Jatkan nyt Mikkelin vanhojen puutalorakennuksien esittelyä vanhojen valokuvien kautta. Silloin tällöin tulee taloja myös muista materiaaleista, kuten tässä osassa esimerkiksi ex-maakunta-arkiston rakennus. Olemme toisen kerran Pirttiniemenkadulla. Joitakin taloista on edelleen jäljellä. Vanhat puurakennukset tulivat itselleni tutuiksi 1960-luvun puolivälin kieppeiltä 1970-luvulle. Neliönmuotoisen koulumme tontin, Mikkelin lyseon, yksi sivu oli Pirttiniemenkadulla.

Näkymä Naisvuorelta koilliseen

Tämän valokuvan on ottanut Tapani Wirilander vuonna 1962. Etualalla on Savo-Karjalan maakunta-arkisto, jossa Tapani itsekin toimi arkistovirkailijana. Arkiston edessä on Arkistokadun ja Pirttiniemenkadun risteys.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Porrassalmenkatu 28 ja Pirttiniemenkatu 2

Talon on rakentanut 1870-luvun paikkeilla juvalainen maanviljelijä F. Koponen. Talon omisti vuosisadan 1900 vaihteessa kauppias A. Haikarainen ja hänen jälkeensä leipuri E. Tanskanen. Talossa sijaitsi Tanskasen leipomoliike, kahvila sekä biljardisali. Tämän kuvan on ottanut Pirjo Julkunen. Ajankohta oli vuosi 1971. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista.

Pirttiniemenkadun ja Porrassalmenkadun risteys

Tämän kuvan on ottanut Pekka Kyytinen vuonna 1966. Vasemmalla on Porrassalmenkatu 28 ja Pirttiniemenkatu 2. Mikkelin helluntaiseurakunta oli tässä talossa vuodet 1960-1971. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Savo-Karjalan maakunta-arkisto

Tuntematon kuvaaja on ikuistanut näkymää Savo-Karjalan maakunta-arkistosta. Se on kuvattu pohjoisesta päin. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. Nykyisin arkisto on Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka.

Kansankadun ja Pirttiniemenkadun risteys

Tapani Wirilander on kuvannut Kansankadun ja Pirttiniemenkadun risteystä vuonna 1978. Ylemmässä rakennuksessa kävin ottamassa ehtojeni takia kesälomani aikana vuonna 1967 oppitunteja algebrassa ja geometriassa. Opettajanani oli veljeni Jorman entinen luokkakaveri Jukka H. Sain ehdot läpi.

Pirttiniemenkatu 11

Kuvan osoitteesta Pirttiniemenkatu 11 on ottanut Markku Paappanen. Hän ikuisti näkymän vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta. Tämä on Maakunta-arkiston vastapäätä. Siis Arkistokadun ja Kansankadun väliltä. 80-luvulla talossa asui tuomari Paakkanen. Kuvan ottamisaikaan talossa on asuneet kaupunginarkkitehti Heikki Ravila ja vaimonsa arkkitehti Eila Ravila neljän lapsensa kanssa. He muuttivat Helsinkiin 70-luvun alkupuoliskolla. Talossa oli ihana aidattu puutarhapiha. Tässä oli muutamia kommentteja Miun vanha Mikkeli-ryhmästä, jossa olen postannut tämän kuvan joitakin viikkoja sitten.

Kansankatu 1 ja Pirttiniemenkatu 13

Tämänkin kuvan on ottanut Markku Paappanen vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta.

Pirttiniemenkatu 13 ja Kansankatu 1

Tässä on toinen Markku Paappasen ottama kuva samaisesta talosta kuin edellinen. Tässä ollaan Kansankadun risteyksessä.

Pirttiniemenkadun ja Kansankadun risteys

Luokkakaverini lyseon ajalta, Arto Hämäläinen, on ikuistanut näkymää elokuussa 1980 Pirttiniemenkadun ja Kansankadun risteyksen kohdilta.

Päämajankatu 19 ja Pirttiniemenkatu 16

Markku Paappanen on ottanut tämän kuvan vuonna 1970. Se on Elkan arkistosta peräisin.
Tässä on vähän historiaa: Talon on rakennuttanut 1880-luvulla mahdollisesti työmies Liukkonen. Hänen poikansa hallikauppias Hugo Liukkonen peri sen ja myi edelleen Anttolasta kotoisin olevalle liikemies R. Korpikalliolle, joka osti talon lastensa koulukortteeriksi. Viimeksi (1970-luvun tieto) talon on omistanut opettaja Aili Laajaluoto.

