Epäjärjestyksessä olleiden postikorttieni katselmus jatkuu. Siinä samassa yhteydessä aion viedä ne kaikki tietokoneelle, jossa ne voi ehkä hieman paremmin järjestellä kuin kenkälaatikossa. Yritän entisenä arkistotyöntekijänä hyödyntää niitä tietoja, joita siellä aivan pääkallopaikalla Kansallisarkistossa opin. On olemassa AMS, joka siellä tarkoitti Arkistonmuodostamissuunnitelmaa. Minulle se on Arimo Mannisen suunnitelma. Kun Kansallisarkistossa arkistomestari löytää 100 hyllykilometrin joukosta sentin tarkkuudella aineiston, jota tarvitaan, niin pitäähän minun pystyä muutaman tuhannen postikortin joukosta löytämään se kortti, jota tarvitsen. Tästä se lähtee! Aina välivaiheessa voin viedä joitakin kortteja näytille Postikorttien Ystävät Facebook ryhmään. 12 kortin mielekkäästä ryhmästä voin saada aikaiseksi kuvapainotteisen blogin. Nämä pientaideteokset, joita useat postikortit ovat, puhuvat puolestaan ja siinä ei paljoja sanoja tarvita.

Nyt tuon tarjolle tätä kautta 1900-luvun alun postikortteja. Nämä ovat vielä aikalailla ulkomaista tuontitavaraa. Pikku hiljaa alkaa Suomessakin olla kiinnostusta omien korttien tekemiseen. Nämä ovat minun mielestä hyvin mielenkiintoista aineistoa, sillä eihän tässä vaiheessa ole historiaa takana tällä saralla kuin parisen kymmentä vuotta kuvallisten postikorttien osalta.

Postikortti 26.3.1900

Tämä postikortti on liikkunut Baijerista Saksasta Helsinkiin 2:lla 5 Penningin postimerkillä. Kortin on saanut Kansallispankin prokuristi. Tämä kortti on painettu Münchenissä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Postikortti 14.10.1901

Hyvin ovat värit säilyneet näissä postikorteissa verrattuna esimerkiksi tuon ajan valokuviin. Tämä kortti on liikkunut käsipostina äidiltä Elsalle. Meilläkin on tuona päivänä 14.10. kotona juhlapäivä, sillä vaimollani Elsalla on tuolloin sekä nimpparit että synttärit.

Postikortti 10.4.1902

Konsulinna Wasassa on saanut tämän postikortin. Hän on ollut joko konsulin vaimo tai konsuli itse.

Postikortti 3.3.1904

Tyttö tietää pipareiden piilopaikan. Asessorin vaimo Fanny on saanut Wasassa tämän postikortin. Tämä kortti on painettu Tukholmassa.

Postikortti 21.6.1905

Neiti Fanny on saanut tämän postikortin kesäkuussa vuonna 1905. Osoitteena on riittänyt Köklax-station. Kyseessä on Kauklahden rautatieasema. Postikortti on lähetetty Kaskisista. Kortin kuvapuolella on paljon kirjoitusta. Ensimmäisissä kuvallisissa postikorteissa ei paljoa ollut tilaa kirjoittamiselle. Siitä esimerkkinä on seuraava kuva tämän kortin taustapuolesta.

Edellisen kortin taustapuoli

Tämä kortti on painettu Tukholmassa. Alkuun niitä tuotiin Suomeen Saksasta ja Ruotsista pääosin. Postikortin lähettäminen on maksanut vuonna 1905 5 kopeekkaa.

Postikortti 20.11.1905

Tämä postikortti on osoitettu Elinille Vaasaan.Tämäkin kortti on painettu Tukholmassa. Granbergs Konstindustri-Aktiebolags Förlag on ollut kyseessä.

Postikortti 31.3.1907

Kristinestadista on lähetetty tämä kortti ja siinä on Olav toivottanut hyvää pääsiäistä Ilonalle.

Postikortti 12.4.1907

Vaasa on vuosina 1855-1917 ollut virallisesti Nikolainkaupunki. Tuon nimen huomasin 10 kopeekan postimerkin yhteydessä olleesta leimasta. Ruotsinkielinen nimi oli Vasa. Tällä kortilla on Rolf onnitellut serkkuaan Jaloa syntymäpäivän johdosta.

Postikortti 27.4.1907

”Iloa, onnea, terveyttä ja rakkautta toivoo Isälle isän oma Laura”, lukee kortissa. Tämä on kulkenut käsipostissa.

Postikortti 31.5.1907

Tämä postikortti on painettu Pariisissa. Sen on saanut neiti Ida Vöyrissä. Sen on hänelle lähettänyt Edla. Kortissa on ruotsinkielinen teksti: ”Himlens lycka jag dig önskar uti dina unga år. Måtte du bland blommar blomstra. Och uppå lifnets bana gå”.

Postikortti 7.11.1907

Neiti Sylvi Matilda on saanut tämän postikortin Helsinkiin Tokankadulle syksyllä 1907. Se on nykyisin nimeltään Telakkakatu. Martta on tämän kortin laittanut. Laitan Martan tärkeän tiedotteen myös ohessa: ” Hyvä Sylvi! Minä tulen kaupunkiin torstaina tämän kuun 14. päivänä, kl. 11 e.p.p. Ole silloin kotona taikka pyydä äitisi panemaan avaimen niin, että pääsisin sisään, jos olisitte poissa. Kiitos kirjeestäsi. Eversti kiittää myös korteista!” Tuohon aikaan uskallettiin näköjään laittaa turvallisuustietoakin korttiin.

Postikortti 16.2.1908

Fanni-neiti Tikkurilasta on saanut tämän kortin. Sen on lähettänyt Hannes Helsingistä ja kehottaa pitämään hauskaa siellä maalla.

Tässä oli 12 vanhaa valokuvaa 1900-luvun alkupuolella. Elettiin sellaista aikaa, ettei puhelimia vielä kovin paljoa ollut. Helsingissä oli jo 3,3 puhelinlinjaa 100 asukasta kohti ja se oli huomattavasti enemmän kuin muissa Suomen kaupungeissa. Postikorteista oli tulossa tärkeä viestintäväline sen aikaiselle väestölle.

* *