{"id":512,"date":"2023-03-24T13:55:30","date_gmt":"2023-03-24T13:55:30","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=512"},"modified":"2025-12-16T14:47:38","modified_gmt":"2025-12-16T14:47:38","slug":"helsinki-sightseeing-seurasaari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=512","title":{"rendered":"Helsinki sightseeing – Seurasaari"},"content":{"rendered":"\n

Kes\u00e4 2019 oli aluillaan, kun teimme retken Helsinkiin vaimoni kahden siskon kanssa meilt\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin. Siell\u00e4 oli tytt\u00e4reni meit\u00e4 vastassa. K\u00e4vimme kolmessa mielenkiintoisessa kohteessa, S\u00f6rn\u00e4isiss\u00e4, Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Siin\u00e4 oli sightseeingi\u00e4 kerrakseen! Kuvailen t\u00e4ss\u00e4 Seurasaaren k\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seurasaaren ulkomuseo sijaitsee Meilahdessa nykyisen presidentin virka-asunnon M\u00e4ntyniemen ja entisen Suomen presidentin Urho Kekkosen kotimuseon v\u00e4liss\u00e4. Seurasaaressa voi nauttia historiasta, luonnosta ja merest\u00e4 ulkoilun lomassa. Jos haluaa kiert\u00e4\u00e4 saaren ymp\u00e4ri, niin matkan pituus on kolme kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Seurasaaressa 2019<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vasemmalla puolella kuvaa on Iisalmen pappila. Se on pystytetty toukokuussa 1969 uudelleen n\u00e4ihin maisemiin. Noiden seinien sis\u00e4ll\u00e4 on Juhani Ahokin viett\u00e4nyt aikaansa nuoruudessaan noin viiden sadan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Iisalmessa. Juhanin is\u00e4 Theodor Brofeldt toimi kirkkoherrana 31 vuotta (1883-1914) ja t\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nell\u00e4 ty\u00f6suhdeasuntona. Karunan kirkon tapuli on t\u00e4m\u00e4n kuvan etuosassa.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pappilan opastaulu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4lle pappilalle meinasi k\u00e4yd\u00e4 k\u00f6pel\u00f6sti Seurasaaressa. Seh\u00e4n siirtyi Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1966. Pitk\u00e4\u00e4n se ehti olla pressun alla hirsikasana. Tarvittiin j\u00e4lleen kerran Urkkia, niin kuin monessa asiassa ennen vanhaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Urho Kekkonen pelaa kyykk\u00e4\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on kuva Suomen presidentist\u00e4, joka siis melkein p\u00e4ivitt\u00e4in vieraili Seurasaaressa ulkoilulenkeill\u00e4\u00e4n. Kuvan on ottanut Pekka Kyytinen 8.6.1974. Se on Museoviraston kuvakokoelmista per\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Urkki ruokkii lintua<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kuvan Urho Kekkosesta on ottanut valokuvaaja U.A. Saarinen. Kuva on otettu Seurasaaren sillalla 28.11.1956. <\/p>\n\n\n\n

Urho Kekkonen oli ahkera ulkoilija. Kotona Tamminiemess\u00e4 ollessaan h\u00e4n liikkui l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in Seurasaaressa ja sen l\u00e4heisyydess\u00e4. H\u00e4n oli ihmetellyt tuota hirsikasaa, joka oli jo pitk\u00e4\u00e4n ollut pressun alla. ”Miksi t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ei mit\u00e4\u00e4n tapahdu!” T\u00e4ll\u00f6in Urho Kaleva Kekkosen mahtik\u00e4skyll\u00e4 tartuttiin tuumasta toimeen ja ty\u00f6llisyysrahoilla kulttuurihistoriallisesti arvokas Iisalmen vanha eli iso pappila muutettiin j\u00e4lleen hirsikasasta rakennukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Pappila oli monessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Seurasaaressa useita vuosikymmeni\u00e4. Se oli alkuun n\u00e4yttely- ja toimistok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. N\u00e4yttelypuolella huoneet kuvastivat pappilassa asuneiden eri kirkkoherrojen aikaa. Joitakin n\u00e4yttelyj\u00e4 lukuun ottamatta Iisalmen pappila toimi ik\u00e4\u00e4n kuin puoliteholla. Vasta vuonna 2018 saatiin t\u00e4m\u00e4 arvokas kohde n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silt\u00e4 kuin sen pitikin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 oli k\u00e4ynnin ajoitus sen vuoksi hyv\u00e4, ett\u00e4 menimme sinne vasta vuonna 2019.<\/p>\n\n\n\n

Pappilan Iisalmessa n\u00e4hneet muistavat sen valkoisena rakennuksena, jonka p\u00e4\u00e4dyiss\u00e4 oli 1800-luvulla rakennetut laajennussiivet. Alun perin rakennuksessa oli kuusi huonetta, keitti\u00f6 ja eteinen. Nyt muutosty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 on etu- ja puutarhapuolelle rakennettu uudet kuistit, jotka ovat 1700- ja 1800-lukujen mukaiset. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pappila on punainen ja \u00f6ljymaalilla maalattu.<\/p>\n\n\n\n

