{"id":864,"date":"2023-09-06T12:36:46","date_gmt":"2023-09-06T12:36:46","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=864"},"modified":"2025-12-16T14:40:42","modified_gmt":"2025-12-16T14:40:42","slug":"mokkilomaa-suodenniemella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=864","title":{"rendered":"M\u00f6kkilomaa Suodenniemell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Olemme useiden vuosien ajan vuokranneet kes\u00e4ll\u00e4 m\u00f6kin eri puolilta Suomea. T\u00e4n\u00e4 vuonna olimme Sastamalassa Pirkanmaalla. Niin olimme viime kes\u00e4n\u00e4kin samassa maakunnassa, mutta silloin olimme Urjalassa. Aloitimme m\u00f6kkeilyn hein\u00e4- ja elokuun vaihteessa. M\u00f6kille oli matkaa Suodenniemen keskustasta noin kuusi kilometri\u00e4. J\u00e4rvi oli 20 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sen nimi on Suodenj\u00e4rvi.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Meit\u00e4 oli m\u00f6kkil\u00e4isi\u00e4 kolmessa polvessa. Nuorin oli pari kuukautta yli vuoden vanha. Min\u00e4 olin m\u00f6kin Nestori.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Palju oli melko kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Hieman sateisissa merkeiss\u00e4 vietimme viikkoa. Ei ihan koko aikaa vett\u00e4 tullut, mutta silloin t\u00e4ll\u00f6in kuitenkin tasaisesti. Marjastamaankin olisi v\u00e4h\u00e4n tehnyt mieli l\u00e4hte\u00e4, kun Mouhij\u00e4rven kirkon suntiokin neuvoi hyv\u00e4t marjapaikat. Annoin kuitenkin sientenkin tupsahdella ihan rauhassa n\u00e4ill\u00e4 sateilla. Min\u00e4 sain innon kierrell\u00e4 auki olevia tiekirkkoja. Kiersinkin niit\u00e4 seitsem\u00e4n t\u00e4m\u00e4n m\u00f6kkeilyn aikana.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Suodenniemen kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n Suodenniemen puukirkon on suunnitellut arkkitehti A.W. Arppe ja se valmistui vuonna 1831. Kirkon torni on vuodelta 1839. Sen on suunnitellut tuttu mies Helsingin ydinkeskustan suunnittelusta, C.L. Engel. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Suodenniemen kirkon alttarin edess\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kirkon alttaritaulun on tehnyt Ingeborg Malmstr\u00f6m. Kristus Getsemanessa on alttaritaulun aihe. K\u00e4vin vuonna 2004 Israelissa. Getsemanessakin tuli silloin k\u00e4ydyksi. Sille paikalle oli nyt rakennettu kirkko. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Suodenniemen kirjasto<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 talo on tullut kolmanneksi Sastamalan kaunein rakennus-\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 kymmenen vuotta sitten. Silloin se oli ollut v\u00e4h\u00e4n siistimm\u00e4ss\u00e4 kunnossa kuin nyt. N\u00e4in kertoi entinen ty\u00f6kaverini Kansallisarkistosta. H\u00e4n my\u00f6s kertoi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 talo on h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 syntym\u00e4koti. Isois\u00e4ns\u00e4 on ollut t\u00e4ss\u00e4 silloisella kunnantalolla talonmiehen\u00e4 ja perheell\u00e4 on ollut talossa asunto.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00e4ss\u00e4 on nousua Pirulan vuorelle.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Pirulan vuoren n\u00e4k\u00f6torni<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Pirulan vuori on L\u00e4nsi-Suomen korkeimman jyrk\u00e4nteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. N\u00e4k\u00f6torni on rakennettu vuonna 2012 Leijonien talkooty\u00f6n\u00e4. Torni on noin 15 metri\u00e4 korkea. Pudotusta alhaalla olevalle Paloj\u00e4rvelle on yli 60 metri\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4\u00e4 tornista<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

