{"id":45,"date":"2022-11-08T12:44:16","date_gmt":"2022-11-08T12:44:16","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=45"},"modified":"2025-12-16T15:02:14","modified_gmt":"2025-12-16T15:02:14","slug":"kesalomalla-saimaan-rannalla-savonranta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=45","title":{"rendered":"Kes\u00e4lomalla Saimaan rannalla – Savonranta"},"content":{"rendered":"\n

Olemme useiden vuosien ajan tytt\u00e4riemme kanssa vuokranneet kes\u00e4m\u00f6kin eri puolilta kaunista Suomea. Vuonna 2018 vietimme viikon l\u00e4hell\u00e4 Savonlinnaa. Olimme Savonrannassa hein\u00e4- ja elokuun vaihteessa. Meh\u00e4n olimme siis Savonlinnassa, sill\u00e4 vuonna 2009 kuntaliitoksessa Savonranta on liittynyt Savonlinnaan. Sit\u00e4 ennen se oli itsen\u00e4inen kunta, joka on perustettu vuonna 1868. Matkaa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 meille tuli noin 300 km, kun vaimoni kanssa matkasimme Mikkelin ja Juvan kautta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4\u00e4 Saimaalle. T\u00e4ss\u00e4 oli pieni pl\u00e4ntti pojilla ja minulla my\u00f6s futista varten.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valkkari oli kes\u00e4m\u00f6kin nimi. Se oli kaikin puolin meille sopiva. Ymp\u00e4rist\u00f6 oli kaunista katseltavaa. P\u00e4\u00e4m\u00f6kiss\u00e4 oli kolme huonetta ja tilaa 55 m2. Vuodepaikkoja oli kuusi. Viereisess\u00e4 rakennuksessa oli yksi makuuhuone lis\u00e4\u00e4 ja siin\u00e4 petipaikat kahdelle. Meit\u00e4 oli m\u00f6kkil\u00e4isi\u00e4 j\u00e4lleen kolmessa polvessa. M\u00f6kilt\u00e4 oli matkaa Savonrannan keskustaan noin 15 km ja Kerim\u00e4elle oli 25 km. Joskus k\u00e4vimme p\u00e4ivitt\u00e4in molemmissa paikoissa. Tytt\u00e4ren pojat ker\u00e4siv\u00e4t tuolloin er\u00e4st\u00e4 jalkapallosarjaa, jota piti p\u00e4ivitt\u00e4in t\u00e4ydent\u00e4\u00e4. Samalla tietenkin tutustuttiin paikkakuntien n\u00e4ht\u00e4vyyksiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Pojat ovat aloittamassa uintia m\u00f6kkirannassa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kerim\u00e4ell\u00e4 olikin ihan mahtava n\u00e4ht\u00e4vyys. Siell\u00e4h\u00e4n on maailman suurin puukirkko. Se on kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Se valmistui 25.9.1847 ja vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n helluntaina 1848. Kirkon on suunnitellut Anders Fredrik Granstedt. Istumapaikkoja kirkossa on 3000 ja seisomaan mahtuu viel\u00e4 2000. Suunnittelussa oli tavoitteena, ett\u00e4 puolet pit\u00e4j\u00e4l\u00e4isist\u00e4 mahtuisi sinne kerralla. Pituutta kirkossa on 47 metri\u00e4, leveytt\u00e4 42 m ja korkeutta on 27 m. Kirkon puisten penkkien yhteispituus on 1670 m. T\u00e4m\u00e4 on Suomen suurin kirkkotila. Vaikutelmia on uusgotiikasta ja uusbysanttilaisuudesta. Talvisin ei t\u00e4t\u00e4 kirkkoa l\u00e4mmitet\u00e4 ollenkaan. Se toimii toisin sanoen kes\u00e4kirkkona. Poikkeuksen tekee joulup\u00e4iv\u00e4. Silloin pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 suuressa kirkossa joulujumalanpalvelus. Silloin vanhan perinteen mukaisesti kirkossa istutaan turkit p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kintaat k\u00e4dess\u00e4. Vuonna 1953 rakennettiin t\u00e4m\u00e4n puukirkon kylkeen pienempi kirkkosali ja se on niin kutsuttu talvikirkko. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kerim\u00e4en kirkon komea alttaritaulu on kuvassa. ”Tulkaa minun luokseni” on taulun aihe, mutta se p\u00e4tee Jeesuksen kutsuna meille kaikille aina ja kaikkialla.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Puukirkon alttaritaulu on Aleksandra S\u00e5ltinin vuonna 1890 maalaama. Aiheena siin\u00e4 on Matteuksen evankeliumin 11 luvun ja 28 jakeen mukaisesti: ” Tulkaa minun luokseni, kaikki te ty\u00f6n ja kuormien uuvuttamat. Min\u00e4 annan teille levon.” Se on ollut vuosikymmeni\u00e4 seurakunnan tunnuslauseena ja samalla Raamatun sanalla messussa kutsutaan kirkkov\u00e4ke\u00e4 ehtoolliselle. <\/p>\n\n\n\n

