{"id":675,"date":"2023-04-25T14:23:33","date_gmt":"2023-04-25T14:23:33","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=675"},"modified":"2025-12-16T14:44:30","modified_gmt":"2025-12-16T14:44:30","slug":"mikkelia-vanhoissa-valokuvissa-1900-luvun-alkua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=675","title":{"rendered":"Mikkeli\u00e4 vanhoissa valokuvissa – 1900-luvun alkua"},"content":{"rendered":"\n

Tein ensimm\u00e4isen kuvapainotteisen blogin Mikkelist\u00e4 noin viikko sitten. Siin\u00e4 menin vanhojen valokuvien my\u00f6t\u00e4 kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 vanhimman ollessa vuodelta 1866 ja uusimman vuodelta 1899. Siihen mahtui jonkin verran paikallishistoriaa.<\/p>\n\n\n\n

Jatkan viel\u00e4 samaan tapaan 1900-luvun alun valokuvien k\u00e4sittely\u00e4. Sen j\u00e4lkeen siirryn aihekohtaiseen paikallishistoriaan. K\u00e4yn silloin l\u00e4pi esimerkiksi urheilua, kirkkoa, rautatiet\u00e4, vesist\u00f6j\u00e4, kauppaa ja kaupunginosia k\u00e4sitellen. Melkein 20 osa-aluetta taitaa tulla kaikkiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6ala Naisvuorelta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valokuva Naisvuorelta kuvattuna on aikav\u00e4lilt\u00e4 1897-1917. Se on Kansallismuseosta per\u00e4isin. Takavasemmalla n\u00e4kyy Tuomiokirkko. Viel\u00e4 taaempana oikealla n\u00e4kyy Maaseurakunnan kirkko.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Upseerien rouvia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Mikkelin Tarkkampujapataljoonan upseereiden rouvia ompeluseuraa viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ajankohta on oletettavasti 1890-1900 vuosien v\u00e4liss\u00e4. Atelier Imatra on kuvan ottanut ja se on Museoviraston kokoelmista. Tuohon aikaan ei ollut monia kanavia tiedon vaihtoon, joten ompeluseurat ajoivat hyvin tuota asiaa. Eik\u00e4 sielt\u00e4 kannattanut olla poissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Saksalan saha<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saksalan sahan omisti Halla Oy. T\u00e4m\u00e4 kuva on otettu 1900-luvun alkupuolella. Se on per\u00e4isin Kymenlaakson museosta.<\/p>\n\n\n\n

Saksalan h\u00f6yrysaha rakennettiin er\u00e4iden mikkelil\u00e4isten liikemiesten perustaman yhti\u00f6n toimesta vuonna 1889. Se oli Mikkelin vanhin saha. Alkuaan saha oli kaksiraaminen. Siihen hankittiin h\u00f6yl\u00e4kone ja valmistettiin erikoinen kuivaushuone. Kymmenisen vuotta sahan yhteydess\u00e4 toimi puusepp\u00e4osasto. Taloudellisten vaikeuksien my\u00f6t\u00e4 sahalaitos myytiin vuonna 1903 Halla Oy:lle. Sahalla suoritettiin tuon j\u00e4lkeen suuria uudistuksia. Koneita lis\u00e4ttiin ja lautatarha-alueelle j\u00e4rjestettiin rautatieraiteisto. Halla Oy:n lukuisten laivojen korjausta varten rakennettiin oma laivatelakka. Ukonilma poltti kes\u00e4ll\u00e4 1917 sahalaitoksen kaikessa kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4\u00e4 Hallituskadulta 1900-luvun alussa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oikealla puolella on Kiurun ”kalkkikartano”. Se oli yksi vanhimpia Mikkeliin rakennettuja taloja, kunnes sen paikalle my\u00f6hemmin kohosi Suur-Savon toimitalo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin lyseo 1903<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on komeaa Mikkelin lyseota. Se tuhoutui talvisodan pommituksissa. Ainoana aineellisena perint\u00f6n\u00e4 ehdittiin t\u00e4st\u00e4 koulusta pelastaa jykev\u00e4t, rautarunkoiset ja kahdenistuttavat pulpetit. Ne saatiin sitten ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1942 valmistuneessa koulutalossa. T\u00e4m\u00e4 kuva on Mikkelin lyseon 1872-1972 juhlakirjasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin keskustaa Kaihunharjulta katsottuna<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

