{"id":954,"date":"2023-09-12T11:43:55","date_gmt":"2023-09-12T11:43:55","guid":{"rendered":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=954"},"modified":"2025-12-16T14:39:58","modified_gmt":"2025-12-16T14:39:58","slug":"mannarin-kirkkobongausta-suodenniemi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arimonblogi.fi\/?p=954","title":{"rendered":"Mannarin kirkkobongausta – Suodenniemi"},"content":{"rendered":"\n

Hein\u00e4- ja elokuun vaihteessa 2023 olimme perheeni kanssa kolmessa sukupolvessa lomailemassa j\u00e4lleen Pirkkalassa. Suodenniemi on t\u00e4m\u00e4n entisen pit\u00e4j\u00e4n nimi, joka t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 kuntaliitoksen kautta kuuluu Sastamalaan. Viime kes\u00e4n\u00e4 olimme Urjalassa ja sit\u00e4 ennen olemme olleet mm. Ikaalisissa, Kihni\u00f6ll\u00e4 ja Kyr\u00f6skoskella. <\/p>\n\n\n\n

Olen vuosikymmenien ajan ihaillut kirkkoja, mutten ole ollut niin innostunut niist\u00e4 niin kuin nykyisin olen. Nyt on ollut halu tiet\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tarkemmin asioista, kuten kirkon suunnittelija, tyylisuunta, valmistumisen aika ja alttaritaulun aihe ja tekij\u00e4. My\u00f6s kirkon l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olevat hautausmaat kiinnostavat. Siin\u00e4 suhteessa kes\u00e4 on parasta kiertelyaikaa. Kes\u00e4isin ovat my\u00f6s useat tiekirkot arkisin avoinna.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Portaat kirkkoon<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ei ole yleisin kulkureitti kirkkoon, mutta t\u00e4st\u00e4 me menimme tytt\u00e4renpoikani Jasperin kanssa sinne Suodenniemell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4ksemme my\u00f6s tuon muistomerkin.<\/p>\n\n\n\n

<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Is\u00e4nmaan vapauden puolesta<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kivess\u00e4 lukee tarkemmin, jotta ”J\u00e4lkipolvi kunnioita isien t\u00f6it\u00e4. S\u00e4ilyt\u00e4 sankarien muisto pyh\u00e4n\u00e4<\/em>”.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kirkkoa rinteest\u00e4 kuvattuna \u00e4skeisen muistomerkin l\u00e4helt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suodenniemen puukirkko valmistui vuonna 1831. Kahdeksan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis jo 200 vuotta. V\u00e4rilt\u00e4\u00e4n se on ruskehtava. Varsinaista kirkkoa ei ole suunnitelleet arkkitehdit, vaan valtion intendentin konttorin esimies Charles Bassi ja kondukt\u00f6\u00f6ri Wilhelm Arppe. Mutta vuonna 1839 lis\u00e4tyn empiretyylisen kirkontornin on suunnitellut aikamoinen rakennussuunnittelun ammattilainen. H\u00e4n oli muuan Carl Ludvig Engel, joka p\u00e4\u00e4t\u00f6in\u00e4\u00e4n suunnitteli Helsingin ydinkeskustan lukuisia rakennuksia.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kirkko ymp\u00e4rill\u00e4 olevine istutuksineen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusklassismia ja torni empire\u00e4. Kirkko oli aluksi Nikolain kirkko Ven\u00e4j\u00e4n tsaarin Nikolai I mukaan. Kun sitten Helsinkiin valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko ja se vihittiin 15.21852 Nikolainkirkoksi, niin t\u00e4lle piti tietenkin keksi\u00e4 uusi nimi. Se on minun k\u00e4sitykseni asiasta. Vuorilaudoitus hirsien p\u00e4\u00e4lle rakennettiin 1845.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kirkon k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 punaisine mattoineen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kirkon pinta-ala on 244 m2 ja siell\u00e4 on istumapaikkoja 485.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Is\u00e4nmaan puolesta kuolleiden sankarien nimi\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Eri puolilla kirkon seini\u00e4 on Is\u00e4nmaan puolesta kaatuneiden sankarien nimi\u00e4 muistolaatoissa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Saarnastuoli<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Urkuparvi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suodenniemen kirkkoon on asennettu Kangasalan urkutehtaan urut vuonna 1937. Urkuja uudistettiin kirkon peruskorjauksen yhteydess\u00e4 vuonna 1960. Urkujen \u00e4\u00e4nikertojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvatettiin 10 + 2:sta 13 + 2:een.<\/p>\n\n\n\n