Kirkkoon tutustumisen j\u00e4lkeen k\u00e4vimme Kerim\u00e4ell\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Paikka oli Kahvila & Ravintola Kaivopirtti. En muista en\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muut meist\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t, mutta min\u00e4 s\u00f6in paistettuja muikkuja. Kerim\u00e4ki on Savonrannan tapaan kuntaliitoksen my\u00f6t\u00e4 nykyisin osa Savonlinnaa. Se liittyi siihen vuonna 2013. V\u00e4kiluku oli tuolloin 5526. Se oli puolta pienempi kuin siihen aikaan, kun puukirkko valmistui. Kerim\u00e4en kunnan perustaminen tapahtui vuonna 1642. Se sijaitsee kirkas- ja puhdasvetisen Puruveden rannalla. T\u00e4ss\u00e4 rannassa katselin, kun kolmannen polven edustajat rohkeasti k\u00e4viv\u00e4t uimassa. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Jasper on uimassa Kerim\u00e4ell\u00e4 Puruvedess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Savonrannan perinneruoka on 1980-luvulla valittu ”mehokas”. Se on kaalinlehdell\u00e4 paistettu hapanrieska maidosta ja ohrajauhosta. T\u00e4m\u00e4 eroaa Kainuussa ja Savossa valmistetusta mehokkaasta. Siell\u00e4 se tunnetaan potaattikukkona, mutta valmistetaan harvemmin kuin kalakukkoja.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00e4ss\u00e4 on Savonrannan kirkko. August Bomar on t\u00e4m\u00e4n suunnitellut ja Petteri Holopainen on rakentanut. Kirkko valmistui vuonna 1863. Alttaritaulun ”Jeesus ristill\u00e4” on maalannut Niko Makkonen vuonna 1903.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Min\u00e4 ker\u00e4ilin mustikoita p\u00e4ivitt\u00e4in pieniss\u00e4 eriss\u00e4. Ei niit\u00e4 m\u00f6kin l\u00e4heisyydess\u00e4 paljoa ollut, mutta muutamia litroja l\u00f6ysin kuitenkin. Vaimon sisko piipahti miehens\u00e4 kanssa yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 m\u00f6kilt\u00e4\u00e4n Ristiinasta k\u00e4sin. Eih\u00e4n sielt\u00e4 ole kuin reilu 100 km ajomatkaa. Kokeilimme laiturilta mato-ongella kalastusta ja muutama ahven tulikin. Min\u00e4 tein p\u00e4ivisin m\u00f6kilt\u00e4 k\u00e4velylenkkej\u00e4 kahteen eri suuntaan vuorotellen. Siell\u00e4kin tuli Saimaa vastaan. Paikoin oli harjumaista maisemaa. Sauna l\u00e4mmitettiin joka ainoa p\u00e4iv\u00e4. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Mukavankokoinen terassi oli meill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. P\u00e4\u00e4dyss\u00e4 n\u00e4kyy toinen rakennus, miss\u00e4 oli yksi asuinhuone kahdella petipaikalla.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