Pirttiniemenkatu 17 ja Ristimäenkatu 27

Markku Paappanen on tämänkin kuvan ottanut Itä-Suomen instituutin toimeksiannosta vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta.
Lyhyesti historiaa vielä: Talon on rakentanut alkuaan puuseppä Kaarle Forsström vuonna 1875. Oikealla oleva rakennus on vuodelta 1911. Forsström lisäsi talonsa rakennuksia noin vuonna 1880 ja myi tehtaansa 31.5.1886 puuseppä D. Parkkiselle, joka suoritti vuonna 1911 edellä mainitun laajennuksen. Sittemmin toimi kaksikerroksisessa talossa Hauhian ruumisarkkuliike ja kemiallinen pesula (Mikkelin Pesupalvelu).

Lisään tähän vähän kommentointia Miun vanha Mikkeli Facebook-ryhmästä, jossa julkaisin myös tämän samaisen kuvan. Niistä tulee esille, kuinka vaarallinen kielelle oli Turusen kaupan rautakaide.

”Talossa oli myös 1950-luvulla Janhusen sekatavarakauppa. Purettu 1970-luvun alussa. Auton kohdalla toimi 60-luvulla sekatavarakauppa, (siirtomaatavarapuoli ja tuoretuote/ lähinnä maitopuoli). Janhusten talo sijaitsi Päämajankadulla ja siinä oli kivijalassa Turusen maitokauppa vielä 60-luvun lopussa. Muistan kaiteen, taottua umpirautaa, suojasi kellarin ikkunoita. Kellarissa toimi pesula (Alanen). Turusen Antin kaupasta käytiin ostamassa pennin nalleja. Antti pyöräytti ne paperitötteröön. Miunkii kielen hän on sulattanu tosta rautakaiteesta. Minun mummo asui tässä talossa toisessa kerroksessa. Oikealla kulmassa oli kammarin ikkuna. Keittiön ikkuna oli pihaan päin ja siitä seurattiin usein huutokauppaa, joita Hauhian Tommi piti. Hän oli iso mies ja mahtava ääninen myös. Tuttu talo ja ne Turusen kaupan mansikkakarkit paperitötterössä ovat ihania lapsuuden muistoja.”

Pirttiniemenkatu 19

Markku Paappanen on ottanut tämän kuvan Pirttiniemenkatu 19 rakennuksesta vuonna 1970. Kuva on Elkan arkistosta. Mainiossa Miun vanha Mikkeli-ryhmässä tätä taloa kommentoitiin muun muassa seuraavasti:
”No nyt voi tokkiisa. Ovesta vasemmalle 2 ikkunaa oli meijjän asunnon, pihan puolella 1 ikkuna ja sisäänkäynti asuntoon. Talosta vasemmalla talo jonka edessä Anglia, on Elomaan talkkarin talo. Toinen jonka pääty näkyy, on pitkäsivu päämajankadun puolella. Se on päärakennus. Kävin viimeksi eilen rippijuhlissa siellä. Kerroin kaikille ketkä eivät tienneet tapahtumista. Asuimme kuvanottohetkellä tossa ja talon omisti silloin ja loppuun asti Ylösen Veikko. Myi talon tontteineen rakennusliikkeelle. Uuden talon valmistumisen jälkeen muutti Veikko Vaimonsa kanssa siihen ja elivät elämänsä loppuun asti. Toini kuoli pari vuotta sitten. Talo oli rakennettu kahdessa osassa ja uudemmassa osassa (oikea puoli), jossa Ylösetkin päädyssä asuivat, oli keskuslämmitys ja kuumavesi. Vanhassa ei ollut kuin asukkaitten yhteinen vuorovessa ja kylmävesi. Lämmityksenä oli hella ja puu-uunit. Siinä oli 3 asuntoa joista 1 yläkerrassa. Meidän oli isoin. Uudemmalla puolella oli 2 isoa ja niissä mukavuudet. Oli myös ulkohuussi, komposti ja sianruoka astia.
Ne olivat upeita, vaikkakin köyhiä aikoja.” Tämä oli melkein kokonaan Facebook kaverini Jyrin kommentointia. Siitä sai selkeän käsityksen, joka kuvastaa varmaan monien muiden saman ikäisten talojen tilannetta tällä kadulla ja tienoolla. Tässä tuli muun muassa Jyrin ja Maritan kertomusta kyseisestä talosta. Kiitokset heille! Nämä lyhyet jutut värittävät kuivahkoa tekstiäni.

Jatkan vielä yhdellä osalla Pirttiniemenkadulta.

*