{"id":702,"date":"2023-05-03T12:32:34","date_gmt":"2023-05-03T12:32:34","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=702"},"modified":"2025-12-16T14:43:46","modified_gmt":"2025-12-16T14:43:46","slug":"mikkelia-vanhoissa-kuvissa-rautatie-ja-asemat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=702","title":{"rendered":"Mikkeli\u00e4 vanhoissa kuvissa &#8211; rautatie ja asemat"},"content":{"rendered":"\n<p>Aloitan aihekohtaiset Mikkelin blogini junista ja rautatiest\u00e4. Kun Mikkeli p\u00e4\u00e4si maamme rataverkkoon lokakuun alussa vuonna 1889, oli se merkitt\u00e4v\u00e4 edistys kaupungin elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle. Ihmisten lis\u00e4ksi alkoi my\u00f6s tavara liikkua helpommin ja nopeammin. Mikkeliin alkoi saapua parantuneiden liikenneyhteyksien my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s suuryhti\u00f6iden kauppamatkustajia kilpailemaan paikallisten tukkukauppiaiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Rautatiell\u00e4 oli suuri vaikutus my\u00f6s Mikkelin v\u00e4est\u00f6n kehitykseen ja ty\u00f6llisyyteen. Heit\u00e4 alkoi sijoittua kaupungin etel\u00e4osiin tonttien omistajina. Pikku hiljaa heit\u00e4 alkoi n\u00e4kym\u00e4\u00e4n my\u00f6s kunnallispolitiikassa mukana. Alkoi n\u00e4ky\u00e4 sellaisia ammattinimikkeit\u00e4 kuin liikennetarkastaja, varikonp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja ratamestari muun muassa. Heill\u00e4 oli tietoa ja taitoa olla mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kunnallisteknist\u00e4 kehityst\u00e4 Mikkeliss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"328\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/rautatieasema-1890-luvulla-blomfelt.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-703\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/rautatieasema-1890-luvulla-blomfelt.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/rautatieasema-1890-luvulla-blomfelt-300x192.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rautatieasema 1890-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kuvassa on Mikkelin rautatieasema 1890-luvulla. N\u00e4kym\u00e4n on ikuistanut O.B. Blomfelt. Mikkelin asemarakennus on puurakenteinen ja se edustaa uusrenessanssityyli\u00e4. Piirustukset on hyv\u00e4ksytty vuonna 1888 ja se on rakennettu Savon radan yhteydess\u00e4. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1902 sek\u00e4 vuonna 1925. Ensimm\u00e4isess\u00e4 laajennuksessa poikkip\u00e4\u00e4tyinen avokuisti muutettiin sis\u00e4tilaksi. Viimeksi asemaa on peruskorjattu vuonna 1997. <\/p>\n\n\n\n<p><strong> <\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"473\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-ratapihaa-1918.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-704\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-ratapihaa-1918.jpg 800w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-ratapihaa-1918-300x177.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-ratapihaa-1918-768x454.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Aseman ratapihaa vuonna 1918<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mikkelin rautatieaseman ratapihalla on paljon ihmisi\u00e4 sis\u00e4llissodan loppuvaiheessa vuonna 1918. Kuvan on ottanut Oskar Sandberg ja se on Museokeskus Vapriikista per\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"748\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kenraali-von-der-Goltz-vieraillee-1024x748.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-705\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kenraali-von-der-Goltz-vieraillee-1024x748.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kenraali-von-der-Goltz-vieraillee-300x219.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kenraali-von-der-Goltz-vieraillee-768x561.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kenraali-von-der-Goltz-vieraillee.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kenraali von der G\u00f6ltz vierailee Mikkeliss\u00e4 1918<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kenraali R\u00fcdiger von der Goltz vierailee kenraali C.G.E. Mannerheimin p\u00e4\u00e4majassa Mikkeliss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuonna 1918. T\u00e4ss\u00e4 he ovat Mikkelin rautatieasemalla. Goltz ja Mannerheim k\u00e4velev\u00e4t edess\u00e4 Heid\u00e4n takana vasemmalta on Hannes Ignatius, Nikolai Mexmontan ja Ernst Linden. Kuva on Museoviraston kokoelmista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"459\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mikkelin-rahti-ja-pikatavaratoimisto.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-707\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mikkelin-rahti-ja-pikatavaratoimisto.jpg 640w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mikkelin-rahti-ja-pikatavaratoimisto-300x215.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mikkelin rahti- ja pikatavaratoimisto 1925<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tuntematon kuvaaja on ikuistanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4 6.9.1925 Mikkelin rahti- ja pikatavaratoimistosta. Kuva on Suomen Rautatiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"600\" height=\"432\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lasten-raittiusosastolaisia-lahdossa-helsinkiin.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-708\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lasten-raittiusosastolaisia-lahdossa-helsinkiin.jpg 600w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lasten-raittiusosastolaisia-lahdossa-helsinkiin-300x216.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lasten raittiusosastolaisia vuonna 1928<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on Mikkelin ja Savonlinnan lasten raittiusosastolaisia Mikkelin asemalla l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Helsinkiin. Eip\u00e4 ollut Linnanm\u00e4ke\u00e4 viel\u00e4 olemassa. Se aloitti toimintansa 1950-luvun alkupuolella. Olihan siell\u00e4 jo Korkeasaari. T\u00e4m\u00e4 kuva on Ty\u00f6v\u00e4en arkistosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"399\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asemalla-1930-luvulla.