{"id":546,"date":"2023-04-19T15:11:56","date_gmt":"2023-04-19T15:11:56","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=546"},"modified":"2025-12-16T14:46:51","modified_gmt":"2025-12-16T14:46:51","slug":"mikkelia-vanhoissa-valokuvissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=546","title":{"rendered":"Mikkeli\u00e4 vanhoissa valokuvissa"},"content":{"rendered":"\n

J\u00e4rjestelin tiedostoissani Mikkelin vanhoja valokuvia siihen malliin, ett\u00e4 voinen alkaa niit\u00e4 tuomaan esille my\u00f6s kuvapainotteisten blogien my\u00f6t\u00e4. Olen muutamien vuosien aikana tuonut osan kuvia n\u00e4ytille Facebook ryhm\u00e4ss\u00e4 Miun vanha Mikkeli.<\/em> Eri aihepiirej\u00e4 ajattelin tuoda tusinan verran, mutta t\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen aloitan kaivamalla vanhoja valokuvia sielt\u00e4 1800-luvulta eli kaikkein vanhimmat kuvat, joita olen jaettaviksi l\u00f6yt\u00e4nyt. Laitan t\u00e4h\u00e4n joitakin kuvia siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 tied\u00e4n niiden resoluution olevan huono eli megapikseleit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Laitan kuvan siin\u00e4 tapauksessa pienemp\u00e4\u00e4n kokoon. Teen varmasti v\u00e4h\u00e4n paikallishistoriallisia lainauksia Erkki Kuujon toimittamasta teoksesta Entisajan Mikkeli. Sain tuon teoksen lahjaksi Mikkelin kaupunginjohtajalta Eero Rauniolta ja kaupunginsihteerilt\u00e4 Juha Saariselta arkistonhoitaja Terttu Honkasen v\u00e4lityksell\u00e4 elokuussa vuonna 1977. Olin saanut yhden vuoden olla t\u00f6iss\u00e4 Mikkelin kaupungin kansliassa arkistoapulaisena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkeli\u00e4 vuonna 1866<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4\u00e4 vuodelta 1866. Mikkeli on ollut kaupunkina vuodesta 1838 l\u00e4htien eli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vasta 28 vuotta. Kuva on Savilahdenkadulta. Se on per\u00e4isin Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Palovartiohuone Siesu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oheinen kuva on per\u00e4isin 1860-luvulta. Siin\u00e4 on palovartiohuone ”Siesu”, joka sijaitsi Ristim\u00e4ell\u00e4 nykyisen tuomiokirkon kohdalla. <\/p>\n\n\n\n

Kauppias Carl Fredrik Savander lahjoitti vuonna1842 palotornin ruiskuineen Mikkelin kaupungille. H\u00e4n oli Lappeenrannassa asuva, mutta alkujaan Mikkelin seudulta kotoisin. Palotorniin sijoitettiin my\u00f6s kaupungin putka, jossa palovartijat oman ty\u00f6ns\u00e4 ohessa valvoivat tilap\u00e4isi\u00e4 asukkaita. Palovartijoita oli vuodesta 1844 alkaen kuusi. He toimivat tarvittaessa kaupunginpalvelijan apuna.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1864 palotornia laajennettiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sen pohjakerros oli 22,5 x 25 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 ja 7,5 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 korkea. Torni oli 6 x 6 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 pinta-alaltaan ja 10 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 korkea. Ei ole tietoa, mist\u00e4 kyyn\u00e4r\u00e4st\u00e4 on ollut kyse. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut kymmeni\u00e4 eri kyyn\u00e4r\u00f6it\u00e4 ja pituus vaihtelee 45-70 cm:n v\u00e4lill\u00e4. Raamatussa se on 50 cm. Palokalusto kasvoi 1867, kun Mikkelin ruotuv\u00e4kipataljoona oli lakkautettu, niin sielt\u00e4 tuli lahjoituksena palokalusto kaupungille. Lis\u00e4ksi kaupunki osti kannettavia palotikkaita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Everstiluutnantti Guido Gadolin<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

J. Steinberg on ottanut t\u00e4m\u00e4n valokuvan vuonna 1885. Kuvattavana on ollut Mikkelin 6. tarkkampujapataljoonan korkea-arvoinen upseeri everstiluutnantti Guido Gadolin. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

Mikkeli on ollut sotilaskaupunki aina sielt\u00e4 Porrassalmentaisteluista l\u00e4htien. Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla ollessamme ja Mikkelin tullessa kaupungiksi oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 paljon ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4 perheineen. Heit\u00e4 varten rakennettiin muun muassa ven\u00e4l\u00e4inen ortodoksinen kirkko. Sen aikaisissa ravintoloissa he muodostivat vauraan asiakaskannan. He n\u00e4kyiv\u00e4t selv\u00e4sti pienen kaupungin katukuvassa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rautatieaseman henkil\u00f6kuntaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Henkil\u00f6kuntaa on kuvattu vuonna 1893. Kuva on Suomen Rautatiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n

