{"id":487,"date":"2023-03-21T12:13:23","date_gmt":"2023-03-21T12:13:23","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=487"},"modified":"2025-12-16T14:48:28","modified_gmt":"2025-12-16T14:48:28","slug":"nuoruuteni-mikkelia-1960-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=487","title":{"rendered":"Nuoruuteni Mikkeli\u00e4 1960-luvulla"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on toinen osa Mikkelin muistoistani. T\u00e4ydenn\u00e4n niit\u00e4 j\u00e4lleen vanhojen valokuvien my\u00f6t\u00e4. Osa niist\u00e4 on omasta kuva-arkistosta ja osa on niit\u00e4 samoja kuvia, joita olen esimerkiksi Miu vanha Mikkeli Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 ollut tuomassa tarjolle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"851\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/lyseo-2-luokka-1024x851.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-488\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/lyseo-2-luokka-1024x851.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/lyseo-2-luokka-300x249.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/lyseo-2-luokka-768x638.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/lyseo-2-luokka.jpg 1155w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Toisella luokalla Lyseossa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eip\u00e4 ole viel\u00e4 h\u00e4vinnyt muistista yhdenk\u00e4\u00e4n luokkakaverini nimi t\u00e4st\u00e4 toisen luokan kuvasta, joka on lukuvuodelta 1965-1966. Viisi on minun tietoni mukaan t\u00e4st\u00e4 porukasta siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 on Mikkelin Lyseon kunnioitettu rehtorimme Pauli Vainio. H\u00e4n on ollut urheilumiehi\u00e4 nuoruudessaan ollen nyt meid\u00e4n liikunnan opettajamme. H\u00e4n on voittanut akateemisten maailman mestaruuden m\u00e4kihypyss\u00e4 ja ollut ly\u00f6j\u00e4kuningas pes\u00e4palloilussa. Oppilaat vasemmalta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4  oikealle p\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4 ovat: Esko Parkkinen, Markku Kuva, Hannu Haavikko, Jukka Hiironen ja Seppo Tuomela. Seuraavassa riviss\u00e4 ovat: Vesa Karppinen, Tapio Suoninen, Veli-Heikki Niiranen, Pertti Koistinen, Matti Tiainen, Jorma Rusanen, Jukka R\u00e4s\u00e4nen, Jorma Liimatta ja Pekka Nissinen. Seuraavassa riviss\u00e4 ovat: Tuomo Lahdelma, Markku Koulu, Ilkka K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, Kimmo Aalto, Pekka Halinen, Kari Torikka, Juha Rajasuo, Esko Hyt\u00f6nen ja Markku Huttunen.  Sitten ovat: Timo Sepp\u00e4nen, Hannu Laitsaari,  Simo Isopuro, Matti Hyv\u00f6nen, Arimo Manninen, Erik B\u00e4ckman, Pekka Vuorimaa, Antti Valtasaari ja Heikki Pusa. Alimmassa riviss\u00e4 ovat: Reijo Hokkanen, Leo Ratilainen, Pekka Partonen, Raimo Hyyryl\u00e4inen, Jari Karjalainen, Juha Vahvaselk\u00e4, Jukka Jalonen, Matti N\u00e4kki ja Juha Savolainen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aika monenkirjavia muistoja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin kuva. Esimerkiksi Tiaisen Matti oli kirjoittanut Saukista eli Juha Savolaisesta runon, jota min\u00e4 aloin \u00e4\u00e4neen toitottaa: &#8221; Saukki pussaa likkaa. Likka v\u00e4h\u00e4n vikisi. Saukki pussas v\u00e4kisi.&#8221; Tappeluhan siit\u00e4 koulun pihalla py\u00f6r\u00e4telineiden l\u00e4hell\u00e4 syntyi. Tiet\u00e4\u00e4h\u00e4n sen, miten siin\u00e4 k\u00e4vi, kun olin p\u00e4\u00e4t\u00e4 lyhyempi. Entist\u00e4 paremmat kaverit olimme kuitenkin Saukin kanssa siit\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"387\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Pankalammen-kiekkokaukalo.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-489\" style=\"width:512px;height:387px\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Pankalammen-kiekkokaukalo.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Pankalammen-kiekkokaukalo-300x227.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Pankalammen kaukalo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pankalammen kiekkokaukalossa k\u00e4vimme 1960-luvulla katsomassa MP:n ja Kissojen kiekkomatseja. Jukureita ei viel\u00e4 siihen aikaan ollut olemassa. Usein olivat varpaat j\u00e4\u00e4ss\u00e4 pelin aikana. Muistan tuolta ajalta joitakin nimi\u00e4, jotka olivat parhaimmistoa. Salmisen Masa oli hyv\u00e4 maalintekij\u00e4. &#8221;Suppa&#8221; Suhoselta l\u00e4hti aina mahtava l\u00e4m\u00e4ri. Heinosen Leksa ja Valjakan Pive ovat my\u00f6s j\u00e4\u00e4neet pelaajista mieleen. Veikko Salmela on t\u00e4m\u00e4n valokuvan ottanut.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"487\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Yleisurheilukisat-urskissa.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-491\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Yleisurheilukisat-urskissa.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Yleisurheilukisat-urskissa-300x285.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Yleisurheilukisat Urskissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eero Lehtosen muistokisat olivat kes\u00e4n kohokohta Mikkelin yleisurheilussa kes\u00e4isin. Sinne tuli yleens\u00e4 aina Suomen parhaimmistoa. Ker\u00e4sin tuolloin nimmareita ja olen vuosien varrella tuon vihkoni h\u00e4vitt\u00e4nyt. Yleisurheilusta muista, ett\u00e4 siin\u00e4 oli ainakin Jouko Kuhan ja Mikko Ala-Leppilammen nimikirjoitukset. Talvisista lajeista olin saanut muun muassa Veikko Kankkosen ja Bj\u00f6rn Wirkolan nimmarit m\u00e4kihypyn puolelta joskus Innsbruckin 1964 talviolympialaisten j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"388\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Kirkkokatua-1950-luvun-lopulla.