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-709\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asemalla-1930-luvulla.jpg 640w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asemalla-1930-luvulla-300x187.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rautatieasemaa 1930-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mikkelin rautatieasemaa 1930-luvulla on kuvattu Suomen Rautatiemuseon toimesta. Liikennepaikaksihan t\u00e4m\u00e4 asema tuli 1.10.1889. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"677\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lumipukuinen-sotilas-677x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-711\" style=\"width:508px;height:768px\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lumipukuinen-sotilas-677x1024.jpg 677w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lumipukuinen-sotilas-198x300.jpg 198w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lumipukuinen-sotilas-768x1162.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/lumipukuinen-sotilas.jpg 843w\" sizes=\"auto, (max-width: 677px) 100vw, 677px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lumipukuinen sotilas aseman m\u00e4ess\u00e4 vuonna 1939<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on Suomen armeijan kuva lumipukuisesta sotilaasta, joka on nousemassa aseman m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s 28.12.1939. Kuva on Sotamuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"741\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Hoyryjuna-1941-1024x741.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-710\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Hoyryjuna-1941-1024x741.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Hoyryjuna-1941-300x217.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Hoyryjuna-1941-768x556.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Hoyryjuna-1941.jpg 1080w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">H\u00f6yryjuna vuonna 1941<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Juna puksuttaa ja savuttaa Mikkelin rautatieasemalla jatkosodan alussa vuonna 1941. V\u00e4nrikki Sj\u00f6blom on t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n ikuistanut. Kuva on Sotamuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"656\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mannerhei-rangell-ja-ryti-1941-1024x656.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-714\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mannerhei-rangell-ja-ryti-1941-1024x656.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mannerhei-rangell-ja-ryti-1941-300x192.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mannerhei-rangell-ja-ryti-1941-768x492.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/mannerhei-rangell-ja-ryti-1941.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suomen korkein johto Mikkelin asemalla vuonna 1941<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on Suomen korkeinta johtoa vuonna 1941. Vasemmalla on Suomen armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Carl Gustaf Emil Mannerheim, keskell\u00e4 on p\u00e4\u00e4ministeri Johan Wilhelm (Jukka) Rangell ja oikealla presidentti Risto Ryti. Taustalla on ylikondukt\u00f6\u00f6ri V\u00e4in\u00f6 Lajunen. Ikuistus on Museoviraston kuvakokoelmista. <\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavaksi laitan pienempi\u00e4 juna-asemia k\u00e4sitt\u00e4vi\u00e4 valokuvia  Mikkelin tuon aikaisesta l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta jotka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuuluvat alueliitoksien kautta Mikkeliin. N\u00e4it\u00e4 ovat Haukivuori, Hietanen, Hiirola, Kalvitsa, Otava ja Vuolinko.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"669\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/haukivuoren-asema-1930-luku-1024x669.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-715\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/haukivuoren-asema-1930-luku-1024x669.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/haukivuoren-asema-1930-luku-300x196.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/haukivuoren-asema-1930-luku-768x502.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/haukivuoren-asema-1930-luku.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Haukivuoren asema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Haukivuoren aseman yhteydess\u00e4 toimi aikanaan my\u00f6s postitoimisto. T\u00e4m\u00e4 kuva on 1930-luvulta ja se on Postimuseon arkistosta per\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"438\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hietasen-liikennepiste.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-717\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hietasen-liikennepiste.jpg 640w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hietasen-liikennepiste-300x205.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hietasen liikennepiste<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mikko Ahvenlampi on kuvannut Hietasen liikennepaikkaa 1970-luvulla. Kuva on Suomen Rautaiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"632\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hiirolan-rautatieasema-1024x632.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-716\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hiirolan-rautatieasema-1024x632.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hiirolan-rautatieasema-300x185.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hiirolan-rautatieasema-768x474.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/hiirolan-rautatieasema.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hiirolan asema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hiirolan rautatieasema tuli liikennepaikaksi samaan aikaan Mikkelin kanssa vuonna 1889 lokakuussa. T\u00e4m\u00e4 kuva on otettu vuonna 1924. Se on Suomen Rautatiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"385\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kalvitsan-rautatiepysakki.