Oheistamani sis\u00e4kuvat ovat kaikki Antin talosta, joka on siirretty S\u00e4kyl\u00e4st\u00e4. V\u00e4h\u00e4n olen harmitellut, etten kuvan kohteita tarkemmin merkinnyt yl\u00f6s vajaa nelj\u00e4 vuotta sitten k\u00e4ydess\u00e4ni. Antin talo on alun perin rakennettu 1820-luvulla Satakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Askarteluv\u00e4lineit\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Askarteluv\u00e4lineit\u00e4 l\u00f6ytyi ennen vanhaan joka tuvasta. T\u00e4ss\u00e4 on kangaspuut ja rukki sek\u00e4 joitakin huonekaluja.<\/p>\n\n\n\n

\"Astiakaappi\"
Astiakaappi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Astiakaappi oli avomallia. Puusta olivat useimmat astiat valmistettu. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ikkuna ulos<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kamari on Antin talosta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lasten leikkiv\u00e4lineet olivat my\u00f6s puusta tehtyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kehto\"
Kehto on keskell\u00e4 lattiaa Antin talossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kulahtanut kiikku<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ruokap\u00f6yt\u00e4 tuvassa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Reik\u00e4leipi\u00e4 katossa on Antin talossa, joka on siirretty S\u00e4kyl\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pappilan mansardikattoa n\u00e4kyy v\u00e4h\u00e4n kuvassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4\u00e4 tuvasta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tuvan sein\u00e4\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tuvan uuni<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tytt\u00e4ren kamari on Antin talosta. Se on siirretty Satakunnasta, S\u00e4kyl\u00e4st\u00e4. Se siirrettiin 1930-1931.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Iisalmen pappila oli Brofeldtin perheen lis\u00e4ksi my\u00f6s Savolaisen laulun s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Karl Collanin koti. Pappilat olivat ennen vanhaan seurael\u00e4m\u00e4n keskuksia ja arvovieraiden majoituspaikkoja. Suomen sodan aikaan muun muassa Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n upseerit illastivat Iisalmen pappilassa 23.10.1808. Koljonvirran taistelun aikaan pappilassa majoittui ven\u00e4l\u00e4isten esikunta. Kirkkoherra P.J. Collanin ensimm\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 nimityksens\u00e4 j\u00e4lkeen oli vuonna 1812 Ven\u00e4j\u00e4n armeijan sotilasosastojen vaurioiden korjaaminen pappilan rakennuksissa. Pappila saatiin kuntoon vasta 1820-luvun alussa. Ven\u00e4j\u00e4n tsaari Aleksanteri I vieraili Iisalmessa 27.8.1819 ja samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi my\u00f6s pappilassa. <\/p>\n\n\n\n

Seurasaaressa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kes\u00e4n aikana erilaisia k\u00e4sity\u00f6pajoja, musiikkitapahtumia ja opastuksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4ss\u00e4 on Antin talon rakennus ja pihamaata.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n Iisalmen pappilassa on museoitujen tilojen ja huoneiden lis\u00e4ksi my\u00f6s museokauppa. Siell\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n tuotteita vanhan ajan malliin. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on vanhanaikaiset vaatteet. Makeat mantelinekut ovat erityisen suosittuja myyntituotteita. Pappilan puutarhassa on mahdollisuus sy\u00f6d\u00e4 my\u00f6s omia ev\u00e4it\u00e4\u00e4n. Sielt\u00e4 on hyv\u00e4 merin\u00e4k\u00f6ala ja kauniita kukkia on puutarhassa n\u00e4k\u00f6et\u00e4isyydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seurasaari on avoinna joka p\u00e4iv\u00e4. Saareen on vapaa p\u00e4\u00e4sy. Se on ihanteellinen paikka ulkoiluun. Siell\u00e4 on kesyj\u00e4 sorsia, joutsenia, hanhia ja oravia toivottamassa tervetulleeksi.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4 2019 oli aluillaan, kun teimme retken Helsinkiin vaimoni kahden siskon kanssa meilt\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin. Siell\u00e4 oli tytt\u00e4reni meit\u00e4 vastassa. K\u00e4vimme kolmessa mielenkiintoisessa kohteessa, S\u00f6rn\u00e4isiss\u00e4, Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Siin\u00e4 oli sightseeingi\u00e4 kerrakseen! Kuvailen t\u00e4ss\u00e4 Seurasaaren k\u00e4ynti\u00e4. Seurasaaren ulkomuseo sijaitsee Meilahdessa nykyisen presidentin virka-asunnon M\u00e4ntyniemen ja entisen Suomen presidentin Urho Kekkosen kotimuseon v\u00e4liss\u00e4. Seurasaaressa voi nauttia […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[83,12,57],"tags":[54,22,55,56],"class_list":["post-512","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-helsinki","category-matkailu","category-paikallishistoria","tag-helsinki","tag-paikallishistoria","tag-seurasaari","tag-ulkomuseo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=512"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/512\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4079,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/512\/revisions\/4079"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=512"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=512"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}