Monet muistavat Maalaiskomedia-sarjasta kanttorin Ilmari Piiparinen. H\u00e4nt\u00e4 n\u00e4ytteli Tom Lindholm. Hyv\u00e4ntahtoinen hahmo t\u00e4ss\u00e4 sarjassa on juoppo, joka koittaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 viinapirusta irti. Mopedilla kohelteli ymp\u00e4ri pit\u00e4j\u00e4\u00e4 pieness\u00e4 p\u00f6hn\u00e4ss\u00e4. Hyvin h\u00e4n suoriutui osastaan ja sai viel\u00e4 paljon eri vapauksia vuorosanojen suhteen. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 joka jaksossa h\u00e4n on oikeasti vesiselv\u00e4. Ei pisaraakaan ollut ottanut. H\u00e4n liittyy t\u00e4h\u00e4n kirkkoon siten, ett\u00e4 sarjan kuvaukset on tehty t\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Alttaritaulu<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kristus Getsemanessa on t\u00e4m\u00e4n alttaritaulun aihe. Sen on piirt\u00e4nyt Ingeborg Malmstr\u00f6m omaa sukuaan Wallenius. Taulu valmistui vuonna 1874.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Min\u00e4 alttarin edess\u00e4 Jasperin ottamassa kuvassa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistolle<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Karjala-liitto teki vuonna 1951 aloitteen paikallisille Karjala-seuroille t\u00e4llaisten muistomerkkien pystytt\u00e4miseksi hautausmailleen. Seurat saivat kuvanveist\u00e4j\u00e4 Kirsti Liimataisen suunnittelemia vaihtoehtoisia malleja viisi. Monin paikoin n\u00e4in tehtiinkin, mutta on my\u00f6s pystytetty omien toiveiden mukaisesti jonkun muun suunnittelemana. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Sankarihautarivist\u00f6j\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suodenniemen hautausmaa kirkon vieress\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1860. Se suljettiin v\u00e4lill\u00e4 ja otettiin uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1926.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vapautemme hinta muistoristi <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Sankarihautoja Suodenniemell\u00e4 on kaikkiaan 96. Muistomerkin on suunnitellut Pentti Helin. Se paljastettiin vuonna 1951. Katuosoite n\u00e4ille sankarihaudoille on Kyl\u00e4tanhua 2.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
N\u00e4lk\u00e4vuosina kuolleiden muistomerkki<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

N\u00e4lk\u00e4vuosina kuolleiden muistomerkiss\u00e4 on teksti: Ankarina katovuosina 1867-1868 Suodenniemell\u00e4 kuoli l\u00e4hes nelj\u00e4nnes v\u00e4est\u00f6st\u00e4, 566 asukasta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen blogini kirkkobongauksista. T\u00e4ll\u00e4 Pirkanmaan viikon reissulla kiersin seitsem\u00e4n kirkkoa l\u00e4helt\u00e4 ja kaukaa. Otin niist\u00e4 aikamoisen joukon kuvia, joten jatkoa seuraa pika puoliin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hein\u00e4- ja elokuun vaihteessa 2023 olimme perheeni kanssa kolmessa sukupolvessa lomailemassa j\u00e4lleen Pirkkalassa. Suodenniemi on t\u00e4m\u00e4n entisen pit\u00e4j\u00e4n nimi, joka t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 kuntaliitoksen kautta kuuluu Sastamalaan. Viime kes\u00e4n\u00e4 olimme Urjalassa ja sit\u00e4 ennen olemme olleet mm. Ikaalisissa, Kihni\u00f6ll\u00e4 ja Kyr\u00f6skoskella. Olen vuosikymmenien ajan ihaillut kirkkoja, mutten ole ollut niin innostunut niist\u00e4 niin kuin nykyisin olen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[72,12,57],"tags":[73,22,80],"class_list":["post-954","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkot-ja-hautausmaat","category-matkailu","category-paikallishistoria","tag-kirkko","tag-paikallishistoria","tag-suodenniemi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/954","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=954"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/954\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4069,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/954\/revisions\/4069"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=954"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=954"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arimonblogi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=954"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}