Tässä on jatkoa Kansankadun taloille, jotka ovat pääsääntöisesti olleet puurakennuksia. Suuri osa näistä vanhoista valokuvista on Markku Paappasen ottamia. Hän on kuvannut näitä vuonna 1970 Itä-Suomen Instituutin toimeksiannosta. Muutama kuva tässä kuvapainotteisessa kirjoitelmassa on arkistovirkailija Tapani Wirilanderin ottamia. Yksi valokuva on Pirjo Julkusen ikuistama.

Kansankatu on aikanaan kuulunut Likolammen kaupunginosaan eteläpäässä ja Emolaan pohjoispuolella. Erkki Kuujon toimittamassa Entisajan Mikkeli-teoksessa on ratamestari Rytkösen runollisesti kirjoittamaa tekstiä Likolammesta vuonna 1912: ” Tässä mainitun kaupunginosan rajoittavat: etelässä runollisen kaunis Naisvuori, lännessä hopean kirkas Likolampi, josta alue on nimensäkin saanut ja pohjoisessa jykevän harmaa Akkavuori. Ainoastaan itäisellä sivulla sulautuu puheenaoleva kaupunginosa vanhaan kaupunkiin… Sanotut sisarusvuoret; Naisvuori ja Akkavuori, jotka ikään kuin yhteisestä sopimuksesta hoitelevat helmoissansa lähellä läikkyvätä Likolampea, ovat alusta alkaen antaneet sille kaupunginosalle luonnonomaisen viehätyksen.”

Koska nykyään ei enää ole Likolammen kaupunginosaa, niin voidaan katsoa, että eteläinen puoli Kansankatua kuuluu Mikkelin keskustaan ja pohjoinen osa Emolaan.

Kansankatu 11

Kansankatu 11 on ollut aikanaan kauppias Otto Siitarin lesken Tyyne Siitarin omistama talo. Tämän kuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Se on Elkan arkistosta.

Kansankatu 12

Tämä valokuva on myös Markku Paappasen ottama. Kansankatu 12 on tämä rakennus osoitteeltaan. Näkymä on vuodelta 1970.

Kansankatu 12 talvella

Tapani Wirilander on kuvannut talvista näkymää osoitteessa Kansankatu 12 Olkkolankadun risteyksessä vuonna 1964. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.

Kansankatu 12-14

Pirjo Julkunen on kuvannut kahta vanhaa puurakennusta Kansankatu 12 ja 14. Ajankohtaa ei ole tiedostossa. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.

Kansankatu 13

Tässä on Savonseudun myymälä numero 28 osoitteessa Kansankatu 13. Talossa on aikanaan ollut kaksi asuntoa, joista toinen on ollut ylä- ja toinen alakerrassa. Tämän kuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970 ja se on Elkasta.

Kansankatu 13 nykyään

Tässä on esimerkki siitä, kuinka hyvin on onnistuttu peruskorjauksessa säilyttämään monia yksityiskohtia. Vertaile tätä Oikotie.comin kuvaa lähiajoilta ylempänä olevaan 54 vuotta vanhempaan versioon.

Kansankatu 14

Tässä on Kansankatu 14, joka on ollut aikanaan suutari August Penttisen lesken Olgan talo. Sen rakennutti 1800-1900-lukujen vaihteessa vanginvartija Edvard Siljander. Hänet murhattiin junan ollessa viemässä vankeja Mikkelistä Haukivuoren käräjille. On se ollut karmea kohtalo!

Tämä valokuva on Markku Paappasen ottama vuonna 1970.

Kansankatu 14 piha-aluetta

Tässäkin rakennuksessa Kansankatu 14 on ollut monta asuntoa. Tässä on Markku Paappasen kuvaama näkymä pihan puolelta. Ajankohta on vuosi 1970. Kuva löytyy Elkan arkistosta.

Kansankatu 14 toinen pihakuva

Eipä ole nurtsilla pelattu futista lähiaikoina, kun on päässyt vähän kasvamaan. Tämäkin kuva on Markku Paappasen ottama osoitteessa Kansankatu 14 pihan puolelta vuonna 1970.

Kansankatu 14 talvella

Tapani Wirilander on ottanut talvisen kuvan osoitteesta Kansankatu 14 maaliskuussa 1964. Kyseessä on ollut ”Penttisen mummon talo”. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.

Kansankatu 15

Tämä on aikoinaan ollut kuurojen koulun opettaja Rissasen talo. Markku Paappanen on kuvan ottanut Kansankatu 15 rakennuksesta vuonna 1970.

Kansankadun jatke ja Revonkatu 5 a

Tämäkin näkymä on Markku Paappasen kuvaama ja sen hän otti vuonna 1970. Itä-Suomen Instituutti työllisti Markkua kyseisenä vuonna niin Mikkelissä kuin myös Savonlinnan ympäristössä.

Kansankadun jatke ja Revonkatu toinen talo

Tässä on toinen kuva Kansankadun jatkeelta Revonkadun suuntaan vuodelta 1970. Markku Paappanen on tämänkin näkymän ikuistanut.

Jatkan vielä yhden kerran täältä Kansankadulta kuvapainotteisen blogin välityksellä rakennuksien esittelyä.

*