M\u00f6kill\u00e4 ollessamme oli yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kova ukonilma. Min\u00e4 silloin nukuin. Vaimoni oli hereill\u00e4. Tytt\u00e4remme olivat jo l\u00e4hteneet Helsinkiin ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4h\u00e4n, pojat heid\u00e4n mukanaan. Vaimoni n\u00e4ki Saimaan sel\u00e4lle katsoessaan saaren takana valoilmi\u00f6n. Se oli kuin korkea liekkinen punertavan kellert\u00e4v\u00e4 tulipalo, muttei siit\u00e4 l\u00e4htenyt savua ja se pysyi paikallaan. Vaimo istui s\u00e4ngyn laidalla ja katseli n\u00e4ky\u00e4 muutamia minuutteja. Kun h\u00e4n siit\u00e4 minulle aamulla sitten kertoi, niin en ollut kovin vakavasti suhtautunut n\u00e4kyyn. Vasta paljon my\u00f6hemmin olemme saaneet tutustua Paassel\u00e4n historiaan. Siit\u00e4 tuli ohjelmaa televisiossakin joitakin kuukausia kes\u00e4lomamme j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Paasselk\u00e4 on Savonrannan etel\u00e4osassa sijaitseva 10 kilometrinen j\u00e4rviallas ja meteoriittikraateri. Paassel\u00e4n syntyminen meteoriitin t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilyksen alaisena, mutta vuonna 1999 kraateri virallisesti julistettiin porauksissa l\u00f6ytyneiden merkkien havaintojen j\u00e4lkeen. Paasselk\u00e4 on Saimaan Oriveden etel\u00e4osassa noin 25 km Kerim\u00e4en kirkolta pohjoiseen. Siin\u00e4 on noin 75 metri\u00e4 syv\u00e4lti vett\u00e4. Alue on saanut tunnettavuutta oudoista valoilmi\u00f6ist\u00e4. ”Paasiveden tai Paassel\u00e4n piruista” on paikallisten ihmisten mukaan tehty havaintoja jo 1700-luvulta l\u00e4htien. Ilmeisesti valoilmi\u00f6t ovat olleet j\u00e4rvell\u00e4 aina. Silminn\u00e4kij\u00f6iden mukaan eritt\u00e4in kirkas, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n valkoinen tai punainen valo n\u00e4kyy useimmiten j\u00e4rvensel\u00e4n keskell\u00e4, suhteellisen korkealla. Tulipalloa muistuttava valo liikkuu yleens\u00e4 nopeasti pitki\u00e4kin matkoja, mutta toisinaan se pysyttelee paikoillaan. Kansantarinan mukaan j\u00e4rveen olisi uponnut ven\u00e4l\u00e4inen sotalaiva, jossa uppoamishetkell\u00e4 vietettiin juhlia, ja valot olisivat uhrien haamujen tulia. Havaintojen aiheuttajiksi on spekuloitu muun muassa virvatulta, maavaloa, pohjasta purkautuvaa metaania sek\u00e4 pietsos\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Paasselk\u00e4\u00e4 Saimaalla on n\u00e4kyviss\u00e4 kuvassa, jonka otin m\u00f6kkilaiturimme vierest\u00e4. Keltaisen Kaapeli-merkin vieress\u00e4 olevan saaren takaa vaimoni n\u00e4ki paikallaan pysyneen tulipalon.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tuon edellisen kappaleen tiedot on saatu vasta lomamme j\u00e4lkeen. On noussut esille useita kysymyksi\u00e4 sen johdosta. Olisimmeko mahdollisesti pel\u00e4nneet n\u00e4iden tarinoiden my\u00f6t\u00e4 koko paikkaa, jos olisimme etuk\u00e4teen tienneet? Vaimoni n\u00e4ky tuli esille ukkosen aikaan, jotta onko sill\u00e4 jotakin yhteytt\u00e4? Se n\u00e4ky nousi m\u00f6kkirantamme edess\u00e4 olevan pienen saaren takaa, josta vasta aukeaa Paasselk\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 olisi aktiviteetteja kaipaaville kes\u00e4m\u00f6kkien vuokraajille potentiaalinen paikka vierailtavaksi. <\/p>\n\n\n\n

Kotimatkalle l\u00e4hdimme vaimoni kanssa lauantaina aamup\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Nyt valitsimme toisen reitin. Ajoimme Kerim\u00e4elt\u00e4 Punkaharjun kautta Lappeenrantaan ja sielt\u00e4 Kouvolan l\u00e4pi keskiselle Uudelle maalle J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4h\u00e4n. Punkaharjulla olemme k\u00e4yneet toki ennnenkin, mutta aina sen kauneus s\u00e4v\u00e4hdytt\u00e4\u00e4. Saamme olla todella ylpeit\u00e4 ja kiitollisia kauniista ja j\u00e4rvirikkaasta kotimaastamme. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 linkki televisio-ohjelmaan, jossa on kerrottu Paasveen pirusta:<\/p>\n\n\n\n

Matkap\u00e4iv\u00e4kirja: Paasveen pirut ja Paholaiskivet | Metsien k\u00e4tkem\u00e4 | Luonto | yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme useiden vuosien ajan tytt\u00e4riemme kanssa vuokranneet kes\u00e4m\u00f6kin eri puolilta kaunista Suomea. Vuonna 2018 vietimme viikon l\u00e4hell\u00e4 Savonlinnaa. Olimme Savonrannassa hein\u00e4- ja elokuun vaihteessa. Meh\u00e4n olimme siis Savonlinnassa, sill\u00e4 vuonna 2009 kuntaliitoksessa Savonranta on liittynyt Savonlinnaan. Sit\u00e4 ennen se oli itsen\u00e4inen kunta, joka on perustettu vuonna 1868. Matkaa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 meille tuli noin 300 km, kun […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,1],"tags":[10,6,7,11],"class_list":["post-45","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu","category-uncategorized","tag-matkailu","tag-mokkeily","tag-saimaa","tag-savonlinna"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=45"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4098,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/4098"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}