Junarataa Mikkelin kohdalla alettiin rakentamaan vuonna 1887. Se oli valmis vuonna 1889. Radan alle j\u00e4i osa Pirttiniemen puistoa ja esimerkiksi ravintolarakennus oli pit\u00e4nyt purkaa. Pari tonttia kaupungin kaakkoiskulmassa j\u00e4i my\u00f6s radan alle. Ensin valmistui Mikkeli – Kuopio-v\u00e4li, sitten Mikkeli – Kouvola-v\u00e4li. N\u00e4in oli Mikkeli maamme rataverkossa.<\/p>\n\n\n\n

Junamatkat kestiv\u00e4t tuohon aikaan melko pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi kes\u00e4ll\u00e4 1891 l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 aamulla klo 10.00 oli matkustaja Kouvolassa vaihdettuaan Pietarista tulevaan junaan (14.25-16.35) Helsingiss\u00e4 illalla 22.25. V\u00e4hitellen p\u00e4\u00e4stiin pitk\u00e4st\u00e4 Kouvolan vaihtoajasta ja junien kulku muutenkin nopeutui. Vuonna 1914 Mikkelist\u00e4 klo 11.25 l\u00e4htev\u00e4 juna oli Helsingiss\u00e4 21.57 ja 20.52 l\u00e4htev\u00e4 oli 6.51. Vertailuaikana voin mainita, ett\u00e4 Jean Sibeliuksen junamatka vuoden1900 kieppeiss\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 Helsinkiin kesti puolitoista tuntia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin lyseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Svante Lagergren on ottanut vuonna 1889 kuvan Mikkelin lyseosta. Edess\u00e4 on Maaherrankadun puutaloja. Lyseo on vasemmalla. Kuvan on lahjoittanut H.G. H\u00e4llstr\u00f6m Mikkelin kaupungin museoille.<\/p>\n\n\n\n

Mikkelin lyseo sai syntyns\u00e4 vuonna 1872 monien vaiheiden j\u00e4lkeen. Ensimm\u00e4iset vuodet lyseo toimi vuokralla Himaisen talossa, Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmauksessa sek\u00e4 kauppias G. Liukkoisen omistamassa talossa. Kuvassa olevaa rakennusta alettiin tehd\u00e4 vuonna 1875 ja se valmistui 1877. Kaksikerroksinen rakennus sis\u00e4lsi 8 luokkahuonetta, kokoelma- ja kirjastohuoneet, opettajienhuoneen ja rehtorin kanslian sek\u00e4 tilavat eteisaulat. Yksikerroksinen kylkirakennus sis\u00e4lsi voimistelusalin. Heti seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 tilat todettiin ahtaiksi. Saatiin odottaa pari vuosikymment\u00e4 ennen kuin p\u00e4\u00e4stiin laajennusty\u00f6h\u00f6n. Se suoritettiin vuosina 1902-1903. (T\u00e4h\u00e4n kappaleeseen koostin tietoa Lyseon historiikista 1872-1972.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rautatieasema 1890-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan Mikkelin rautatieasemasta 1890-luvulla on ottanut O.B. Blomfelt. Kuvan haltija on ollut neiti Ines Sofie Paavilainen.<\/p>\n\n\n\n

Junamatkustajia l\u00e4hti Mikkelist\u00e4 vuonna 1900 yhteens\u00e4 35 346 henkil\u00f6\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4n\u00e4 oli 8780:lla Otava, 2563:lla Hietanen, 3200:lla M\u00e4ntyharju, 3258:lla Hiirola, 2814:lla Kalvitsa ja 2141:lla Haukivuori. Mikkelill\u00e4 oli tuolloin suuri merkitys. Esimerkiksi M\u00e4ntyharjun asemalta ostettiin Mikkeliin 3147 lippua ja Kouvolaan vain 466. Samana vuonna Haukivuorelta ostettiin Mikkeliin 2033 lippua ja Pieks\u00e4m\u00e4elle 466. Viel\u00e4 l\u00f6ytyy v\u00e4h\u00e4n tilastoa kauemmaksikin menneist\u00e4. Vuonna 1900 ostettiin Mikkelist\u00e4 Helsinkiin 1588 lippua, Viipuriin 810 lippua ja Pietariin 300 lippua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Juna Mikkelin asemalla 1893<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin rautatieasema perustettiin liikennepaikaksi 1.10.1889. nelj\u00e4\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin on t\u00e4ss\u00e4 juna asemalla. Kuva on Suomen rautatiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin vankila<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvassa on Mikkelin vankila Linnam\u00e4elt\u00e4 n\u00e4htyn\u00e4 1890-luvulla. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