N\u00e4k\u00f6tornista avautuvaa n\u00e4kym\u00e4\u00e4 on kuvattu muun muassa Suomen yhden euron kolikossa. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sorsia on lep\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rantalaiturilla.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Grillauskota<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Muistomerkki n\u00e4lk\u00e4\u00e4n kuolleista<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suodenniemen kirkon hautausmaalla oli useita muistomerkkej\u00e4. Yksi oli t\u00e4m\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4n kuolleiden muistokivi. Vuosien 1867-1868 aikana kuoli 566 ihmist\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Se oli nelj\u00e4sosa asukkaista. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
M\u00f6kki\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

M\u00f6kilt\u00e4 k\u00e4sin tuli tehdyksi lyhyit\u00e4 matkoja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mouhij\u00e4rvell\u00e4, toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Lavialla ja sitten er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lenkki\u00e4 H\u00e4ij\u00e4\u00e4, Karkku ja Sastamalan keskusta. Suodenniemen kirkon kyl\u00e4ll\u00e4 kauppareissulla tuli tietenkin k\u00e4ydyksi l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

Laitan ohessa kuvat niist\u00e4 kirkoista, jotka viel\u00e4 kiersin t\u00e4lt\u00e4 tienoolta Pirkanmaata l\u00e4pi. K\u00e4vin my\u00f6s suorittamassa katselmukset hautausmaille, etenkin sankarihaudat kiinnostivat kovasti. Muutamia hyvi\u00e4 keskusteluja syntyi kirkoissa oppaiden kanssa, kuten esimerkiksi Mouhij\u00e4rvell\u00e4 ja Karkussa. Kerron niist\u00e4 ja kirkoistakin enemm\u00e4n tulevissa blogeissani. Koska otin kuvia melko reilusti kustakin kohteesta, niin teen niist\u00e4 erikseen kuvapainotteiset kirjoitukset.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Mouhij\u00e4rven kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Mouhij\u00e4rven kirkon arkkitehtin\u00e4 toimi Pehr Johan Gylich. Kirkko valmistui vuonna 1858. Sis\u00e4lle mahtuu tuhat ihmist\u00e4 istumaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 opasti kirkkoa suntio, joka p\u00e4\u00e4sti my\u00f6s sakastin puolelle. H\u00e4n kertoi seurakunnan historiaa mm. vanhemman kirkon osalta. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Olen Mouhij\u00e4rven kirkon alttarin edustalla.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Alttaritaulun Mouhij\u00e4rvell\u00e4 on maalannut Felix Frang vuonna 1918. Sen nimi on Ristiinnaulittu.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Lavian kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Lavia oli v\u00e4h\u00e4n reilun kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 m\u00f6kilt\u00e4mme. Sinne menness\u00e4 ylitin Satakunnan rajan ja olin Porissa. T\u00e4m\u00e4 Lavian kirkko on Juha K\u00f6hlstr\u00f6min suunnittelema ja se valmistui vuonna 1823. T\u00e4h\u00e4n kirkkoon mahtuu 780 sanankuulijaa istumaan. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Karkun kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirkon arkkitehti Oiva Kallio on suunnitellut rakennuksia paljon eri puolilla Suomea. Helsingiss\u00e4 esimerkiksi Vakuutusyhti\u00f6 Pohjan talo Kaisaniemenkadulla on h\u00e4nen suunnittelemansa. Siin\u00e4 talossa toimi mm. nuorten vaatetusliike Teinitalo. Oiva Kallio on syntynyt 1884 Ala-Veteliss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Karkun kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1913. T\u00e4nne oli m\u00f6kilt\u00e4mme noin puolen tunnin ajomatka. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sain my\u00f6s asiantuntevaa opastusta. Olin nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen asiakas kirkkobongarina. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sastamalan Pyh\u00e4n Marian kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 harmaakivikirkko on rakennettu vuosien 1495-1505 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Nykyiseen asuun se on kunnostettu 1960-luvulla. T\u00e4nne oli matkaa Karkun kirkolta noin kymmenen minuuttia autolla ajaen.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Tyrv\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Olavin kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 harmaakivikirkkoa rakennettiin vuosina 1506-1516. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n edelleen vihki- ja kastetilaisuuksia sek\u00e4 jumalanpalveluksia kes\u00e4aikaan. Vuonna 1997 tulipalo tuhosi kirkon juuri valmistuneen paanukaton ja arvokkaan interi\u00f6\u00f6rin. Tuhopolttaja saatiin kiinni vasta vuonna 2002. Taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen maalasivat kirkon sis\u00e4tilat. Kirkko sijaitsee noin kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sastamalan keskustasta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sastamalan p\u00e4\u00e4kirkko<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valoisa Sastamalan seurakunnan p\u00e4\u00e4kirkko on Helsingin Johanneksen kirkon ohella Suomen ainoa kaksitorninen kirkko. T\u00e4m\u00e4n Sastamalan p\u00e4\u00e4kirkon on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. T\u00e4m\u00e4 valmistui vuonna 1855. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Jasper ongella<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Yritimme Jasperin kanssa narrata kaloja, mutta siin\u00e4 k\u00e4vi p\u00e4invastoin. Yksi s\u00e4rki tuli ja sen sai Jappe. Se sai menn\u00e4 takaisin uimaan.<\/p>\n\n\n\n

Emme ole koskaan olleet innokkaita hankkimaan omaa kes\u00e4m\u00f6kki\u00e4. Olemme tyk\u00e4nneet t\u00e4st\u00e4 systeemist\u00e4, ett\u00e4 vuokraamme viikoksi aina v\u00e4h\u00e4n eri puolilta Suomea mukavan tuntuisen m\u00f6kin, jonka ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyy joitakin mielenkiintoisia aktiviteetteja lapsenlapsiakin ajatellen. Innolla he ovat olleet vuosittain ainakin jonkin aikaa mukana. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pirkanmaan seudulla t\u00e4m\u00e4 oli nyt viides kerta. Olemme aiemmin olleet Kyr\u00f6skoskella, Kihni\u00f6ss\u00e4, Ikaalisessa ja Urjalassa. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti olemme olleet m\u00f6kkeihimme tyytyv\u00e4isi\u00e4. Suomusj\u00e4rvi joitakin vuosia oli ik\u00e4vin paikka siin\u00e4 suhteessa, ettei se vastannut luvattuja olosuhteita ollenkaan. Kaiken lis\u00e4ksi siell\u00e4 laiturilla lekotteli iltap\u00e4ivisin kello viiden k\u00e4\u00e4rmeet. Joka p\u00e4iv\u00e4 samaan aikaan niit\u00e4 oli yksi tai kaksi. Onneksi ne olivat rantak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme useiden vuosien ajan vuokranneet kes\u00e4ll\u00e4 m\u00f6kin eri puolilta Suomea. T\u00e4n\u00e4 vuonna olimme Sastamalassa Pirkanmaalla. Niin olimme viime kes\u00e4n\u00e4kin samassa maakunnassa, mutta silloin olimme Urjalassa. Aloitimme m\u00f6kkeilyn hein\u00e4- ja elokuun vaihteessa. M\u00f6kille oli matkaa Suodenniemen keskustasta noin kuusi kilometri\u00e4. J\u00e4rvi oli 20 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sen nimi on Suodenj\u00e4rvi. Meit\u00e4 oli m\u00f6kkil\u00e4isi\u00e4 kolmessa polvessa. Nuorin oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,12,70],"tags":[10,6,71],"class_list":["post-864","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki-aiheet","category-matkailu","category-mokkeily","tag-matkailu","tag-mokkeily","tag-pirkanmaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=864"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4070,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/864\/revisions\/4070"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}