Päämajankatu alkaa Mikkelin keskustasta Savilahdenkadulta ja jatkunee Emolan suuntaan Lamminmäenkadulle asti. Tässä on toinen osio vanhoista valokuvista tämän kadun varrelta.

Pidimme Fagerlundin suvun vuosikokousta vuonna 2011 Mikkelin Klubilla. Varsinaista tilaisuutta ennen vierailimme Päämajamuseossa . Se on yhdistynyt osaksi Sodan ja rauhan keskus Muistia. Näissä tiloissa Päämajankatu 3 toimi aiemmin keskuskansakoulu. Suomen armeijan päämaja toimi Mikkelissä ja sen lähiympäristössä vuosina 1939-1940 sekä 1941-1944. Täällä toimi armeijan ylin johto.

Päämajamuseo ja Päämajakoulu

Tämän kuvan otin itse 30.7.2011 sukuseuran kokouksen yhteydessä. Vierailimme sisällä Päämajamuseossa. Tämän rakennuksen pääosa valmistui kesällä 1911 arkkitehti V. Mederin suunnittelemana. 1930-luvulla olivat oppilasmäärät sen verran kasvaneet, joten yliarkkitehti Martti Vähäkangas suunnitteli sitten laajennuksen, joka valmistui syksyllä 1937. Nykyisin toimiva Päämajakoulu kattaa peruskoulun ala-asteen luokat 1-6. Oppilaita on noin 350.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Päämajamuseon porraskäytävää sisällä

Otin itse tämän kuvan 30.8.2011, kun tutustuimme Päämajamuseoon. Ikkunasta näkyy koulun pihaa.

Päämajankatu 11

Tässä ollaan osoitteessa Päämajankatu 11. Markku Paappanen on tämän kuvan ottanut vuonna 1970. Otos on Elkan arkistosta. Kyseessä on entisen tilanomistajan F.F. Wickströmin talo. Kesällä 1970 Markun ottaman kuvan aikoihin talon omistivat Kalle Pylkkäsen perilliset Anttolasta.

Päämajankatu 12 ja Polttimonkatu 6

Päämajankatu 12 on entisen kaupunginkamreerin Väinö Honkasen perillisten talo. Honkanen rakennutti sen 1910-luvulla. Talon on omistanut 1950- ja osin 1960-luvulla Osuuspuu Helsingistä. Paavo Haliseva toimi tuon yrityksen esimiehenä. Talossa toimi 1950-luvulla ensiapuasema. Terveyssisar Vieno Haliseva on vastannut tuon asunnossa olevan terveysaseman toiminnasta. Se toimi ennen kaikkea matojen häätöpaikkana. Siellä vieraili markkinamatkoillaan maalta tulleita isäntiä ja muuta maalaisväkeä. He olivat syöneet liian vähän suolattua kalaa ja saaneet siitä leveitä heisimatoja. He kutsuivat tätä terveysasemaa ”matobaariksi”. Tietoa tästä talosta on Miun vanha Mikkeli Facebook-ryhmässä antanut tämän postaamani kuvan yhteydessä Ritva Matell.

Tämän kuvan on ottanut Markku Paappanen ja se on peräisin Elkan arkistosta.

Päämajankatu 13 ja Polttimonkatu 3

Talon osoitteessa Päämajankatu 13 rakensi vuonna 1871 nuohooja J. Rimpinen. Sittemmin tontin osti satamamestari Otto Wilhelm Hokkanen, joka rakensi luultavasti 1870-luvulla vielä toisen rakennuksen tontilla. Sen peri hänen poikansa rautatienkirjuri Pekka Hokkanen. Myöhemmin paikalla oli Mormoniseurakunnan kirkko. Pienempi rakennus purettiin 1970-luvulla.

Tämän valokuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Se on Elkan arkistosta peräisin.

Päämajankatu 13

Tässä on toinen Markku Paappasen ottama kuva osoitteessa Päämajankatu 13. Kuva on Elkasta.

Päämajankatu 15

Kuvassa on Päämajankatu 15. Sen on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta.

Tontin ja kuvassa näkyvän piharakennuksen on omistanut puuseppä Viljam Valjakka. Sittemmin se oli terveystarkastaja Uuno Valjakalla, edellisen pojalla. Hän myi sen sitten uudisrakennusta varten.

Päämajankatu 17

Tämän talon osoitteessa Päämajankatu 17 rakennutti 1800-luvun puolella asioitsija Aleksanteri Väänänen. Hänen perillisensä myivät talon vuonna 1920 Martta ja Hilma Kokkoselle, jotka rakennuttivat taloon jatkon. Heidän kuoltuaan talo on siirtynyt Janhuselle. Katutasossa on ollut 1940-luvulla Pirisen sekatavarakauppa. Myöhemmin siinä oli Siirtomaa- ja sekatavarakauppa V. Manninen.

Valokuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Se on peräisin Elkan arkistosta.

Päämajankatu 18

Osoitteessa Päämajankatu 18 on toiminut aikanaan Mikkelin Polttimo- ja Oluttehdas. Sen toiminta eri nimillä alkoi jo 1870-luvulla. 1940-luvulla tehtaan toiminta loppui. Liiketoiminnassa on alkuun ollut Liukkosta, Vebergiä, Pulkkista ja Milleriä. 1920-luvulta lähtien on omistajina ollut vain Millereitä. Heitä on ollut silloin rouva Hilda, isännöitsijä Einar ja maanviljelijä Hugo Miller. Nämä rakennukset käsittävät arvokasta paikallishistoriaa.

Markku Paappanen on tämän kuvan ottanut vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta peräisin.

Toinen kuva Päämajankatu 18

Tämän toisenkin kuvan osoitteesta Päämajankatu 18 on ottanut Markku Paappanen. Tämäkin on vuodelta 1970. Otos on Elkan arkistosta peräisin.

Likolampi vuonna 1897

Tässä on iltasoutelua Päämajankadun läheisellä Likolammella. Ajankohta on ollut vuosi 1897. Taustalla häämöttää Naisvuoren vanha huvipaviljonki. Naisvuoren vesitorni valmistui vuonna 1912. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista peräisin.

Päämajankatua vuonna 1962

Arkistovirkailija Tapani Wirilander Mikkelin tuolloisesta Maakunta-arkistosta on kuvannut Päämajankatua vuonna 1962. Mikkelin Tuomiokirkko on siellä kadun alkupään lähellä. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista peräisin. Nykyisin tuo maakunta-arkisto nimitys on hävinnyt niin Mikkelistä kuin myös muistakin maakunnista. Se on nykyisin Kansallisarkiston Mikkelin toimipiste.

* *