Mikkelin vankila valmistui vuonna 1843. Melko l\u00e4hell\u00e4 keskustaa P\u00e4ivi\u00f6nkadulla sijaitseva suljettu laitos k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paikat 116 vangille. Vankilassa ty\u00f6skentelee noin 70 henkil\u00f6\u00e4. Harvemmin tuosta paikasta on karkuun p\u00e4\u00e4sty. 29.9.2012 p\u00e4\u00e4si er\u00e4s tutkintavanki pakoteille. Sit\u00e4 ennen sielt\u00e4 oli karannut Volvo Markkanen 1970-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Likolammella soudellaan<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuntematon kuvaaja on ikuistanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4 Likolammelta vuonna 1897. Kuva on my\u00f6hemmin reprokuvattu. Se on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

”Likolampi on ollut viimeiset vuosikymmenet hyvin rehev\u00e4 ja sis\u00e4kuormitteinen. Sinilev\u00e4t ovat kukkineet lammessa vuosikaudet ja sit\u00e4 on hapetettu 1990-luvun alusta asti. Lammen rannalla on historian saatossa ollut olutpanimo, viinapolttimo, pesuloita ja nahkurikin joskus 1800-luvulla. Alun perin Likolammessa on ollut hyv\u00e4\u00e4 vett\u00e4, koska kyseess\u00e4 on pohjavesilampi.” N\u00e4in kirjoitti Sari Ursin Ylelt\u00e4 haastatellessaan ymp\u00e4rist\u00f6suunnittelija Heikki Tanskasta 4.7.2012.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uuden kirkon vihki\u00e4iset<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uuden kirkon eli Mikkelin tuomiokirkon vihki\u00e4iset pidettiin 28.11.1897. Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson suoritti kirkon vihkimisen kymmenen papin avustamana.<\/p>\n\n\n\n

Kun kirkkoa alettiin perustamisp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen j\u00e4lkeen suunnittelemaan vuonna 1891, oli ehdolla nelj\u00e4 paikkaa. Ne olivat Ristim\u00e4ki, Kirkkopuisto, Hallitustori ja Naisvuori. Arkkitehti p\u00e4\u00e4tyi Ristim\u00e4en kannalle, mit\u00e4 my\u00f6s kuvern\u00f6\u00f6ri V. Sp\u00e5re ja pormestari G.P. Alopaeus pitiv\u00e4t parhaimpana.<\/p>\n\n\n\n

Jumalanpalveluksia pidettiin aina vuoteen 1909 asti klo 12, jotta ne eiv\u00e4t lankeaisi samaan aikaan kuin maaseurakunnan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin tuomiokirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan Mikkelin tuomiokirkosta on ottanut 25.6.1899 Gustaf Broman. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. Urheilupuistossa olisi voinut t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa harjoitella vain estejuoksua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Likolammen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Anssi Meht\u00e4l\u00e4 on kirjoittanut juttua Likolammesta L\u00e4nsi-Savoon 20.6.2017. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 on ollut t\u00e4m\u00e4 kuva vuodelta 1899. Se on otettu Likolammen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Kuva on otettu Naisvuoren suunnasta. Kuvassa n\u00e4kyy lammen rannalla useita tehtaita. Lammen kaupunginpuoleisella rannalla oikealla on J.G. Liukkosen vuonna 1871 perustama viinapolttimo ja spriitehdas. Vastarannalla on ravintoloitsija Petroffin vuonna 1864 perustama olutpanimo. Taustalla n\u00e4kyy Kalevankankaan mets\u00e4, jota nyky\u00e4\u00e4n halkoo Hanhikankaankatu.<\/p>\n\n\n\n

Olen intoa t\u00e4ynn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n blogiharrastukseni suhteen. Yht\u00e4 lailla olen ollut kiinnostunut k\u00e4velyst\u00e4 viimeisten vuosien aikana. Nyt aion siit\u00e4 pikkuisen hellitt\u00e4\u00e4 tulevan kes\u00e4n aikana. N\u00e4m\u00e4 harrastukset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan hyvin. Jatkan n\u00e4iss\u00e4 merkeiss\u00e4 Mikkeli-aiheisilla blogeilla kerran viikossa tahtia.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4rjestelin tiedostoissani Mikkelin vanhoja valokuvia siihen malliin, ett\u00e4 voinen alkaa niit\u00e4 tuomaan esille my\u00f6s kuvapainotteisten blogien my\u00f6t\u00e4. Olen muutamien vuosien aikana tuonut osan kuvia n\u00e4ytille Facebook ryhm\u00e4ss\u00e4 Miun vanha Mikkeli. Eri aihepiirej\u00e4 ajattelin tuoda tusinan verran, mutta t\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen aloitan kaivamalla vanhoja valokuvia sielt\u00e4 1800-luvulta eli kaikkein vanhimmat kuvat, joita olen jaettaviksi l\u00f6yt\u00e4nyt. Laitan t\u00e4h\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,12,57],"tags":[17,22,43],"class_list":["post-546","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-matkailu","category-paikallishistoria","tag-mikkeli","tag-paikallishistoria","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/546","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=546"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/546\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4078,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/546\/revisions\/4078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=546"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=546"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=546"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}