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-718\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kalvitsan-rautatiepysakki.jpg 640w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/kalvitsan-rautatiepysakki-300x180.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kalvitsan rautatiepys\u00e4kki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuva Kalvitsan rautatiepys\u00e4kist\u00e4 on vuodelta 1924. Liikennepaikaksi Kalvitsa tuli my\u00f6s 1.10.1989. Kuva on Suomen Rautatiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"724\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/otavan-sataman-rautatieasema-2007-1024x724.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-719\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/otavan-sataman-rautatieasema-2007-1024x724.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/otavan-sataman-rautatieasema-2007-300x212.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/otavan-sataman-rautatieasema-2007-768x543.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/otavan-sataman-rautatieasema-2007.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Otavan sataman rautatieasema <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4st\u00e4 vanhasta rakennuksesta on Timo-Pekka Heima ottanut melko tuoreen valokuvan vuonna 2007. Kuva Otavan rautatieasemasta on Museovirastosta per\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"655\" height=\"472\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/vuolingon-asemarakennus-1955.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-720\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/vuolingon-asemarakennus-1955.jpg 655w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/vuolingon-asemarakennus-1955-300x216.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 655px) 100vw, 655px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vuolingon asema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuva Vuolingon asemalta on otettu vuonna 21.6.1955. Se on Suomen Rautatiemuseosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"512\" height=\"386\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/rautatieasema-1973.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-721\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/rautatieasema-1973.jpg 512w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/rautatieasema-1973-300x226.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mikkelin rautatieasema 1973<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Teuvo Karjalainen on ottanut kuvaa Mikkelin asemasta vuonna 1973. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"687\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-odotussali-1984-1024x687.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-722\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-odotussali-1984-1024x687.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-odotussali-1984-300x201.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-odotussali-1984-768x516.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aseman-odotussali-1984.jpg 1080w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mikkelin aseman odotussalia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mikkelin aseman kuva on kehitetty vuonna 1984 huhtikuussa. En tied\u00e4, milloin se on otettu. Penkit ovat 1880-luvulta eli sielt\u00e4 alkuajoilta. Kuva on Savon Radan museon kokoelmasta Varkauden museosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"724\" src=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asema-2007-heima-1024x724.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-723\" srcset=\"https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asema-2007-heima-1024x724.jpg 1024w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asema-2007-heima-300x212.jpg 300w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asema-2007-heima-768x543.jpg 768w, https:\/\/arimonblogi.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/asema-2007-heima.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mikkelin rautatieasema vuonna 2007<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Timo-Pekka Heima on ikuistanut upeasti n\u00e4kym\u00e4\u00e4 rautatieasemasta vuonna 2007. Ymp\u00e4rill\u00e4 n\u00e4kyy Matkakeskuksen ty\u00f6maata. Kuva on Museovirastosta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on ensimm\u00e4inen osioni Mikkelin rautatieliikenteest\u00e4, asemista, junista ja matkustajista. Teen t\u00e4st\u00e4 aihealueesta viel\u00e4 toisen kuvapainotteisen kirjoitelman. <\/p>\n\n\n\n<p> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-luminous-vivid-orange-color has-text-color has-link-color wp-elements-4a8b107ba93e06aa5fa23c496fc10a3e\"><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aloitan aihekohtaiset Mikkelin blogini junista ja rautatiest\u00e4. Kun Mikkeli p\u00e4\u00e4si maamme rataverkkoon lokakuun alussa vuonna 1889, oli se merkitt\u00e4v\u00e4 edistys kaupungin elinkeinoel\u00e4m\u00e4lle. Ihmisten lis\u00e4ksi alkoi my\u00f6s tavara liikkua helpommin ja nopeammin. Mikkeliin alkoi saapua parantuneiden liikenneyhteyksien my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s suuryhti\u00f6iden kauppamatkustajia kilpailemaan paikallisten tukkukauppiaiden kanssa. Rautatiell\u00e4 oli suuri vaikutus my\u00f6s Mikkelin v\u00e4est\u00f6n kehitykseen ja ty\u00f6llisyyteen. Heit\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,57],"tags":[64,17,22,65],"class_list":["post-702","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-paikallishistoria","tag-junat","tag-mikkeli","tag-paikallishistoria","tag-rautatie"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/702","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=702"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/702\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4074,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/702\/revisions\/4074"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=702"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=702"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=702"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}