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-492\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Kirkkokatua-1950-luvun-lopulla.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Kirkkokatua-1950-luvun-lopulla-300x227.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kirkkokatua<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jossakin vaiheessa 1960-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen me muutimme Kirkkokatu 7 osoitteeseen. Koulumatka Lyseolle lyheni puolella verrattuna Vesitorninkatuun. T\u00e4m\u00e4 kuva on Mikkelin kaupungin museoista per\u00e4isin ja on jo 1950-luvun loppupuolella otettu. Hyv\u00e4t futispelit saimme kyll\u00e4 aikaan, kun vastap\u00e4isess\u00e4 talossa asuivat Vuoren Joke ja Jussi. Meid\u00e4n talossa oli my\u00f6s veljeni Ilkka ja Hartikaisen Seppo.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"355\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Keskuskansakoulu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-494\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Keskuskansakoulu.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Keskuskansakoulu-300x208.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Keskuskansakoulu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tapani Wirilander on kuvannut keskuskansakoulua vuonna 1964. Itse en t\u00e4t\u00e4 koulua miss\u00e4\u00e4n vaiheessa k\u00e4ynyt, mutta se j\u00e4i matkani varteen, kun k\u00e4vin Mikkelin lyseota. T\u00e4ss\u00e4 sijaitsi talvi- ja jatkosodan aikaan P\u00e4\u00e4maja, jossa marsalkka Mannerheim vaikutti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"820\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Eeron-ottama-kuva.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-495\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Eeron-ottama-kuva.jpg 720w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Eeron-ottama-kuva-263x300.jpg 263w\" sizes=\"auto, (max-width: 720px) 100vw, 720px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">MP:n juniori<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 kuva ei ole minusta Mikkeliss\u00e4 otettu, vaan pelimatkalla Tampereella. Pelaajakaveri Eero Karri on sen siell\u00e4 ottanut, kun k\u00e4vimme Ilves-Kissoja vastaan pelaamassa. Tuohon aikaan ei junioreilla viel\u00e4 ollut omaa SM-sarjaa. Me kiersimme ihan samoilla paikkakunnilla, kuin Mikkelin Palloilijoiden edustusjoukkue ja pelasimme yst\u00e4vyysotteluja saman ik\u00e4isi\u00e4 junioreita vastaan. Emme ihan Ouluun asti menneet mukana, mutta Kokkola oli pisin matkamme jo tuolloin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Virastotalon-pihaa-1966-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-497\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Virastotalon-pihaa-1966-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Virastotalon-pihaa-1966-300x200.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Virastotalon-pihaa-1966-768x512.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Virastotalon-pihaa-1966.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Virastotalon pihaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on virastotalon pihaa vuodelta 1966. Postin edest\u00e4 l\u00e4hdimme aina pelimatkoille 1960-luvulla. Piirisarjan matkaotteluita k\u00e4vimme pelaamassa Saimaan ymp\u00e4rill\u00e4 olevilla paikkakunnilla, kuten Lappeenrannassa, Joutsenossa, Imatralla ja Savonlinnassa joitakin paikkakuntia mainitakseni. Kovin vastustajamme Saimaan piiriss\u00e4 oli kuitenkin paikallisvastustajamme Mikkelin Pallokissat.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"337\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/talvinen-porrassalmenkatu-1966.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-498\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/talvinen-porrassalmenkatu-1966.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/talvinen-porrassalmenkatu-1966-300x197.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Talvinen Porrassalmenkatu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erkki Valjakka on ikuistanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4 Porrassalmenkadulta 18.1.1966. Vaatetusliikkeit\u00e4 Mikkelin ydinkeskustassa oli tuohon aikaan kuvassa olevan E. Pusan lis\u00e4ksi vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Valioasu ja sitten kulman takana edess\u00e4 p\u00e4in Nojonen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"342\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Mikonkatua-tammikuussa-1964.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-499\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Mikonkatua-tammikuussa-1964.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Mikonkatua-tammikuussa-1964-300x200.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mikonkatua talvella 1964<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erkki Valjakka on ottanut tammikuussa vuonna 1964 kuvaa Mikonkadusta Savonseudun kohdilta. Kuvan per\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on oikealla puolella Mikkelin Urheilupuisto ja vasemmalla puolella elokuvateatteri Ritz ja Mikon baari. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"387\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Ristiinantien-alkupaa-1964.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-500\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Ristiinantien-alkupaa-1964.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Ristiinantien-alkupaa-1964-300x227.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ristiinantien alkup\u00e4\u00e4t\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4tt\u00e4hattujunat olivat liikenteess\u00e4 1960-luvun puoliv\u00e4lin kieppeill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ollaan Ristiinantien alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4. Savon radan toisella puolen oikealla on Kesko. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"319\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/nuijamiestenkatua-1960-luku.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-501\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/nuijamiestenkatua-1960-luku.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/nuijamiestenkatua-1960-luku-300x187.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Nuijamiestenkatua<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 ollaan 1960-luvun Nuijamiestenkadulla. Kuva on otettu Sammonkadun risteyksest\u00e4 p\u00e4in. Albin Aaltonen on t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n ikuistanut. Noin 300 &#8211; 500 metri\u00e4 t\u00e4st\u00e4 eteen p\u00e4in oli \u00e4itini ty\u00f6paikka tuohon aikaan. H\u00e4n oli Toivakan Aatun K-kaupassa t\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"481\" height=\"512\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/otto-mannisen-patsas-mkm.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-502\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/otto-mannisen-patsas-mkm.jpg 481w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/otto-mannisen-patsas-mkm-282x300.jpg 282w\" sizes=\"auto, (max-width: 481px) 100vw, 481px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Otto Mannisen patsas<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">W\u00e4in\u00f6 Aaltonen on veist\u00e4nyt kirjailija-runoilija Otto Mannisen patsaan, joka on Mikkelin kaupungin talon edustalla. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. Otto Manninen oli is\u00e4ni veli. H\u00e4n oli t\u00e4m\u00e4n Anni Swanin miehen t\u00e4ydellinen kaima. Min\u00e4kin olisin voinut  j\u00e4\u00e4d\u00e4 &#8221;otto&#8221; Manniseksi, mutta en kuitenkaan, sill\u00e4 korkki on pysynyt kiinni jo 22 vuotta. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"498\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-498x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-503\" style=\"width:374px;height:768px\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-498x1024.jpg 498w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-146x300.jpg 146w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-768x1580.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-747x1536.jpg 747w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-996x2048.jpg 996w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-1568x3226.jpg 1568w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/20210731_134603-scaled.jpg 1244w\" sizes=\"auto, (max-width: 498px) 100vw, 498px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Toritapaaminen 2021 kes\u00e4ll\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavattiin toissa kes\u00e4n\u00e4 Mikkelin torilla Pertti Koistisen ja Kari Ollikaisen kanssa. Muisteltiin t\u00e4t\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa 1960-lukuakin siin\u00e4 ohella, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n sit\u00e4 seuraavaa 1970-lukua. Jos j\u00e4i M\u00fcnchenin olympialaisten p\u00e4\u00e4kohdat kuulematta, niin Mikkelin torin kieppeiss\u00e4 ne sai luulla. Parhaimmillaan selostajia oli yht\u00e4 aikaa kolme; kuvassa oleva Kari alias Mussu ja Pihlamaan Hanski sek\u00e4 Laitisen Veke.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-17aaad605702e7bb3a7abf047b4b4e83 wp-block-paragraph\"> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 on toinen osa Mikkelin muistoistani. T\u00e4ydenn\u00e4n niit\u00e4 j\u00e4lleen vanhojen valokuvien my\u00f6t\u00e4. Osa niist\u00e4 on omasta kuva-arkistosta ja osa on niit\u00e4 samoja kuvia, joita olen esimerkiksi Miu vanha Mikkeli Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 ollut tuomassa tarjolle. Eip\u00e4 ole viel\u00e4 h\u00e4vinnyt muistista yhdenk\u00e4\u00e4n luokkakaverini nimi t\u00e4st\u00e4 toisen luokan kuvasta, joka on lukuvuodelta 1965-1966. Viisi on minun tietoni mukaan t\u00e4st\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[17,53,22],"class_list":["post-487","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu","tag-mikkeli","tag-muistelmat","tag-paikallishistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/487","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=487"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/487\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4080,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/487\/revisions\/4080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=487"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=487"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}