carl Ludvig Engel on ehtinyt my\u00f6s useita kirkkoja suunnittelemaan niin kuin esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n. Sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on voinut tehd\u00e4 hyvin tuohon aikaan et\u00e4n\u00e4kin. Kirkko on rakennettu puusta vuonna 1831. Istumapaikkoja on 550 sanan kuulijalle. Julius Basilierin laajennus toteutui 1886-1887. Alttaritaulun on maalannut Johan Gustav Hedman vuonna 1831. Se on Jeesus ristill\u00e4 ja teos on kooltaan 267 x 205 cm kokoinen \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus kankaalle. T\u00e4m\u00e4 kirkko s\u00e4ilyi Lapin sodassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Lapin T\u00e4hti. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"740\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kokkola-Kaarlelan-kirkko-alttaritaulu-Leo-Torppa-kton-740x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3813\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kokkola-Kaarlelan-kirkko-alttaritaulu-Leo-Torppa-kton-740x1024.jpg 740w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kokkola-Kaarlelan-kirkko-alttaritaulu-Leo-Torppa-kton-217x300.jpg 217w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kokkola-Kaarlelan-kirkko-alttaritaulu-Leo-Torppa-kton-768x1062.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kokkola-Kaarlelan-kirkko-alttaritaulu-Leo-Torppa-kton.jpg 841w\" sizes=\"auto, (max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kokkola Kaarlelan kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kaarlelan kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, jota rakennettiin vuosien 1500-1530 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Istumapaikkoja on 800. Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin on maalannut alttaritaulun &#8221;Jeesus rukoilee Getsemanessa&#8221; vuonna 1902<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Leo Torppa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"734\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kolari-uusi-ja-vanha-kirkko-Tuomi-kortti-1024x734.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3814\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kolari-uusi-ja-vanha-kirkko-Tuomi-kortti-1024x734.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kolari-uusi-ja-vanha-kirkko-Tuomi-kortti-300x215.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kolari-uusi-ja-vanha-kirkko-Tuomi-kortti-768x551.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kolari-uusi-ja-vanha-kirkko-Tuomi-kortti.jpg 1149w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kolarin uusi ja vanha kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kolarin uuden kirkon on suunnitellut Veikko Larkas ja se valmistui vuonna 1965. Se muistuttaa kotaa. Istumapaikkoja on 400. Alttaritaulun on maalannut Urpo Wainio.  Siin\u00e4 Jeesus vierailee kolarilaisessa kodissa. Se on 325 x 108 cm \u00f6ljymaalaus. Kolarinsaaren kirkko eli Kolarin vanha kirkko sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Kolarin keskustaa. Se rakennettiin vuosina 1818-1819 A.W. Arppen piirustusten mukaan. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 kes\u00e4aikaan erityistilaisuuksissa ja my\u00f6s jouluaattona. Se on tehty puusta ja edustaa uusklassismia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuva on Tuomi-kortti. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"719\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuivaniemen-kirkko-Markku-Wiik-1024x719.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3815\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuivaniemen-kirkko-Markku-Wiik-1024x719.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuivaniemen-kirkko-Markku-Wiik-300x211.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuivaniemen-kirkko-Markku-Wiik-768x540.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuivaniemen-kirkko-Markku-Wiik.jpg 1170w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuivaniemi<br>Kuivaniemen kirkko Pohjois-Pohjanmaalla valmistui vuonna 1872. Se on uusgoottilainen pitk\u00e4kirkko. Istumapaikkoja on 500. Ernst Lohrmann on t\u00e4m\u00e4n kirkkorakennuksen suunnittelija. Alttaritaulun on maalannut Iivari Halttu vuonna 1941.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Markku Wiik. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"726\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuusamon-kirkko-sisalta-2012-1024x726.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3816\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuusamon-kirkko-sisalta-2012-1024x726.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuusamon-kirkko-sisalta-2012-300x213.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuusamon-kirkko-sisalta-2012-768x545.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kuusamon-kirkko-sisalta-2012.jpg 1038w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuusamo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuusamon kirkko on valmistunut vuonna 1950. Saksalaiset polttivat edellisen. T\u00e4m\u00e4 tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Pyh\u00e4n Ristin kirkko. Bertel Liljeqvist on toiminut arkkitehtin\u00e4. Kirkko on rakennettu kivest\u00e4 ja siell\u00e4 on istumapaikat 800 sanan kuulijalle. Alttaritaulun on maalannut Johan Gustav Hedman vuonna 1824. Vapahtaja ristill\u00e4 on aihe. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on ottanut Juhani Kinnunen. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"754\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kalvian-kirkko-Jarmo-Seikkula-kton-1024x754.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3817\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kalvian-kirkko-Jarmo-Seikkula-kton-1024x754.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kalvian-kirkko-Jarmo-Seikkula-kton-300x221.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kalvian-kirkko-Jarmo-Seikkula-kton-768x565.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Kalvian-kirkko-Jarmo-Seikkula-kton.jpg 1115w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">K\u00e4lvi\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>K\u00e4lvi\u00e4 on nykyisin Kokkolaa. T\u00e4m\u00e4 kirkko on rakennettu vuonna 1905. Se  on puinen tasavartinen ristikirkko ja se edustaa my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 uusgotiikkaa ja ns. nikkarityyli\u00e4. Istumapaikkoja on 700. Sen on suunnitellut Odert W. Renell. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin vuonna 1912. Aiheena on Kirkastusvuoritapahtuma. Kellotapulin ovien oikealla puolella on suntio Erkki Lassilan veist\u00e4m\u00e4 vaivaisukko vuodelta 1820. Siin\u00e4 on kehotus: &#8221;Joka k\u00f6yh\u00e4\u00e4 armahtaa, se lainaa Herralle!&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvan postikorttiin on  ottanut Jarmo Seikkula.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"719\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Karsamaen-kirkkoa-Saarnastuoli-Erkki-Lamsa-kton-719x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3818\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Karsamaen-kirkkoa-Saarnastuoli-Erkki-Lamsa-kton-719x1024.jpg 719w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Karsamaen-kirkkoa-Saarnastuoli-Erkki-Lamsa-kton-211x300.jpg 211w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Karsamaen-kirkkoa-Saarnastuoli-Erkki-Lamsa-kton-768x1094.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Karsamaen-kirkkoa-Saarnastuoli-Erkki-Lamsa-kton.jpg 917w\" sizes=\"auto, (max-width: 719px) 100vw, 719px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">K\u00e4rs\u00e4m\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>K\u00e4rs\u00e4m\u00e4en kirkko Junnon kankaalla  tunnetaan nimell\u00e4 Engelin kirkko. Sen rakentamisvuosi on 1842. Carl Ludvig Engel on t\u00e4m\u00e4nkin kirkon suunnitellut. Rakennusty\u00f6t toteuttivat Jaakko Kuorikosken luottotimpurit. Kirkko on tehty puusta ja se edustaa empirismi\u00e4. Alttaritaulun on maalannut Hannes Malisto. Siin\u00e4 on vanhan ja uuden liiton symbolit.<\/p>\n\n\n\n<p>Valokuvan postikorttiin on ottanut Erkki L\u00e4ms\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"608\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alexandra-Frosterus-Saltin-608x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3825\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alexandra-Frosterus-Saltin-608x1024.jpg 608w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alexandra-Frosterus-Saltin-178x300.jpg 178w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Alexandra-Frosterus-Saltin.jpg 712w\" sizes=\"auto, (max-width: 608px) 100vw, 608px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Alexandra Frosterus-S\u00e5ltin<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Haluan viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n alttaritaulublogini yhteydess\u00e4 esitell\u00e4 kuvan kanssa oman suosikkimaalarini Alexandra Frosterus-S\u00e5ltinin. H\u00e4n ehti tehd\u00e4 ainakin 68 alttaritaulua. Alexandra syntyi 6.12.1837 Inkoossa ja kuoli 29.2.1916 Vaasassa. H\u00e4n leskeytyi varhain ja h\u00e4nen t\u00e4ytyi hankkia taiteellisilla t\u00f6ill\u00e4\u00e4n elanto itselleen ja perheelleen. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista. Sen on ottanut vuosien 1860-1870 v\u00e4liss\u00e4 Carl Adolph H\u00e5rdh. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Esittelyni komeista kirkkojen alttaritauluista jatkuu postikorttien v\u00e4lityksell\u00e4. Jotkut kuvat ovat aivan hyvi\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 otettuja ja selkeit\u00e4, mutta olen hyv\u00e4ksynyt joukkoon my\u00f6s kauempaa kuvattuja. Se on t\u00e4rke\u00e4 asia, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme kaikki tuntemaan taulun tekij\u00e4n ja sen ohella my\u00f6s perustietoa kirkosta. T\u00e4m\u00e4 on ollut minulle mukavaa opiskelua. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ennen vanhaan on osattu tehd\u00e4 hienoja kirkkoja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[131,36,128,57],"tags":[22,26],"class_list":["post-3806","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkkitehtuuri","category-kaikki-aiheet","category-kirkot","category-paikallishistoria","tag-paikallishistoria","tag-postikortit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3806","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3806"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3806\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3964,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3806\/revisions\/3964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3806"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3806"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3806"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}