M.L. Carstens on kuvauttanut Mikkeli\u00e4 vuonna 1907 Kaihunharjulta. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista per\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4\u00e4ninhallituksen rakennus vuonna 1907<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 olemme kuvan my\u00f6t\u00e4 Mikkeliss\u00e4 Maaherrankadulla vuonna 1907. Kustantaja M.L. Carstens on kuvauttanut t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6alan. Kuva on Museovirastosta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n l\u00e4\u00e4ninhallituksen talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. H\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on paljon Helsingin Kruununhaassa Senaatintorin ja Kauppatorin tienoilla. T\u00e4m\u00e4 rakennus valmistui vuonna 1843. Talon osoite on Maaherrankatu 10. Mainittavaa on, ett\u00e4 my\u00f6s Mikkelin keskustan asemakaava on Engelin laatima.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puiston\u00e4kym\u00e4\u00e4 Mikkelist\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on edelleen M.L. Carstensin otattamaa valokuvaa Mikkelist\u00e4 vuonna 1907. T\u00e4m\u00e4 tunnettiin Mikkelin keskuspuistona tuohon aikaan. Kuva on Museoviraston kokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hotelli Karin<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1889 valmistui arkkitehti W. Polonin piirt\u00e4m\u00e4 ”Hotel Karin”. Sen pist\u00e4tti pystyyn neiti Karin Bj\u00f6rkroos. Savon radan valmistuttua Karin oli katsonut sopivaksi ravintola- ja hotellipaikaksi aseman viert\u00e4. Siin\u00e4 oli kaksi ravintolaa. Alakerrassa oli tavallista kansaa varten ja yl\u00e4kerrassa hienompaa v\u00e4ke\u00e4 varten. Oli tietenkin my\u00f6s majoitustiloja. T\u00e4m\u00e4nkin kuvan on otattanut kustantaja M.L. Carstens vuonna 1907. Kuva on Museoviraston kokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin ortodoksinen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin ortodoksinen kirkko on kuvassa vuonna 1908. Se rakennettiin vuonna 1906 Mikkelin Linnam\u00e4elle Pyh\u00e4lle Yrj\u00f6lle omistettuna. Se tunnettiin kansan suussa ns. Ryss\u00e4n kirkkona. Kirkko rakennettiin ven\u00e4l\u00e4isen 5. tarkka-ampujarykmentin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vuoden 1917 j\u00e4lkeen rakennus ei en\u00e4\u00e4 ollut k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa mukaisessa toiminnassa, vaan se toimi mm. ammusvarastona. Kirkko purettiin vuonna 1958. Oheinen kuva on M.L. Carstensin kuvauttama. Otos on per\u00e4isin Museovirastosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Postikortti vuodelta 1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 ollaan kuvan my\u00f6t\u00e4 Nikolainkadun ja Kirkkokadun risteyksess\u00e4. Kirkkokatu ei en\u00e4\u00e4 nykyisin yll\u00e4 n\u00e4in kauas ja Nikolainkatu on nyttemmin Porrassalmenkatu. Savilahdenkatu on t\u00e4m\u00e4 riste\u00e4v\u00e4 katu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 osin. Vasemmalla puolella on apteekki ja oikealla puolella on Mikkelin Osuuskauppa. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin kirkko 1908<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mikkelin kirkkoa on kuvauttanut M.L. Carstens vuonna 1908. Kuva on Museoviraston kokoelmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin lyseon voimistelijoita<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on Mikkelin lyseon voimistelijoita 1910-luvun alussa. Vasemmalta alkaen Pekka Jalkanen, Kalle P\u00f6yry, Artturi Nironen, V\u00e4in\u00f6 Parkkinen, Elis Gulin, Heikki Hyyryl\u00e4inen ja Justus Ripatti. En tied\u00e4, tuliko kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 voimistelijoita. Hirvensalmella vuonna 1892 syntynyt Justus Ripatti oli maamme toinen valtakunnansovittelija vuosina 1963-1965. Vuonna 1893 syntynyt Elis Gulin oli muun muassa Tampereen hiippakunnan piispa vuosina 1945-1966. T\u00e4m\u00e4 kuva on Lyseon 100-vuotis historiikista. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tein ensimm\u00e4isen kuvapainotteisen blogin Mikkelist\u00e4 noin viikko sitten. Siin\u00e4 menin vanhojen valokuvien my\u00f6t\u00e4 kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 vanhimman ollessa vuodelta 1866 ja uusimman vuodelta 1899. Siihen mahtui jonkin verran paikallishistoriaa. Jatkan viel\u00e4 samaan tapaan 1900-luvun alun valokuvien k\u00e4sittely\u00e4. Sen j\u00e4lkeen siirryn aihekohtaiseen paikallishistoriaan. K\u00e4yn silloin l\u00e4pi esimerkiksi urheilua, kirkkoa, rautatiet\u00e4, vesist\u00f6j\u00e4, kauppaa ja kaupunginosia k\u00e4sitellen. Melkein 20 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,57],"tags":[17,22,43],"class_list":["post-675","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu","category-paikallishistoria","tag-mikkeli","tag-paikallishistoria","tag-vanhat-valokuvat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/675","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=675"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/675\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4075,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/675\/revisions\/4075"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=675"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=675"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=675"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}